Ero sivun ”Elohopeahöyrylamppu” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Rivi 31: | Rivi 31: | ||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
* [[Monimetallilamppu]] |
|||
* [[Kaasupurkauslamppu]] |
|||
* [[Suurpainenatriumlamppu]] |
|||
* [[Elohopeatasasuuntaaja]] |
* [[Elohopeatasasuuntaaja]] |
||
* [[Elohopea]] |
|||
{{Valonlähteet}} |
{{Valonlähteet}} |
Versio 13. marraskuuta 2008 kello 14.15
Päällekkäisten muokkausten välttämiseksi olisi hyvä, jos et muokkaisi tätä artikkelia juuri nyt. Teen parhaillaan artikkeliin suuria muutoksia. Pyyntö on voimassa niin pitkään kuin tämä merkki on sivulla. Merkin voi poistaa, mikäli se vaikuttaa unohtuneen. Tätä merkkiä on tarkoitus pitää sivulla korkeintaan muutaman tunnin kerrallaan. Kiitos, Styroks. |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty väliotsikoitavaksi, koska se parantaa luettavuutta ja selkeyttä. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Elohopeahöyrylamppu edustaa valonlähteenä vanhenevaa, 1930-luvulla kehitettyä tekniikkaa. Valaisin on monimetallilamppuvalaisimen kaltainen kaasupurkauslamppu.
Toiminta
Lampun valontuotto perustuu elohopeahöyryn korkeassa lämpötilassa ja paineessa lähettämään sähkömagneettiseen säteilyyn, josta pääosa on näkyvää valoa ja osa ultraviolettisäteilyä. Polttimoa ympäröi loisteaineella pinnoitettu suojakupu, joka ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta säteilee näkyvää valoa. Näin haitallista säteilyä ei myöskään pääse ulos.
Elohopealampun suojakupu voi kuitenkin särkyä esimerkiksi lämpötilanvaihtelun vuoksi, jolloin paljas polttimo saattaa jäädä toimimaan. Tällainen elohopealamppu näyttää palaessaan himmeän sinivihreältä ja on vaarallinen: ultraviolettisäteily voi aiheuttaa silmä- ja ihovaurioita. Näin ollen rikkoontunutta elohopealamppua ei tule katsoa eikä sen valossa oleskella.
Valontuotto
Elohopealamppu tuottaa melko valkoista valoa, joka on aavistuksen verran sinertävää tai vihertävää. Elohopealamput ovat suuritehoisista kaasupurkauslampuista hankintahinnaltaan edullisimpia, mutta myös pienitehoisimpia ja hyötysuhteeltaan huonoimpia.
Ne myös menettävät merkittävästi valotehoaan elinkaarensa aikana. Tämän vuoksi ne tulisi vaihtaa uusiin säännöllisin väliajoin, vaikka lamput vielä toimeisivatkin. Elohopealampun elinikä on vain puolet suurpainenatriumlampun eliniästä.
Käyttö
Tievalaistuksessa elohopealamput ovat edelleenkin vallitseva tyyppi. Vielä noin puolet kaikista Suomen katuvaloista on elohopealamppuvalaisimialähde?, mutta niiden määrä vähenee. Useinmiten elohopealamppuja ei enää asenneta uusiin tievalaistuskohteisiin, mutta halvan hankintahinnan vuoksi niitä asennetaan yhä esimerkiksi kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen pihoille. Joissakin paikoissa on olemassa myös sekavalolamppuja, joissa on yhdessä elohopeahöyrylampun ja hehkulampun tekniikkaa.
Ultraviolettielohopealamppu
Paljas elohopeahöyrylamppu ilman loisteainetta tuottaa voimakasta ultraviolettisäteilyä ja tälläistä lampputyyppiä kutsutaan usein yleisesti ultraviolettilampuksi.
Tälläisellä lampulla tuotettua ultraviolettisäteilyä käytetään myös desinfiointiin mm. sairaaloissa ja vedenpuhdistuksessa jossa UV-säteily tappaa mikrobit, bakteerit ja muut haitalliset eliöt. Ultraviolettilamppua käytetään myös erilaisten aineiden fluoresenssin, ja geologisissa tutkimuksissa mineraalien fluoresenssin tutkimisessa.
Katso myös
Luonnollinen | Luminesenssi - Taivaankappaleet - Salama - Tuli |
Palaminen | Kynttilä - Lyhty - Kalkkivalo - Kaasuvalaistus - Öljylamppu - Öljytuikku - Argand-lamppu - Bude-lamppu - Carcel-lamppu |
Hehkuminen | Hehkulamppu - Halogeenilamppu - Nernst-lamppu - PAR-lamppu - Tilley-lamppu - Voimavalolyhty |
Fluoresenssi | Loistelamppu - Energiansäästölamppu - Induktiolamppu |
Valokaari | Kaarilamppu - Jablotškovin kynttilä |
Kaasupurkauslamppu | Suurpainenatriumlamppu - Pienpainenatriumlamppu - Monimetallilamppu - Elohopeahöyrylamppu - Ksenonlamppu - Hohtolamppu |
Muut | hohtodiodi (LED) - Rikkiplasmalamppu - Plasmapallo |