Ero sivun ”Elohopeahöyrylamppu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Styroks (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Styroks (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 5: Rivi 5:
[[Kuva:Leuchtstoff spektrum.jpg|thumb|240px|Elohopeahöyrylampun emittoiman valon [[spektri]].]]
[[Kuva:Leuchtstoff spektrum.jpg|thumb|240px|Elohopeahöyrylampun emittoiman valon [[spektri]].]]


'''Elohopeahöyrylamppu''' edustaa valonlähteenä vanhenevaa, [[1930-luku|1930-luvulla]] kehitettyä tekniikkaa. [[Valaisin]] on [[monimetallilamppu]]valaisimen kaltainen [[kaasupurkauslamppu]]. Elohopealamppu on edelleen [[Suomi|Suomen]] teillä yleinen lampputyyppi. Se tuottaa melko [[valkoinen|valkoista]] valoa, joka on aavistuksen verran [[sininen|sinertävää]] tai [[vihreä|vihertävää]]. Elohopealamput ovat suuritehoisista purkauslampuista hankintahinnaltaan edullisimpia, mutta myös pienitehoisimpia ja hyötysuhteeltaan huonoimpia. Ne myös menettävät merkittävästi valotehoaan elinkaarensa aikana. Tämän vuoksi ne tulisi vaihtaa uusiin säännöllisin väliajoin, vaikka lamput vielä toimeisivatkin. Elohopealampun elinikä on vain puolet suurpainenatriumlampun eliniästä.
'''Elohopeahöyrylamppu''' edustaa valonlähteenä vanhenevaa, [[1930-luku|1930-luvulla]] kehitettyä tekniikkaa. [[Valaisin]] on [[monimetallilamppu]]valaisimen kaltainen [[kaasupurkauslamppu]].

== Toiminta ==


Lampun valontuotto perustuu elohopeahöyryn korkeassa lämpötilassa ja paineessa lähettämään säteilyyn, josta pääosa on näkyvää valoa ja osa [[ultraviolettisäteily|ultraviolettisäteilyä]]. Polttimoa ympäröi loisteaineella pinnoitettu suojakupu, joka ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta säteilee näkyvää valoa. Näin haitallista säteilyä ei pääse ulos. Elohopealampun suojakupu voi kuitenkin särkyä esimerkiksi lämpötilanvaihtelun vuoksi, jolloin paljas polttimo saattaa jäädä toimimaan. Tällainen elohopealamppu näyttää palaessaan himmeän sinivihreältä ja on vaarallinen: ultraviolettisäteily voi aiheuttaa silmä- ja ihovaurioita. Rikkoontunutta elohopealamppua ei tule katsoa eikä sen valossa oleskella.
Lampun valontuotto perustuu elohopeahöyryn korkeassa lämpötilassa ja paineessa lähettämään säteilyyn, josta pääosa on näkyvää valoa ja osa [[ultraviolettisäteily|ultraviolettisäteilyä]]. Polttimoa ympäröi loisteaineella pinnoitettu suojakupu, joka ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta säteilee näkyvää valoa. Näin haitallista säteilyä ei pääse ulos. Elohopealampun suojakupu voi kuitenkin särkyä esimerkiksi lämpötilanvaihtelun vuoksi, jolloin paljas polttimo saattaa jäädä toimimaan. Tällainen elohopealamppu näyttää palaessaan himmeän sinivihreältä ja on vaarallinen: ultraviolettisäteily voi aiheuttaa silmä- ja ihovaurioita. Rikkoontunutta elohopealamppua ei tule katsoa eikä sen valossa oleskella.

Se tuottaa melko [[valkoinen|valkoista]] valoa, joka on aavistuksen verran [[sininen|sinertävää]] tai [[vihreä|vihertävää]]. Elohopealamput ovat suuritehoisista purkauslampuista hankintahinnaltaan edullisimpia, mutta myös pienitehoisimpia ja hyötysuhteeltaan huonoimpia. Ne myös menettävät merkittävästi valotehoaan elinkaarensa aikana. Tämän vuoksi ne tulisi vaihtaa uusiin säännöllisin väliajoin, vaikka lamput vielä toimeisivatkin. Elohopealampun elinikä on vain puolet suurpainenatriumlampun eliniästä.


