Ero sivun ”Limes norrlandicus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Linkit muunkielisiin Wikipedioihin vasempaan laitaan. Kirjaviitemalline.
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Swedish Pine Forest.jpg|Rajalla. Tämä kuusimetsä Örebrossa, Ruotsissa, on kutakuinkin Limes norrlandicuksella. Etelämpänä laajat havumetsät ovat harvinaisuus.|170px|thumb]]
[[Kuva:Swedish Pine Forest.jpg|Rajalla. Tämä kuusimetsä Örebrossa, Ruotsissa, on kutakuinkin Limes norrlandicuksella. Etelämpänä laajat havumetsät ovat harvinaisuus.|350px|thumb]]
'''Limes norrlandicus''' ("Norlannin raja") on [[Skandinavian niemimaa]]lla ilmenevä ilmasto- maaperä- ja kasvillisuustyyppien raja. Se on ollut myös ollut kielellinen, kulttuurinen ja elinkeinonharjoitukseen liittyvä raja.
'''Limes norrlandicus''' ("Norlannin raja") on [[Skandinavian niemimaa]]lla ilmenevä ilmasto-, maaperä- ja kasvillisuustyyppien raja. Se on ollut myös ollut kielellinen, kulttuurinen ja elinkeinonharjoitukseen liittyvä raja.


Limes norrlandicuksen raja noudattelee [[Ruotsi]]ssa [[boreaalinen vyöhyke|boreaalisen havumetsävyöhykkeen]] etelärajaa. Sen pohjoispuolella metsät ovat valtaosin havumetsiä, maaperä hapan ja talvi on luminen, pitkä ja kylmä. Eteläpuolella hallitsevat rehevät lehtimetsät ja sää on leudompi. Limes norrlandicus kulkee Etelä-Ruotsin halki siten, että [[Tukholma]] jää juuri ja juuri vyöhykkeen eteläpuolelle. [[Suomi|Suomen]] kohdalla Limes Norrlandicus koukkaa pohjoiseen päin, mutta Suomen alueesta sen eteläpuolelle kuuluu vain ohut kaistale etelärannikolla. Ruotsissa kasvillisuustyypin raja on selvästi erottuva.
Limes norrlandicuksen raja noudattelee [[Ruotsi]]ssa [[boreaalinen vyöhyke|boreaalisen havumetsävyöhykkeen]] etelärajaa. Sen pohjoispuolella metsät ovat valtaosin havumetsiä, maaperä hapan ja talvi on luminen, pitkä ja kylmä. Eteläpuolella hallitsevat rehevät lehtimetsät ja sää on leudompi. Limes norrlandicus kulkee Etelä-Ruotsin halki siten, että [[Tukholma]] jää juuri ja juuri vyöhykkeen eteläpuolelle. [[Suomi|Suomen]] kohdalla Limes Norrlandicus koukkaa pohjoiseen päin, mutta Suomen alueesta sen eteläpuolelle kuuluu vain ohut kaistale etelärannikolla. Ruotsissa kasvillisuustyypin raja on selvästi erottuva.

Versio 16. marraskuuta 2008 kello 19.08

Rajalla. Tämä kuusimetsä Örebrossa, Ruotsissa, on kutakuinkin Limes norrlandicuksella. Etelämpänä laajat havumetsät ovat harvinaisuus.

Limes norrlandicus ("Norlannin raja") on Skandinavian niemimaalla ilmenevä ilmasto-, maaperä- ja kasvillisuustyyppien raja. Se on ollut myös ollut kielellinen, kulttuurinen ja elinkeinonharjoitukseen liittyvä raja.

Limes norrlandicuksen raja noudattelee Ruotsissa boreaalisen havumetsävyöhykkeen etelärajaa. Sen pohjoispuolella metsät ovat valtaosin havumetsiä, maaperä hapan ja talvi on luminen, pitkä ja kylmä. Eteläpuolella hallitsevat rehevät lehtimetsät ja sää on leudompi. Limes norrlandicus kulkee Etelä-Ruotsin halki siten, että Tukholma jää juuri ja juuri vyöhykkeen eteläpuolelle. Suomen kohdalla Limes Norrlandicus koukkaa pohjoiseen päin, mutta Suomen alueesta sen eteläpuolelle kuuluu vain ohut kaistale etelärannikolla. Ruotsissa kasvillisuustyypin raja on selvästi erottuva.

Ruotsissa Limes Norrlandicus on ollut vuosituhannet kulttuurinen ja taloudellinen rajavyöhyke, sillä sen eri puolet ovat soveltuneet erilaisten elinkeinojen harjoittamiseen. Jo kivikaudella Limes norrlandicus oli Ruotsin alueen osalta liuske-kvartsiittikulttuurin eteläraja ja toisaalta skandinaavinen kuoppakeramiikka ei ulottunut sitä pohjoisemmaksi. Myöhemmin, pronssikaudelta lähtien, Limes Norrlandicus vakiintui maanviljely- ja pyyntikulttuurin rajaksi. Vyöhykkeen pohjoispuolella asuivat pyyntikulttuurilla ja myöhemmin poronhoidolla eläneet suomalais-ugrilaiset, jotka on perinteisesti samaistettu saamelaisten esivanhempiin, ja jota muistuttavaa väestöä on kutsuttu Fennoskandian eri puolilla lappalaisiksi. Vyöhykkeen eteläpuolella ovat asuneet maata viljelleet germaanisten kielten puhujat, jotka vasta keskiajalta lähtien alkoivat laajemmassa määrin levittäytyä rajan pohjoispuolelle. Arkeologisesti Limes norrlandicus on suomalais-ugrilaiseen pyyntiväestöön usein yhdistettyjen rautakautisten järvihautojen esiintymisalueen eteläraja. Toisaalta se on skandinaavien asutuksesta kertovien viikinkiajan riimukivien esiintymisen pohjoisraja.

Lähteet

  • Custer, Hansjörg: ”Indo-European and Finno-Ugric cultures and languages from the perspective of biology and environmental history”, The roots of peoples and languages of Northern Eurasia, s. 69–83. Suomalais-ugrilaisen historian seura, 1998. ISBN 951-97040-2-7.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.