Johan Gabriel Linsén

Johan Gabriel Linsén (27. joulukuuta 1785 Helsinki – 16. marraskuuta 1848 Helsinki) oli suomalainen kirjailija runoilija. Hän pääsi ylioppilaaksi vuonna 1802, valmistui filosofian tohtoriksi vuonna 1810 ja valittiin roomalaisen kirjallisuuden dosentiksi vuonna 1812. Vuonna 1813 hänestä tuli roomalaisen kirjallisuuden apulaisopettaja ja vuonna 1828 vakinainen professori.

Linsén liittyi Suomen kirjallisuuden elvyttämisen harrastajiin. Hän perusti kirjallisen Aura-yhdistyksen, joka vuonna 1817 ja 1818 julkaisi jotain vihkoja. Vuonna 1819 Linsén perusti yhdessä F. Bergbomin kanssa aikakauskirjan Mnemosyne, joka eli vuoteen 1823. Näissä julkaisuissa tavataan muutamia Linsénin runoja sekä suorasanaisia kirjoituksia. Syvällistä runohenkeä hänessä ei ollut vaan huomiota ansaitsevat hänen kirjoitelmansa ja puheensa.

Mnemosynessä Linsén 1819 julkaisi artikkelin ”Suomalaisesta kansallisuudesta”, jossa hän selvästi esittää suomen kielen kohottamisesta sivistys-, kirjallisuus- ja virkakieleksi. Linsén oli yksi Suomalaisen kirjallisuuden seuran perustajista ja toimi sen puheenjohtaja vuosina 1833–41. Ruotsinkielisenä kaunopuhujana Linsén oli aikansa etevimpiä.

Linsénin tytär Johanna Matilda Linsén oli ensimmäinen suomalainen sokeain opettaja ja oli aktiivisesti vaikuttamassa 1865 perustetun Helsingin sokeainopiston syntyyn ja toimi siellä myös itse.

Tämä artikkeli perustuu Pienen tietosanakirjan (1925–1928) sisältöön. Pienen tietosanakirjan tekijänoikeudellinen tilanne on tulkinnanvarainen. Sieltä ei tule tuoda uutta aineistoa Wikipediaan. Voit auttaa Wikipediaa korvaamalla Pienen tietosanakirjan aineiston uudella.