Ero sivun ”Realismi (ontologia)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
Viitteitä, käännöstä yms.
Rivi 1: Rivi 1:
'''Ontologinen realismi''' (myös '''metafyysinen realismi''' tai '''filosofinen realismi''') eli todellisuuspohjainen olemassaolo-oppi on näkemys, jonka mukaan ulkoinen [[todellisuus]] on olemassa havaitsijoista riippumatta.
'''Ontologinen realismi''' (myös '''metafyysinen realismi''' tai '''filosofinen realismi''') eli todellisuuspohjainen olemassaolo-oppi on [[ontologia|ontologinen]] näkemys, jonka mukaan on olemassa ulkoinen havaitsijoista (kuten ihmismielestä) riippumaton [[todellisuus]]. Tämä tarkoittaa sitä, että todellisuus on [[ontologia|ontologisesti]] itsenäinen esimerkiksi [[käsite|käsitteellisiin]] [[skeema|skeemoihimme]] ja [[kieli|kielellisiin]] käytäntöihimme nähden. Realismille vastakkainen kanta on [[antirealismi]].


Filosofian historiassa realismin ja antirealismin merkitys on tulkittu monilla eri tavoilla: realismi on käsitetty joskus [[materialismi]]n, joskus [[idealismi (ontologinen)|(objektiivisen) idealismin]] merkityksessä;<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.valt.helsinki.fi/kfil/TERMIT/realisM.htm | Nimeke=Realismi | Tekijä=Määttänen, Pentti | Julkaisu=Filosofia | Viitattu=19.11.2008}}</ref> ja se on tulkittu sekä [[nominalismi]]n että [[idealismi (ontologinen)|(subjektiivisen) idealismin]] vastaiseksi kannaksi.<ref name="Juti-144-146">{{Kirjaviite | Tekijä=Juti, Riku | Nimeke=Johdatus metafysiikkaan | Sivu=144-146 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-662-821-4}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.philosophos.com/knowledge_base/archives_12/philosophy_questions_12.html | Nimeke=What is objective idealism? | Julkaisu=PhiloSophos.com | Viitattu=19.11.2008}}</ref>
Nykyfilosofiassa ontologinen realismi liittyy läheisesti tieteenfilosofiseen [[Realismi (tieteenfilosofia)|tieteelliseen realismiin]], jonka mukaan [[teoria]]t menestyvät koska ne vastaavat todellisuutta.


Nykyfilosofiassa ontologinen realismi liittyy läheisesti tieteenfilosofiseen [[realismi (tieteenfilosofia)|tieteelliseen realismiin]], jonka mukaan [[teoria]]t menestyvät koska ne vastaavat todellisuutta.
== Realismin historiaa ==


== Näkemykset realismista ==
Filosofian historian saatossa on käyty jatkuvia väittelyitä siitä, millainen todellisuus on. Samalla käsitteeseen "todellinen" liitetty sisältö on kehittynyt, ja käsitteen "realismi" merkitys on muuttunut huomattavasti.


Filosofian historiassa on ollut erilaisia näkemyksiä siitä, mikä on ”todellista” ja mitä sisältöä käsitteeseen ”todellinen” liitetään. Siksi myös realismin sisältö on tulkittu eri aikoina eri tavalla. Eri käyttötavat ovat edelleen käytössä ontologiassa eri yhteyksissä, mikä voi aiheuttaa sekaannusta.
Termiä realismi käytettiin ensimmäisiä kertoja [[keskiajan filosofia]]ssa tehdyissä [[antiikin filosofia]]n tulkinnoissa ja sovellutuksissa. Tässä keskiaikaisessa [[skolastiikka|skolastisessa]] filosofiassa "realismi" tarkoitti kuitenkin [[käsiterealismi]]a eli jotain aivan muuta kuin mitä sillä tarkoitetaan nykyään.


