Ero sivun ”Laadullinen tutkimus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti muokkasi: sv:Kvalitativ forskning |
p Botti lisäsi: id:Penelitian kualitatif |
||
| Rivi 49: | Rivi 49: | ||
[[az:Keyfiyyət tədqiqatı metodları]] |
[[az:Keyfiyyət tədqiqatı metodları]] |
||
[[id:Penelitian kualitatif]] |
|||
[[cs:Kvalitativní výzkum]] |
[[cs:Kvalitativní výzkum]] |
||
[[da:Kvalitativ analyse]] |
[[da:Kvalitativ analyse]] |
||
Versio 11. marraskuuta 2008 kello 20.48
Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus on menetelmäsuuntaus, jota käytetään ihmistieteissä määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimuksen lisäksi. Laadullisessa tutkimuksessa pyritään ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä. Tällä tarkoitetaan ilmiön merkityksen tai tarkoituksen selvittämistä sekä kokonaisvaltaisen ja syvemmän käsityksen saamista ilmiöstä. Käytännössä tämä tarkoittaa usein tilan antamista tutkittavien henkilöiden näkökulmille ja kokemuksille sekä perehtymistä tutkittavaan ilmiöön liittyviin ajatuksiin, tunteisiin ja vaikuttimiin.[1] Laadullinen tutkimus on saanut vaikutteita monelta suunnalta, kuten hermeneutiikasta, fenomenologiasta ja analyyttisestä kielifilosofiasta. Laadullisia menetelmiä alettiin laajemmin käyttää yhteiskuntatutkimuksessa 1970-luvulla ja kasvatustieteissä 1980-luvulla.[2] Hermeneutiikka ja fenomenologia voidaan luokitella myös laadullisen tutkimuksen osaksi.[3]
Laadullisen tutkimuksen ominaispiirteitä
- Hypoteesittomuus
Laadulliset tutkimukset ovat yleensä hypoteesittomia. Niissä pyritään etenemään aineistosta käsin mahdollisimman vähin ennakko-oletuksin. Ennakko-oletuksista ei voi kuitenkaan täysin päästä, ja siksi ne olisi syytä tiedostaa. Silloin niitä voi käyttää tutkimuksessa ääneenlausuttuina esioletuksina. Tutkija voi myös käyttää työnsä apuna työhypoteeseja eli omia arvauksia tutkimuksen tuloksista. Yksi laadullisen tutkimuksen tehtävä on auttaa luomaan uusia hypoteeseja myöhemmälle määrälliselle tutkimukselle.[4]
- Suhde teoriaan
Teoria on mukana tutkimuksessa kahdella tavalla: teoria keinona, joka auttaa tutkimuksen tekemisessä ja teoria päämääränä, jolloin tutkimuksella pyritään kehittämään teoriaa edelleen. Ensimmäisessä merkityksessä eli keinona laadullinen tutkimus tarvitsee sekä taustateoriaa, jota vasten aineistoa arvioidaan, että tulkintateoriaa, joka auttaa muodostamaan kysymykset ja sen, mitä aineistosta etsitään. Teoria voi olla laadullisessa tutkimuksessa myös päämääränä. Tämä tulee esiin silloin, kun tehdään induktiivista päättelyä aineiston pohjalta eli edetään yksittäisistä havainnoista yleiseen. Tällöin pyrkimyksenä on luoda uutta teoreettista tietoa.[5]
- Aineiston kerääminen ja analyysi
Laadullisessa tutkimuksessa käytetään yleensä harkinnanvaraista otantaa. Tutkittavia yksiköitä ei valita kovin suurta määrää ja niitä tutkitaan perusteellisesti, jolloin tärkeää on aineiston laatu. Aineiston koolla on silti myös merkitystä, aineiston tulisi olla kattava suhteessa siihen, millaista analyysia ja tulkintaa siitä aiotaan tehdä. Aineisto pyritään valitsemaan tarkoituksenmukaisesti ja teoreettisesti perustellen.[6]
Laadulliselle analyysille on tyypillistä induktiivinen päättely, jossa pyritään tekemään yleistyksiä ja päätelmiä aineistosta nousevien seikkojen perusteella. Aineistoa pyritään tarkastelemaan monitahoisesti ja yksityiskohtaisesti nostaen siitä esiin merkityksellisiä teemoja. Tilastolliseen yleistämiseen ei pyritä. Laadullisen tutkimuksen analyysitapoja ovat esimerkiksi diskurssianalyysi ja keskusteluanalyysi.[7] Yksi laadullisen ja määrällisen tutkimuksen ero on se, että määrällisessä tutkimuksessa tutkimusongelmat muotoillaan tarkasti etukäteen, kun taas laadullisessa tutkimuksessa tutkimustehtävä voi muuttua tutkimuksen aikana.[8]
Katso myös
Lähteet
- Eskola, Jari & Suoranta, Juha: Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino, 1998. ISBN 951-768-035-X.
- Hirsjärvi, Sirkka & Huttunen, Jouko: Johdatus kasvatustieteeseen. 4. uudistettu laitos. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1995. ISBN 951-0-20512-5.
- Hirsjärvi, Sirkka & Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula: Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-26-4184-4.
Viitteet
- ↑ Hirsjärvi, Sirkka & Huttunen, Jouko: Johdatus kasvatustieteeseen, s. 174, 201. 4. uudistettu laitos. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1995. ISBN 951-0-20512-5.
- ↑ Eskola, Jari & Suoranta, Juha: Johdatus laadulliseen tutkimukseen, s. 25–26. Tampere: Vastapaino, 1998. ISBN 951-768-035-X.
- ↑ Hirsjärvi, Sirkka & Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula: Tutki ja kirjoita, s. 163. 5. painos. Helsinki: Tammi, 2000. ISBN 951-26-4184-4.
- ↑ Eskola & Suoranta: Johdatus laadulliseen tutkimukseen, s. 19–20.
- ↑ Eskola & Suoranta: Johdatus laadulliseen tutkimukseen, s. 81-83.
- ↑ Eskola & Suoranta: Johdatus laadulliseen tutkimukseen, s. 18, 60-61.
- ↑ Eskola & Suoranta: Johdatus laadulliseen tutkimukseen, s. 65, 161.
- ↑ Hirsjärvi & Remes & Sajavaara: Tutki ja kirjoita, s. 119-120, 255.
Kirjallisuutta
- Alasuutari, Pertti: Laadullinen tutkimus. 3. uudistettu painos. Tampere: Vastapaino, 1999. ISBN 951-768-055-4.
- Koskinen, Ilpo & Alasuutari, Pertti & Peltonen, Tuomo: Laadulliset menetelmät kauppatieteissä. Tampere: Vastapaino, 2005. ISBN 951-768-175-5.
- Töttö, Pertti: Pirullinen positivismi: Kysymyksiä laadulliselle tutkimukselle. Jyväskylä: Kampus kustannus, 1997. ISBN 951-9113-41-X.
- Töttö, Pertti: Pirullisen positivismin paluu: Laadullisen ja määrällisen tarkastelua. Tampere: Vastapaino, 2000. ISBN 951-768-077-5.
- Töttö, Pertti: Syvällistä ja pinnallista: Teoria, empiria ja kausaalisuus sosiaalitutkimuksessa. Tampere: Vastapaino, 2004. ISBN 951-768-127-5.
Aiheesta muualla
- Anita Saaranen-Kauppinen & Anna Puusniekka: KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto 2006. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.