Ero sivun ”Zirkoni” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 41: Rivi 41:
* [[Tiheys]]: 3,9-4,8
* [[Tiheys]]: 3,9-4,8
* [[Kiilto]]: Lasinkiilto, timantinkiilto, rasvakiilto
* [[Kiilto]]: Lasinkiilto, timantinkiilto, rasvakiilto
* Samankaltaisia [[mineraali|mineraaleja]]: [[Safiiri]], [[akvamariini]] , [[topaasi]], [[sinhaliitti]] ja [titaniitti]].
* Samankaltaisia [[mineraali|mineraaleja]]: [[Safiiri]], [[akvamariini]] , [[topaasi]], [[sinhaliitti]] ja [[titaniitti]].
===Iän määrittäminen===
===Iän määrittäminen===



Versio 21. marraskuuta 2008 kello 16.19

Väritön, briljanttihiontainen jalokiviluokan zirkoni. Kuvassa on nähtävissä zirkonin voimakkaan valontaiton ja dispersion aiheuttama kimallus ja timanttimaisuus.
Epäpuhdas, raaka zirkonikide.

Zirkoni (ZrSiO4 zirkoniumsilikaatti) on suosittu koru- ja jalokivenä käytetty silikaattimineraali

Värimuunnokset

Luonnossa harmaan- ja punaruskeat zirkonit ovat yleisimpiä, niitä tavataankin lähes kaikkialla maailmassa. Värimuunnoksia löytyy kuitenkin kaikissa sateenkaaren väreissä, jotka ovat varsinkin jalokiviluokkaisina (läpinäkyvinä) suhteellisen harvinaisia, hyvin kalliita ja suosittuja jalo- ja korukivinä.

Kaikkein harvinaisimmat ja kalleimmat zirkonit ovat värittömiä, näistä hiotaankin usein viistehiontaisia jalokiviä ja ne ovat suosittuja timantti-imitaatioita. Zirkonin dispersio on hyvin korkea, vain vähän timantin dispersiota pienempi ja näin ollen sen väriloisto on lähes yhtä kaunis kuin timantilla. Värittömät zirkonit myös hiotaan lähes poikkeuksetta briljanttihiontaisiksi, kuten timantit. Värillisiin zirkoneihin käytetään myös porrashiontaa.

Vihreät zirkonit ovat varsinaisessa jalokivikaupassa hyvin harvinaisia, mutta suosittuja keräilijöiden keskuudessa jo pelkästään hiomattomana raakakivenä.

Värin määräytyminen

Zirkonin värin määräävät sen sisältävät epäpuhtaudet. Zirkonit sisältävät esimerkiksi radioaktiivisia uraania ja thoriumia jotka vaikuttavat sen fysikaalisiin ominaisuuksiin. Vihreät zirkonit ovat altistuneet niin voimakkaalle sisäiselle radioaktiiviselle säteilylle että niiden atomirakenne on muuttunut lähes amorfiseksi. Zirkonien säteily on kuitenkin niin pientä että se on havaittavissa vain erittäin tarkoilla mittauksilla, eikä siitä ole vaaraa eliöille. Zirkoneissa on usein myös hafniumia, sekä pieniä määriä lantanideja, fosforia ja vettä.

Zirkonin väriä voidaan muuttaa myös keinotekoisesti säteilyttämällä sitä gammasäteillä (ydinsäteily).

Esiintyminen

Esiintymät Suomessa

Zirkonia esiintyy lähes kaikkialla maailmassa, esimerkiksi Suomessa voi löytää (ks. kuva) erittäin pieniä epäjaloja zirkoneita satunnaisesti vaikka tavallisesta graniitista tai migmatiitista, jotka ovat tyypillisiä metamorfinen- ja magmakiviä. Mutta enemmän ja suurempia kiteitä esiintyy esimekiksi pegmatiiteissa. Zirkoni on kuitenkin metamorfisten kivilajien ja joidenkin sedimenttikivien yleinen mineraali. Suomen mineraalien hakemiston (A. Laitakari, 1967) mukaan mainittavia esiintymiä on Suomessa lueteltu yhteensä 68 kunnan alueelta. Määrä on kuitenkin saattanut vuosien varrella kasvaa, ja toisinaan pieniä zirkonikiteitä voi löytyä jopa aivan tavallisesta hiekoitussepelistä. Nämä ovat kuitenkin harvinaisia yksittäistapauksia.

Esiintymät ulkomailla

Merkittäviä esiintymiä on Kamputseassa, Burmassa, Thaimaassa, Ceylonilla, Australiassa, Brasiliassa, Madagaskarilla, Tansaniassa, Vietnamissa ja Ranskassa.

Synteettiset zirkonit

Luonnon zirkonia ei pidä sekoittaa zirkoniaan (ZrO2), joka on timanttia hyvin jäljittelevä, halvoissa koruissa käytetty synteettinen jalokivi. Siitä ja useimmista muista samannäköisistä luonnon jalokivistä zirkoni eroaa korkean kahtaistaittonsa perusteella.

Fysikaalisia ominaisuuksia

Iän määrittäminen

Zirkonikiteiden, kuten muidenkin kivien ja mineraalien ikää määritettäessä käytetään käytetään hyväksi kiven radioaktiivisuutta. Maailman vanhimmat, 3800 miljoonaa vuotta vanhat zirkonit on löydetty Grönlannista.

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Zirkoni.

Lähteet

  • Schumann, Walter, 1993: Kivet ja mineraalit. Otava, Keuruu. ISBN: 951-1-10207-9
  • Schumann, Walter, 1989: Jalokivet ja korukivet. Otava, Keuruu. ISBN: 951-1-10837-9
  • Hamilton, Woolley, Bishop; 1996: Minerals, Rocks and Fossils. Hamlyn, Lontoo. ISBN: 0-600-57512-8
  • Hytönen, Kai 1999: Suomen mineraalit. Geologian tutkimuskeskus, Helsinki. ISBN: 951-690-745-8
  • http://www.timantit.com/imitaatiot.asp