Ero sivun ”Anders Nohrborg” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti lisäsi defaultsort-mallineen.
w
Rivi 1: Rivi 1:
'''Anders Nohrborg''' (s. [[9. toukokuuta]] [[1725]] [[Norberg]], [[Ruotsi]] – k. [[30. marraskuuta]] [[1767]] [[Folkärna]], Ruotsi) oli ruotsalainen pappi, Tukholman suomalaisen seurakunnan apulainen ja hovisaarnaaja. Nohrborg tunnetaan [[postilla]]staan, jota ovat lukeneet Suomessa etenkin [[rukoilevaisuus|rukoilevaiset]] ja [[Körttiläisyys|heränneet]].
'''Anders Nohrborg''' (s. [[9. toukokuuta]] [[1725]] [[Norberg]], [[Ruotsi]] – k. [[30. marraskuuta]] [[1767]] [[Folkärna]], Ruotsi) oli ruotsalainen pappi, [[Tukholman suomalainen seurakunta|Tukholman suomalaisen seurakunnan]] apulainen ja hovisaarnaaja. Nohrborg tunnetaan [[postilla]]staan, jota ovat lukeneet Suomessa etenkin [[rukoilevaisuus|rukoilevaiset]] ja [[Körttiläisyys|heränneet]].


== Elämänvaiheet ==
== Elämänvaiheet ==


Tiedot Nohrborgin elämänvaiheista ovat varsin niukat. Hän oli pappissukua sekä isän että äidin puolelta. Hän opiskeli [[Upsalan yliopisto]]ssa. Hänet vihittiin papiksi ja hänet määrättiin apupapiksi Tukholman suomalaiseen seurakuntaan vuonna 1854. Tässä toimessa hän oli vuoteen 1865 asti, jolloin hänet nimitettiin ylimäräiseksi hovisaarnaajaksi. Nohrborg oli tuolloin jo sairastunut tuberkuloosiin.
Tiedot Nohrborgin elämänvaiheista ovat varsin niukat. Hän oli pappissukua sekä isän että äidin puolelta. Hän opiskeli [[Upsalan yliopisto]]ssa. Hänet vihittiin papiksi ja hänet määrättiin apupapiksi Tukholman suomalaiseen seurakuntaan vuonna 1854. Tässä toimessa hän oli vuoteen 1865 asti, jolloin hänet nimitettiin ylimäräiseksi hovisaarnaajaksi. Nohrborg oli tuolloin jo sairastunut [[tuberkuloosi]]in.


Nohrborg ehti ennen kuolemaansa aloittaa postillan valmistelun. Testamentissaan hän antoi sukulaisilleen ohjeita sen loppuun saattamiseksi. Vuonna 1771 hänen veljensä Daniel Nohrborg julkaisi postillan ''Den Fallna Människans Salighets-Ordning, Föreställd Uti Betraktelser Öfver de Årliga Sön- och Högtids-Dagars Evangelier''. Postillassa oli ylihovisaarnaaja Gabriel Rosénin esipuhe.<ref>Svenskt biografiskt lexikon 27, s. 118</ref> Nohrborgin postillasta tuli menestys. Siitä on otettu Ruotsissa 21 painosta, niistä uusin 1966–1969. Postilla on käännetty suomeksi ja norjaksi.
Nohrborg ehti ennen kuolemaansa aloittaa postillan valmistelun. Testamentissaan hän antoi sukulaisilleen ohjeita sen loppuun saattamiseksi. Vuonna 1771 hänen veljensä Daniel Nohrborg julkaisi postillan ''Den Fallna Människans Salighets-Ordning, Föreställd Uti Betraktelser Öfver de Årliga Sön- och Högtids-Dagars Evangelier''. Postillassa oli ylihovisaarnaaja Gabriel Rosénin esipuhe.<ref>Svenskt biografiskt lexikon 27, s. 118</ref> Nohrborgin postillasta tuli menestys. Siitä on otettu Ruotsissa 21 painosta, niistä uusin 1966–1969. Postilla on käännetty suomeksi ja norjaksi.
Rivi 16: Rivi 16:


== Nohrborgin postilla Suomessa ==
== Nohrborgin postilla Suomessa ==
Yksittäisiä Nohrborgin postillan saarnoja julkaistiin suomeksi useaan otteeseen, ensimmäiset vuonna 1780. Koko postillan suomennos ilmestyi vuonna 1848. Sen käänsi Inarin seurakunnan kappalainen Joseph Wilhelm Durchmann, tunnetun herännäispapin Frans Oskar Durchmannin veli. Postillaa käytettiinkin paljon heränneiden keskuudessa yleensä ja erityisesti Kainuussa. Myös rukoilevaiset ovat käyttäneet Nohrborgin postillaa.<ref>Seppänen 1997, s. 13–18</ref>
Yksittäisiä Nohrborgin postillan saarnoja julkaistiin suomeksi useaan otteeseen, ensimmäiset vuonna 1780. Koko postillan suomennos ilmestyi vuonna 1848. Sen käänsi Inarin seurakunnan kappalainen Joseph Wilhelm Durchmann, tunnetun herännäispapin [[Frans Oskar Durchmann]]in veli. Postillaa käytettiinkin paljon heränneiden keskuudessa yleensä ja erityisesti Kainuussa. Myös rukoilevaiset ovat käyttäneet Nohrborgin postillaa.<ref>Seppänen 1997, s. 13–18</ref>


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 16. marraskuuta 2008 kello 00.03

Anders Nohrborg (s. 9. toukokuuta 1725 Norberg, Ruotsi – k. 30. marraskuuta 1767 Folkärna, Ruotsi) oli ruotsalainen pappi, Tukholman suomalaisen seurakunnan apulainen ja hovisaarnaaja. Nohrborg tunnetaan postillastaan, jota ovat lukeneet Suomessa etenkin rukoilevaiset ja heränneet.