=== Realismi nykyfilosofiassa ===
=== Realismi nominalismin vastaisena kantana ===
{{Pääartikkeli|[[Käsiterealismi]]}}


Vanhimmassa, [[keskiajan filosofia]]sta peräisin olevassa merkityksessä realismi tarkoittaa [[universaalien ongelma]]an liittyvää kantaa, jonka mukaan todellisuudessa on olemassa paitsi [[partikulaari|partikulaareja]] eli yksilöolioita, myös [[universaali|universaaleja]] eli yleiskäsitteitä.<ref name="Juti-144-146"/>
Realistiset näkemykset ovat suhteessa johonkin tiettyyn sovellusalueeseen: joku voisi esimerkiksi olla realisti, mitä tulee [[fysiikka]]an, mutta antirealisti, mitä tulee [[etiikka]]an. Viime aikoina on korostettu sitä, että on tärkeää määrittää täsmällisesti se sovellusalue, jota ontologinen väite koskee.


Realismista tässä merkityksessä puhutaan edelleen ontologiassa universaalien ongelman yhteydessä.<ref>Esim. Juti 2001.</ref> Tässä kontekstissa realismilla tarkoitetaan sitä näkemystä, että universaalit ovat olemassa todellisuudessa, itsenäisesti ja jollain tavalla maailmaa ja kokemusta edeltävinä. Tämä kuvaa erityisesti [[Platon]]in [[ideaoppi|ideaopissa]] ilmenevää [[platonilainen realismi|platonilaista realismia]].
Toisessa nykymerkityksessään realismi ([[Realismi (tieteenfilosofia)|tieteellinen realismi]]) asettuu [[antirealismi]]a vastaan, erityisesti [[tieteenfilosofia]]ssa.


Tässä merkityksessä ”realismi” tarkoittaa kuitenkin jotain aivan muuta &mdash; ja monella tavalla jopa lähes päinvastaista &mdash; kuin mitä termillä useimmiten tarkoitetaan nykyfilosofiassa.
Jotkut filosofit kutsuvat tiettyjä realismin muotoja metafyysiseksi realismiksi. Jotkut käyttävät realismin sijaan käsitettä [[naturalismi (ontologia)|naturalismi]].

<!--
=== Realismi idealismin vastaisena kantana ===
==Realism in physics==

{{main|Principle of locality}}
Nykyaikaisemmassa, [[kantilaisuus|kantilaisessa]] merkityksessä realismi käsitetään näkemykseksi, jonka mukaan on olemassa ihmismielestä riippumaton todellisuus. Realismi siis puolustaa ei-episteemisten eli kokemuksesta ja ymmärryksestä riippumattomien [[entiteetti]]en olemassaoloa. Tällöin sen vastakohtana on [[idealismi (ontologinen)|idealismi]], jonka mukaan todellisuus on olemassa vain [[subjekti (filosofia)|subjektin]] mielessä.<ref name="Juti-144-146"/>
Realism in physics refers to the fact that [[Bell's theorem]] proves that every [[Quantum mechanics|quantum theory]] must either violate [[Principle of locality|local realism]] or [[counterfactual definiteness]]. [[Physics]] up to the 19th century was always implicitly and sometimes explicitly taken to be based on philosophical realism. With the advent of [[quantum mechanics]] in the 20th century, it was noted that it is no longer possible to adhere local realism &mdash; that is, to both the [[principle of locality]] (that distant objects cannot affect local objects), and a form of ontological realism implicit in classical physics. This has given rise to a contentious debate of the [[interpretation of quantum mechanics]]. Although locality and 'realism' are jointly false, it is possible to retain one of them. The majority of working physicists discard 'realism' in favor of locality, since non-locality is held to be contrary to relativity. The implications of this stance are rarely discussed outside of the microscopic domain. See, however, [[Schrödinger's cat]] for an illustration of the difficulties presented. It can also be argued that the 'realism' of physics is a much more specific notion than general philosophical realism.<ref>"We examine the prevalent use of the phrase “local realism” in the context of Bell’s Theorem and associated experiments, with a focus on the