[[Katuvalo|Tievalaistuksessa]] elohopealamput ovat edelleenkin vallitseva tyyppi. Vielä noin puolet kaikista Suomen katuvaloista on elohopealamppuvalaisimia, mutta niiden määrä vähenee. Useimmiten elohopealamppuja ei enää asenneta uusiin tievalaistuskohteisiin, mutta halvan hankintahinnan vuoksi niitä asennetaan yhä esimerkiksi kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen pihoille. Joissakin paikoissa on olemassa myös sekavalolamppuja, joissa on yhdessä elohopeahöyrylampun ja hehkulampun tekniikkaa.
[[Katuvalo|Tievalaistuksessa]] elohopealamput ovat edelleenkin vallitseva tyyppi. Vielä noin puolet kaikista Suomen katuvaloista on elohopealamppuvalaisimia, mutta niiden määrä vähenee. Useimmiten elohopealamppuja ei enää asenneta uusiin tievalaistuskohteisiin, mutta halvan hankintahinnan vuoksi niitä asennetaan yhä esimerkiksi kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen pihoille. Joissakin paikoissa on olemassa myös sekavalolamppuja, joissa on yhdessä elohopeahöyrylampun ja hehkulampun tekniikkaa.

Versio 13. marraskuuta 2008 kello 13.39


Elohopeahöyrylampun emittoiman valon spektri.

Elohopeahöyrylamppu edustaa valonlähteenä vanhenevaa, 1930-luvulla kehitettyä tekniikkaa. Valaisin on monimetallilamppuvalaisimen kaltainen kaasupurkauslamppu.

Toiminta

Lampun valontuotto perustuu elohopeahöyryn korkeassa lämpötilassa ja paineessa lähettämään säteilyyn, josta pääosa on näkyvää valoa ja osa ultraviolettisäteilyä. Polttimoa ympäröi loisteaineella pinnoitettu suojakupu, joka ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta säteilee näkyvää valoa. Näin haitallista säteilyä ei pääse ulos. Elohopealampun suojakupu voi kuitenkin särkyä esimerkiksi lämpötilanvaihtelun vuoksi, jolloin paljas polttimo saattaa jäädä toimimaan. Tällainen elohopealamppu näyttää palaessaan himmeän sinivihreältä ja on vaarallinen: ultraviolettisäteily voi aiheuttaa silmä- ja ihovaurioita. Rikkoontunutta elohopealamppua ei tule katsoa eikä sen valossa oleskella.

Se tuottaa melko valkoista valoa, joka on aavistuksen verran sinertävää tai vihertävää. Elohopealamput ovat suuritehoisista purkauslampuista hankintahinnaltaan edullisimpia, mutta myös pienitehoisimpia ja hyötysuhteeltaan huonoimpia. Ne myös menettävät merkittävästi valotehoaan elinkaarensa aikana. Tämän vuoksi ne tulisi vaihtaa uusiin säännöllisin väliajoin, vaikka lamput vielä toimeisivatkin. Elohopealampun elinikä on vain puolet suurpainenatriumlampun eliniästä.

Tievalaistuksessa elohopealamput ovat edelleenkin vallitseva tyyppi. Vielä noin puolet kaikista Suomen katuvaloista on elohopealamppuvalaisimia, mutta niiden määrä vähenee. Useimmiten elohopealamppuja ei enää asenneta uusiin tievalaistuskohteisiin, mutta halvan hankintahinnan vuoksi niitä asennetaan yhä esimerkiksi kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen pihoille. Joissakin paikoissa on olemassa myös sekavalolamppuja, joissa on yhdessä elohopeahöyrylampun ja hehkulampun tekniikkaa.

Elohopealampulla tuotettua ultraviolettisäteilyä käytetään myös desinfiointiin mm. sairaaloissa ja vedenpuhdistuksessa.

Katso myös