Elämänvaiheet

Tiedot Nohrborgin elämänvaiheista ovat varsin niukat. Hän oli pappissukua sekä isän että äidin puolelta. Hän opiskeli Upsalan yliopistossa. Hänet vihittiin papiksi ja hänet määrättiin apupapiksi Tukholman suomalaiseen seurakuntaan vuonna 1854. Tässä toimessa hän oli vuoteen 1865 asti, jolloin hänet nimitettiin ylimäräiseksi hovisaarnaajaksi. Nohrborg oli tuolloin jo sairastunut tuberkuloosiin.

Nohrborg ehti ennen kuolemaansa aloittaa postillan valmistelun. Testamentissaan hän antoi sukulaisilleen ohjeita sen loppuun saattamiseksi. Vuonna 1771 hänen veljensä Daniel Nohrborg julkaisi postillan Den Fallna Människans Salighets-Ordning, Föreställd Uti Betraktelser Öfver de Årliga Sön- och Högtids-Dagars Evangelier. Postillassa oli ylihovisaarnaaja Gabriel Rosénin esipuhe.[1] Nohrborgin postillasta tuli menestys. Siitä on otettu Ruotsissa 21 painosta, niistä uusin 1966–1969. Postilla on käännetty suomeksi ja norjaksi.

Postilla

Postillan saarnat eivät ole kirkkovuoden mukaisessa järjestyksessä, vaan systemaattis-teologisessa järjestyksessä, joka perustuu niin sanottuun autuuden- tai armonjärjestykseen, lat. ordo salutis, johon postillan nimikin viittaa. Järjestys kuvaa kristityn hengellisen kehityksen vaiheita kutsusta ja heräämisestä uskoon. Postillassa on myös kirkkovuoden pyhien luettelo ja kunkin pyhän kohdalla viittaus siihen kuuluvaan saarnaan. Nohrborgin on katsottu saaneen vaikutteita mm. Christian Scriveriltä ja J. J. Rambachilta sekä pietisteiltä ja herrnhutilaisilta.

Osmo Tiililä luonnehtii Nohrborgin postillaa "kansanomaiseksi dogmatiikaksi, jolla on ollut sekä Ruotsissa että meillä suuri merkitys luterilaisen opinkäsityksen lujittajana".[2] Pietistisistä saarnakirjoista Nohrborgin postilla eroaa teologisen painotuksensa takia. Esimerkiksi ensimmäisessä saarnassa käsitellään kaikki keskeiset kristologiaa koskevat harhaopit, myös uskonpuhdistuksen jälkeiset kiistat. Hän esittää saarnoissaan selkeitä ja perusteltuja teologisia kannanottoja. Teologisen painotuksen ohella Nohrborg myös puhuttelee lukijaa, esittää epäilijän ongelmia ja vastaa niihin.

Postillan yhdeksän jaksoa jakautuvat kahteen pääosaan. Ensimmäiset neljä jaksoa käsittelevät Kristusta sekä ihmisen tilaa heräämättömänä, heräämistä sekä uskon kasvamista ja uskon koetuksia. Toinen pääosa keskittyy uskovan elämään, iloihin, koettelemuksiin, kristilliseen käytökseen sekä suhtautumista kuolemaan ja viimeiseen tuomioon.[3]

Nohrborgin postilla Suomessa

Yksittäisiä Nohrborgin postillan saarnoja julkaistiin suomeksi useaan otteeseen, ensimmäiset vuonna 1780. Koko postillan suomennos ilmestyi vuonna 1848. Sen käänsi Inarin seurakunnan kappalainen Joseph Wilhelm Durchmann, tunnetun herännäispapin Frans Oskar Durchmannin veli. Postillaa käytettiinkin paljon heränneiden keskuudessa yleensä ja erityisesti Kainuussa. Myös rukoilevaiset ovat käyttäneet Nohrborgin postillaa.[4]

Lähteet

  • Seppänen, Arto: Unio Christi. Union ja vanhurskauttamisen suhde Anders Nohrborgin postillassa. STKSJ 211. Helsinki: Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura, 1997. 952-9791-24-0.
  • Svenskt biografiskt lexikon, Band 27. Stockholm: SBL, 1990.
  • Tiililä, Osmo: Rukoilevaisten kirjoja. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1961.

Viitteet

  1. ↑ Svenskt biografiskt lexikon 27, s. 118
  2. ↑ Tiililä 1961, s. 212
  3. ↑ Tiililä 1961, s. 212–222
  4. ↑ Seppänen 1997, s. 13–18
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Anders_Nohrborg&oldid=5823236”