question: what exactly is the ‘realism’ in ‘local realism’ supposed to
Ontologinen realismi ei väitä, että ''koko'' todellisuus on ihmismielestä riippumaton, eikä näin kiellä esimerkiksi ajatusten tai konkreettisempien ihmismielen tuotosten olemassaoloa. Muutoinkaan ontologinen realismi ei väitä mitään erityistä todellisuudesta tai kiellä minkään olemassaoloa &mdash; se väittää ainoastaan, että ainakin osa todellisuudesta on ihmismielestä riippumaton.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.machina.tkk.fi/kurssit/dokumentit/vk-opas.pdf | Tekijä=Airila, Mauri & Pekkanen, Martti | Nimeke=Tekniikan alan väitöskirjaopas | Viitattu=19.11.2008}}</ref>
mean?". [http://arxiv.org/PS_cache/quant-ph/pdf/0607/0607057.pdf Norsen, T.''Against 'Realism' '']</ref>

-->
=== Realismi tieteenfilosofiassa ===
{{Pääartikkeli|[[Realismi (tieteenfilosofia)|Tieteellinen realismi]]}}

Toisessa nykyaikaisessa merkityksessä realismi ymmärretään antirealismin vastaisena kantana [[tieteenfilosofia]]ssa. Kannalla on myös ontologinen rajapintansa: tieteellisen realismin mukaan tieteessä esiintyvien teoreettisten termien viittaamat teoreettiset entiteetit ovat olemassa.<ref>Juti 2001, s. 384.</ref> Tieteelliset [[teoria]]t ovat kuvauksia todellisuudesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.valt.helsinki.fi/kfil/termit/tieteell.htm | Tekijä=Määttänen, Pentti | Nimeke=Tieteellinen realismi | Viitattu=19.11.2008}}</ref>

== Realismi käytännössä ==

Realistiset näkemykset ovat usein suhteessa johonkin tiettyyn sovellusalueeseen: joku voisi esimerkiksi olla realisti, mitä tulee [[fysiikka]]an, mutta antirealisti, mitä tulee [[etiikka]]an. Viime aikoina on korostettu sitä, että on tärkeää määrittää täsmällisesti se sovellusalue, jota ontologinen väite koskee.

Realismia kannattavat filosofit ovat tyypillisesti katsoneet, että [[totuus|totuudessa]] on kyse [[uskomus]]ten vastaavuudesta todellisuuden kanssa. Näin he ovat kannattaneet [[totuuden korrespondenssiteoria]]a. Nykyään on kuitenkin alettu nähdä, ettei realismin ja totuuden korrespondenssiteorian välinen yhteys ole niin suora kuin aiemmin on oletettu. Jotkut realistit suosivat [[deflationistinen totuusteoria|deflationistista totuusteoriaa]], kun taas jotkut totuuden korrespondenssiteorian kannattajat, kuten [[John Ellis McTaggart|J. M. E. McTaggart]], ovat olleet antirealisteja.<ref name="David">{{Verkkoviite | Osoite=http://plato.stanford.edu/entries/truth-correspondence/ | Tekijä=David, Marian | Nimeke=The Correspondence Theory of Truth | Julkaisu=The Stanford Encyclopedia of Philosophy | Viitattu=19.11.2008}}</ref>

Jotkut filosofit, kuten [[Hilary Putnam]], ovat hylänneet realismin ja antirealismin väliset väittelyt ja pyrkivät välttämään koko kiistan suosimalla yksinkertaista [[naturalismi (ontologia)|naturalismia]] tai "luonnollista realismia", joka voitaisiin nähdä "kolmantena tienä" realismin ja antirealismin ohella.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Buchanan, Reid | Otsikko=From the familiar to the mysterious: Putnam’s natural realism | Julkaisu=Philosophia | Vuosikerta=27 | Numero=3-4 | Vuosi=November, 1999 | Sivut=555-565 | www=http://www.springerlink.com/content/q78kl835p1785087/}}</ref>

== Realismi eri aloilla ==

=== Realismi logiikassa ja matematiikassa ===
{{Pääartikkeli|[[Matemaattinen realismi]]}}

Matematiikassa realismi on [[matematiikan filosofia|matematiikanfilosofinen]] kanta, jonka mukaan matemaattiset entiteetit ovat olemassa itsenäisesti ihmismielestä riippumatta. Siksi emme tee matemaattisia keksintöjä vaan löytöjä, ja jos kaikkeudessa olisi muita älykkäitä olentoja, ne tekisivät samoja löytöjä. Tämän johdosta on olemassa vain yhdenlaista [[matematiikka]]a löydettäväksi. Esimerkiksi [[kolmio]]t ovat todellisia entiteettejä, eivät ihmismielen luomuksia.

