Ero sivun ”Sovhoosi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Sovhoosi''' ({{k-ru|совхо́з, сове́тское хозя́йство|sohvoz, sovetskoje hozjaistvo}}) oli [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] valtion omistama maatila, erotukseksi [[kolhoosi]]sta, joka periaatteessa toimi [[osuustoiminta]]periaatteella. Sovhoosien työntekijät saivat myös vakituista palkkaa, erotuksena [[kolhoosi|kolhooseihin]] joitten ihmiset jakoivat saamansa rahat. Kuten kolhooseissakin, olivat sovhoosien ihmiset sidottuja siihen sovhoosiin johon he olivat syntyneet. |
'''Sovhoosi''' ({{k-ru|совхо́з, сове́тское хозя́йство|sohvoz, sovetskoje hozjaistvo}}) oli [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] valtion omistama maatila, erotukseksi [[kolhoosi]]sta, joka periaatteessa toimi [[osuustoiminta]]periaatteella. Sovhoosien työntekijät saivat myös vakituista palkkaa, erotuksena [[kolhoosi|kolhooseihin]] joitten ihmiset jakoivat saamansa rahat. Kuten kolhooseissakin, olivat sovhoosien ihmiset sidottuja siihen sovhoosiin johon he olivat syntyneet. <ref>''How Russia is Ruled'' by Merle Fainsod, Harvard University Press, Cambridge, MA (1953), p. 570.</ref> |
||
Vuonna [[1990]] Neuvostoliitossa oli 25 500 maatilaa, joista sovhooseita 45 %. Tuolloin sovhoosien keskimääräinen pinta-ala oli 153 neliökilometriä, mikä oli kaksi kertaa niin paljon kuin keskimääräisellä [[kolhoosi|kolhoosilla]]. <ref>''Statistical Yearbook of the USSR'', State Statistical Committee of the USSR, Moscow, 1990 ('''Russian''').</ref> |
Vuonna [[1990]] Neuvostoliitossa oli 25 500 maatilaa, joista sovhooseita 45 %. Tuolloin sovhoosien keskimääräinen pinta-ala oli 153 neliökilometriä, mikä oli kaksi kertaa niin paljon kuin keskimääräisellä [[kolhoosi|kolhoosilla]]. <ref>''Statistical Yearbook of the USSR'', State Statistical Committee of the USSR, Moscow, 1990 ('''Russian''').</ref> |
||
Sovhooseja johti valtion nimittämä johtaja. Ja mikä tärkeintä sovhoosien investoinnit rahoitettiin valtion budjetista. Vaikka kolhooseille maksettiin maataloustuotteista huonommin, niin olivat ne siltikin paremmassa taloudellisessa tilanteeessa kuin [[kolhoosi|kolhoosit]]. Tämä oli yksi suurimmista syistä muuttaa huonosti toimivat kolhoosit sovhooseiksi [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana. |
Sovhooseja johti valtion nimittämä johtaja. Ja mikä tärkeintä sovhoosien investoinnit rahoitettiin valtion budjetista. Vaikka kolhooseille maksettiin maataloustuotteista huonommin, niin olivat ne siltikin paremmassa taloudellisessa tilanteeessa kuin [[kolhoosi|kolhoosit]]. Tämä oli yksi suurimmista syistä muuttaa huonosti toimivat kolhoosit sovhooseiksi [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana. |
||
Yleisesti sovhooseja pidettiin tuottavampina kuin [[kolhoosi|kolhooseja]]. Tärkeiksi sovhoosit nousivat vehnän, kasvisten ja munien tuotannossa, eikä niinkään lihantuotannossa. |
Yleisesti sovhooseja pidettiin tuottavampina kuin [[kolhoosi|kolhooseja]]. Tärkeiksi sovhoosit nousivat vehnän, kasvisten ja munien tuotannossa, eikä niinkään lihantuotannossa. |
||
Versio 24. lokakuuta 2008 kello 11.02
Sovhoosi (ven. совхо́з, сове́тское хозя́йство, sohvoz, sovetskoje hozjaistvo) oli Neuvostoliitossa valtion omistama maatila, erotukseksi kolhoosista, joka periaatteessa toimi osuustoimintaperiaatteella. Sovhoosien työntekijät saivat myös vakituista palkkaa, erotuksena kolhooseihin joitten ihmiset jakoivat saamansa rahat. Kuten kolhooseissakin, olivat sovhoosien ihmiset sidottuja siihen sovhoosiin johon he olivat syntyneet. [1]
Vuonna 1990 Neuvostoliitossa oli 25 500 maatilaa, joista sovhooseita 45 %. Tuolloin sovhoosien keskimääräinen pinta-ala oli 153 neliökilometriä, mikä oli kaksi kertaa niin paljon kuin keskimääräisellä kolhoosilla. [2]
Sovhooseja johti valtion nimittämä johtaja. Ja mikä tärkeintä sovhoosien investoinnit rahoitettiin valtion budjetista. Vaikka kolhooseille maksettiin maataloustuotteista huonommin, niin olivat ne siltikin paremmassa taloudellisessa tilanteeessa kuin kolhoosit. Tämä oli yksi suurimmista syistä muuttaa huonosti toimivat kolhoosit sovhooseiksi toisen maailmansodan aikana.
Yleisesti sovhooseja pidettiin tuottavampina kuin kolhooseja. Tärkeiksi sovhoosit nousivat vehnän, kasvisten ja munien tuotannossa, eikä niinkään lihantuotannossa.
Sovhoosin eli valtiontilan israelilainen muoto on moshavi.