Ero sivun ”Elohopeahöyrylamppu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Styroks (keskustelu | muokkaukset)
Styroks (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 25: Rivi 25:
===Ultraviolettielohopealamppu===
===Ultraviolettielohopealamppu===


Paljas elohopeahöyrylamppu ilman loisteainetta tuottaa voimakasta ultraviolettisäteilyä ja tälläistä lampputyyppiä kutsutaan usein yleisesti ultraviolettilampuksi.
Paljas elohopeahöyrylamppu ilman loisteainetta tuottaa voimakasta [[ultraviolettisäteily]]ä ja tälläistä lampputyyppiä kutsutaan usein yleisesti ''ultraviolettilampuksi''.


Tälläisellä lampulla tuotettua ultraviolettisäteilyä käytetään myös [[desinfiointi]]in mm. sairaaloissa ja vedenpuhdistuksessa. Ultraviolettilamppua käytetään myös erilaisten aineiden fluoresenssin, ja geologisissa tutkimuksissa mineraalien fluoresenssin tutkimisessa.
Tälläisellä lampulla tuotettua ultraviolettisäteilyä käytetään myös [[desinfiointi]]in mm. sairaaloissa ja vedenpuhdistuksessa jossa UV-säteily tappaa [[mikrobi]]t, [[bakteeri]]t ja muut haitalliset eliöt. Ultraviolettilamppua käytetään myös erilaisten aineiden [[fluoresenssi]]n, ja [[geologia|geologisissa]] tutkimuksissa [[mineraali]]en fluoresenssin tutkimisessa.


== Katso myös ==
== Katso myös ==

Versio 13. marraskuuta 2008 kello 14.14


Elohopeahöyrylampun emittoiman valon spektri.

Elohopeahöyrylamppu edustaa valonlähteenä vanhenevaa, 1930-luvulla kehitettyä tekniikkaa. Valaisin on monimetallilamppuvalaisimen kaltainen kaasupurkauslamppu.

Toiminta

Lampun valontuotto perustuu elohopeahöyryn korkeassa lämpötilassa ja paineessa lähettämään sähkömagneettiseen säteilyyn, josta pääosa on näkyvää valoa ja osa ultraviolettisäteilyä. Polttimoa ympäröi loisteaineella pinnoitettu suojakupu, joka ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta säteilee näkyvää valoa. Näin haitallista säteilyä ei myöskään pääse ulos.

Elohopealampun suojakupu voi kuitenkin särkyä esimerkiksi lämpötilanvaihtelun vuoksi, jolloin paljas polttimo saattaa jäädä toimimaan. Tällainen elohopealamppu näyttää palaessaan himmeän sinivihreältä ja on vaarallinen: ultraviolettisäteily voi aiheuttaa silmä- ja ihovaurioita. Näin ollen rikkoontunutta elohopealamppua ei tule katsoa eikä sen valossa oleskella.

Valontuotto

Elohopealamppu tuottaa melko valkoista valoa, joka on aavistuksen verran sinertävää tai vihertävää. Elohopealamput ovat suuritehoisista kaasupurkauslampuista hankintahinnaltaan edullisimpia, mutta myös pienitehoisimpia ja hyötysuhteeltaan huonoimpia.

Ne myös menettävät merkittävästi valotehoaan elinkaarensa aikana. Tämän vuoksi ne tulisi vaihtaa uusiin säännöllisin väliajoin, vaikka lamput vielä toimeisivatkin. Elohopealampun elinikä on vain puolet suurpainenatriumlampun eliniästä.

Käyttö

Tievalaistuksessa elohopealamput ovat edelleenkin vallitseva tyyppi. Vielä noin puolet kaikista Suomen katuvaloista on elohopealamppuvalaisimialähde?, mutta niiden määrä vähenee. Useinmiten elohopealamppuja ei enää asenneta uusiin tievalaistuskohteisiin, mutta halvan hankintahinnan vuoksi niitä asennetaan yhä esimerkiksi kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen pihoille. Joissakin paikoissa on olemassa myös sekavalolamppuja, joissa on yhdessä elohopeahöyrylampun ja hehkulampun tekniikkaa.

Ultraviolettielohopealamppu

Paljas elohopeahöyrylamppu ilman loisteainetta tuottaa voimakasta ultraviolettisäteilyä ja tälläistä lampputyyppiä kutsutaan usein yleisesti ultraviolettilampuksi.

Tälläisellä lampulla tuotettua ultraviolettisäteilyä käytetään myös desinfiointiin mm. sairaaloissa ja vedenpuhdistuksessa jossa UV-säteily tappaa mikrobit, bakteerit ja muut haitalliset eliöt. Ultraviolettilamppua käytetään myös erilaisten aineiden fluoresenssin, ja geologisissa tutkimuksissa mineraalien fluoresenssin tutkimisessa.

Katso myös