Monet tunnetut matemaatikot, kuten [[Kurt Gödel]] ja [[Paul Erdős]], ovat kannattaneet matemaattista realismia ja nähneet itsensä luonnollisina esiintyvien matemaattisten entiteettien löytäjinä. Gödel katsoi, että on olemassa objektiivinen matemaattinen todellisuus, joka voidaan havaita tavalla joka vastaa aistihavaintoja. Matemaattisen realismin sisällä on kuitenkin erilaisia näkemyksiä siitä, millainen olemassaolo matemaattisilla entiteeteillä on ja kuinka niistä tiedetään.

=== Realismi fysiikassa ===
{{Pääartikkeli|[[Paikallinen reaalisuus]]}}

Fysiikassa realismi viittaa siihen tosiseikkaan, että kappaleita kuvaa mittauksesta riippumaton joukko objektiivisia ominaisuuksia, riippumatta siitä, onko ne mitattu (tai havaittu) vai ei. 1800-luvulle saakka fysiikan oletettiin vähintään implisiittisesti perustuvan realismiin. [[Kvanttimekaniikka|Kvanttimekaniikan]] mukaan ei voida kuitenkaan sanoa, että järjestelmällä on joku ominaisuus, ennen kuin ominaisuus on mitattu. Tällä perusteella vaikuttaa, että kvanttijärjestelmät ilmentävät ei-paikallista käyttäytymistä.


== Katso myös ==
== Katso myös ==
Rivi 34: Rivi 61:
* [[Realismi (tieteenfilosofia)|Tieteellinen realismi]]
* [[Realismi (tieteenfilosofia)|Tieteellinen realismi]]
* [[Tietoteoreettinen realismi]]
* [[Tietoteoreettinen realismi]]
* [[Platonilainen realismi]]
* [[Platonilainen realismi]] eli äärimmäinen realismi


Kritiikkiä:
Kritiikkiä:
* [[Konstruktivistinen tietoteoria]]
* [[Konstruktivistinen tietoteoria]]

== Viitteet ==

<references/>


== Lähteet ==
== Lähteet ==


{{Viitteet}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=[[Simon Blackburn|Blackburn, Simon]] | Vuosi=2005 | Nimeke=Truth: A Guide | Julkaisija=Oxford University Press, Inc | Tunniste=ISBN 0-19-516824-0}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==


* Ferraiolo, William: [http://www.deltacollege.edu/div/socsci/faculty/documents/Metaphysical-ferraiolo.pdf Metaphysical Realism] ''Dialogos'' 77, 2001. {{en}}
* [http://plato.stanford.edu/entries/realism/ Stanford Encyclopedia of Philosophy: Realism] {{en}}
* {{SEP | Id=realism-sem-challenge | Nimeke=Semantic Challenges to Realism | Tekijä=Khlentzos, Drew}}
* [http://www.newadvent.org/cathen/11090c.htm Catholic Encyclopedia: Nominalism, Realism, Conceptualism] {{en}}
* {{SEP | Id=realism | Nimeke=Realism | Tekijä=Miller, Alexander}}


[[Luokka:Ontologia]]
[[Luokka:Ontologia]]

Versio 19. marraskuuta 2008 kello 19.51

Ontologinen realismi (myös metafyysinen realismi tai filosofinen realismi) eli todellisuuspohjainen olemassaolo-oppi on ontologinen näkemys, jonka mukaan on olemassa ulkoinen havaitsijoista (kuten ihmismielestä) riippumaton todellisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että todellisuus on ontologisesti itsenäinen esimerkiksi käsitteellisiin skeemoihimme ja kielellisiin käytäntöihimme nähden. Realismille vastakkainen kanta on antirealismi.

Filosofian historiassa realismin ja antirealismin merkitys on tulkittu monilla eri tavoilla: realismi on käsitetty joskus materialismin, joskus (objektiivisen) idealismin merkityksessä;[1] ja se on tulkittu sekä nominalismin että (subjektiivisen) idealismin vastaiseksi kannaksi.[2][3]

Nykyfilosofiassa ontologinen realismi liittyy läheisesti tieteenfilosofiseen tieteelliseen realismiin, jonka mukaan teoriat menestyvät koska ne vastaavat todellisuutta.

Näkemykset realismista

Filosofian historiassa on ollut erilaisia näkemyksiä siitä, mikä on ”todellista” ja mitä sisältöä käsitteeseen ”todellinen” liitetään. Siksi myös realismin sisältö on tulkittu eri aikoina eri tavalla. Eri käyttötavat ovat edelleen käytössä ontologiassa eri yhteyksissä, mikä voi aiheuttaa sekaannusta.

Realismi nominalismin vastaisena kantana

Pääartikkeli: Käsiterealismi

Vanhimmassa, keskiajan filosofiasta peräisin olevassa merkityksessä realismi tarkoittaa universaalien ongelmaan liittyvää kantaa, jonka mukaan todellisuudessa on olemassa paitsi partikulaareja eli yksilöolioita, myös universaaleja eli yleiskäsitteitä.[2]

Realismista tässä merkityksessä puhutaan edelleen ontologiassa universaalien ongelman yhteydessä.[4] Tässä kontekstissa realismilla tarkoitetaan sitä näkemystä, että universaalit ovat olemassa todellisuudessa, itsenäisesti ja jollain tavalla maailmaa ja kokemusta edeltävinä. Tämä kuvaa erityisesti Platonin ideaopissa ilmenevää platonilaista realismia.

Tässä merkityksessä ”realismi” tarkoittaa kuitenkin jotain aivan muuta — ja monella tavalla jopa lähes päinvastaista — kuin mitä termillä useimmiten tarkoitetaan nykyfilosofiassa.

Realismi idealismin vastaisena kantana

Nykyaikaisemmassa, kantilaisessa merkityksessä realismi käsitetään näkemykseksi, jonka mukaan on olemassa ihmismielestä riippumaton todellisuus. Realismi siis puolustaa ei-episteemisten eli kokemuksesta ja ymmärryksestä riippumattomien entiteettien olemassaoloa. Tällöin sen vastakohtana on idealismi, jonka mukaan todellisuus on olemassa vain subjektin mielessä.[2]

Ontologinen realismi ei väitä, että koko todellisuus on ihmismielestä riippumaton, eikä näin kiellä esimerkiksi ajatusten tai konkreettisempien ihmismielen tuotosten olemassaoloa. Muutoinkaan ontologinen realismi ei väitä mitään erityistä todellisuudesta tai kiellä minkään olemassaoloa — se väittää ainoastaan, että ainakin osa todellisuudesta on ihmismielestä riippumaton.[5]

Realismi tieteenfilosofiassa

Pääartikkeli: Tieteellinen realismi

Toisessa nykyaikaisessa merkityksessä realismi ymmärretään antirealismin vastaisena kantana tieteenfilosofiassa. Kannalla on myös ontologinen rajapintansa: tieteellisen realismin mukaan tieteessä esiintyvien teoreettisten termien viittaamat teoreettiset entiteetit ovat olemassa.[6] Tieteelliset teoriat ovat kuvauksia todellisuudesta.[7]

Realismi käytännössä

Realistiset näkemykset ovat usein suhteessa johonkin tiettyyn sovellusalueeseen: joku voisi esimerkiksi olla realisti, mitä tulee fysiikkaan, mutta antirealisti, mitä tulee etiikkaan. Viime aikoina on korostettu sitä, että on tärkeää määrittää täsmällisesti se sovellusalue, jota ontologinen väite koskee.

Realismia kannattavat filosofit ovat tyypillisesti katsoneet, että totuudessa on kyse uskomusten vastaavuudesta todellisuuden kanssa. Näin he ovat kannattaneet totuuden korrespondenssiteoriaa. Nykyään on kuitenkin alettu nähdä, ettei realismin ja totuuden korrespondenssiteorian välinen yhteys ole niin suora kuin aiemmin on oletettu. Jotkut realistit suosivat deflationistista totuusteoriaa, kun taas jotkut totuuden korrespondenssiteorian kannattajat, kuten J. M. E. McTaggart, ovat olleet antirealisteja.[8]

Jotkut filosofit, kuten Hilary Putnam, ovat hylänneet realismin ja antirealismin väliset väittelyt ja pyrkivät välttämään koko kiistan suosimalla yksinkertaista naturalismia tai "luonnollista realismia", joka voitaisiin nähdä "kolmantena tienä" realismin ja antirealismin ohella.[9]

Realismi eri aloilla

Realismi logiikassa ja matematiikassa

Pääartikkeli: Matemaattinen realismi

Matematiikassa realismi on matematiikanfilosofinen kanta, jonka mukaan matemaattiset entiteetit ovat olemassa itsenäisesti ihmismielestä riippumatta. Siksi emme tee matemaattisia keksintöjä vaan löytöjä, ja jos kaikkeudessa olisi muita älykkäitä olentoja, ne tekisivät samoja löytöjä. Tämän johdosta on olemassa vain yhdenlaista matematiikkaa löydettäväksi. Esimerkiksi kolmiot ovat todellisia entiteettejä, eivät ihmismielen luomuksia.

Monet tunnetut matemaatikot, kuten Kurt Gödel ja Paul Erdős, ovat kannattaneet matemaattista realismia ja nähneet itsensä luonnollisina esiintyvien matemaattisten entiteettien löytäjinä. Gödel katsoi, että on olemassa objektiivinen matemaattinen todellisuus, joka voidaan havaita tavalla joka vastaa aistihavaintoja. Matemaattisen realismin sisällä on kuitenkin erilaisia näkemyksiä siitä, millainen olemassaolo matemaattisilla entiteeteillä on ja kuinka niistä tiedetään.

Realismi fysiikassa

Pääartikkeli: Paikallinen reaalisuus

Fysiikassa realismi viittaa siihen tosiseikkaan, että kappaleita kuvaa mittauksesta riippumaton joukko objektiivisia ominaisuuksia, riippumatta siitä, onko ne mitattu (tai havaittu) vai ei. 1800-luvulle saakka fysiikan oletettiin vähintään implisiittisesti perustuvan realismiin. Kvanttimekaniikan mukaan ei voida kuitenkaan sanoa, että järjestelmällä on joku ominaisuus, ennen kuin ominaisuus on mitattu. Tällä perusteella vaikuttaa, että kvanttijärjestelmät ilmentävät ei-paikallista käyttäytymistä.

Katso myös

Filosofisen realismin muotoja:

Kritiikkiä:

Lähteet

  1. Määttänen, Pentti: Realismi Filosofia. Viitattu 19.11.2008.
  2. a b c Juti, Riku: Johdatus metafysiikkaan, s. 144-146. Helsinki: Gaudeamus, 2001. ISBN 951-662-821-4.
  3. What is objective idealism? PhiloSophos.com. Viitattu 19.11.2008.
  4. Esim. Juti 2001.
  5. Airila, Mauri & Pekkanen, Martti: Tekniikan alan väitöskirjaopas machina.tkk.fi. Viitattu 19.11.2008.
  6. Juti 2001, s. 384.
  7. Määttänen, Pentti: Tieteellinen realismi valt.helsinki.fi. Viitattu 19.11.2008.
  8. David, Marian: The Correspondence Theory of Truth The Stanford Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 19.11.2008.
  9. Buchanan, Reid: From the familiar to the mysterious: Putnam’s natural realism. Philosophia, November, 1999, 27. vsk, nro 3-4, s. 555-565. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla

  • Ferraiolo, William: Metaphysical Realism Dialogos 77, 2001. (englanniksi)
  • Khlentzos, Drew: Semantic Challenges to Realism The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
  • Miller, Alexander: Realism The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)