Ero sivun ”Lahti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 601: Rivi 601:
* näyttelijä [[Petri Johansson]]
* näyttelijä [[Petri Johansson]]


===Tv-kasvoja===
===Televisioesiintyjiä===
* tv-visailija [[Reijo Salminen]]
* tv-visailija [[Reijo Salminen]]
* stand-up-koomikko [[Kristiina Salminen|Kristiina "Krisse" Salminen]]
* stand-up-koomikko [[Kristiina Salminen|Kristiina "Krisse" Salminen]]

Versio 23. lokakuuta 2008 kello 22.48

Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Sanan muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Lahti
Lahtis

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°59′00″N, 25°39′20″E
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Kuntanumero 398
Perustettu 1905
Kuntaliitokset alueita Hollolasta, Nastolasta ja Orimattilasta
Kokonaispinta-ala 517,63 km²
217:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 459,49 km²
– sisävesi 58,14 km²
Väkiluku 120 700
9:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 262,7 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,3 %
– 15–64-v. 60,8 %
– yli 64-v. 24,9 %
Äidinkieli 2022 [4]
suomenkielisiä 91,2 %
ruotsinkielisiä 0,4 %
– muut 8,3 %
Kunnallisvero 8,10 %
242:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Jyrki Myllyvirta
www.lahti.fi

Lahti (ruots. Lahtis, aikaisemmin Lachtis) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Vesijärven lahden rannalla Päijät-Hämeen maakunnassa Etelä-Suomen läänissä. Lahdessa oli 2023-12-31 31. joulukuuta 2023 120 700 asukasta,[2] ja se on Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki ja viidenneksi suurin kaupunkiseutu. Lahden pinta-ala on maanmittauslaitoksen 2022-01-01 1. tammikuuta 2022 tehtyjen mittausten mukaan [1] km², josta [1] km² on maata ja loput [1] km² sisävesialueita.[1]

Lahden rajanaapurikunnat ovat Hollola lännessä ja pohjoisessa, Nastola idässä ja Orimattila etelässä.

Yleistä

Pääkatu Aleksanterinkatu Lahden seurahuoneen kohdalta itään päin

Lahti on ollut toisen maailmansodan jälkeen siirtoväestä ja sittemmin voimakkaasta maalta kaupunkiin-muuttoliikkeestä johtuen voimakkaasti kehittyvä alue, jossa aikaisemmat kaupungin asukkaat ovat jääneet vähemmistöön ympäröivästä maakunnasta, Savosta ja Karjalasta, vähäisessä määrin myös Pohjanmaalta muuttaneisiin verrattuna.lähde? Kaupungin kasvu pysähtyi ensimmäiseen öljykriisiin, jonka jälkeen nuorekasta mielikuvaa on pidetty yllä lähinnä urheilumielikuvan ja sittemmin myös vaihtelevalla menestyksellä kulttuurimielikuvan avulla. 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa Lahti ei liittynyt mukaan sähköteknisen alan kasvuun, mutta Lahdessa on pyritty osaamiskeskusohjelmin keskittymään ympäristöasiantuntemukseen.

Tyypillistä Lahdelle ovat ulkopuolelta tulevat kaupunginjohtajat ja osastopäälliköt, jotka ovat yrittäneet pitää niukentuneiden taloudellisten voimavarojen olosuhteissa dynamiikkaa yllä keinoin, joista on ollut myös vaihtoehtoisia näkemyksiä. Kaupunginjohtajien virka-aika ei ole ollut tosiasiallisesti puuttuvan kaupunginvaltuutettujen tuen vuoksi Lahdessa pitkä. Kaupunginjohtajina vuorottelevat suurten kaupunkien tapaan kokoomuslaiset ja sosiaalidemokraatit, mutta kaupunginjohtajan valinnan ratkaisevat aina keskiryhmät, jotka toimivat tilanteen mukaan.

Lahti Energialta nostettavat osingot korotetuista kaukolämmön ja sähkönjakeluhinnoista kattavat Lahden kunnallistuloista kahden kunnallisveroprosentin kokoisen erän. Lahti Energian myynnistä on keskusteltu.

Suurimpia yrityksiä

Vuonna 1927 valmistuneet Lahden radiomastot Radiomäellä
  • Suurimmat työllistäjät:
  • Lahden kaupunki
  • Isku-Yhtymä Oy 1057
  • Esa-konserni 585
  • Hartwall Oyj Abp 574
  • Fazer Leipomot Oy/Oululainen 545
  • Stora Enso Packaging Oy 465
  • Kemppi Oy 416
  • DNA Oy (ent. Päijät-Hämeen Puhelin Oyj) 385
  • Koiviston Auto -yhtymä 383
  • L-Fashion Group Oy 376
  • Lisäksi suuria työllistäjiä ovat Eurokangas, Foxconn, Indoor Group (Asko ja Sotka), S-Hämeenmaa, Stalatube, Oilon, Lahden Polttimo, Suomen Hiiva, BE Group (Starckjohann), Peikko Finland, Halton, Vaahto Oy, Päijät-Hämeen Osuuspankki, UPM-Kymmene, Elofin (Elopak), Pilkington (Lahden Lasitehdas), Merivaara ja Eirikuva.

Lahden historia

Pääartikkeli: Lahden historia

Renkomäen Ristolassa tehtyjen kaivauksien perusteella Lahden seudulla oli asutusta jo 9 000 vuotta sitten, mikä tekee Lahden alueesta Suomen vanhimman tunnetun asuinpaikan. Ensimmäinen asiakirjamaininta Hollolan pitäjään kuuluneesta Lahden kylästä on vuodelta 1445. Hämeen maakirjassa vuodelta 1558 mainitaan Lahden kylässä olleen 24 taloa.

Vaikka Lahden kylä oli suuren Hollolan pitäjän takamaita ja kooltaan pieni, sen sijainti oli liikenteellisesti merkittävä. Sen kautta kulki jo 1400-luvulla Hämeenlinnasta Viipuriin johtanut Ylinen Viipurintie, josta erkani Lahden kohdalla Olavinlinnaan johtanut Suur-Savon Valtatie. Kun Hollolan pitäjä vuonna 1672 sai markkinaoikeudet, markkinapaikaksi määrättiin Lahden kylä "joka sijaitsee suuren yleisen maantien varrella ja kaikista neljästä kaupungista, Turusta, Viipurista, Helsingistä ja Porvoosta, sopivan matkan päässä". Lahdesta tuli näin puoleksi vuosisadaksi huomattava markkinapaikka jossa kävivät kauppaa kaikkien neljän kaupungin porvarit. Vuonna 1727 markkinat kuitenkin siirrettiin Helsingin porvarien aloitteesta Asikkalan Anianpeltoon, jonne oli paremmat yhteydet Päijänteen vesistöstä. Markkinoiden menettämisen jälkeen Lahti taantui merkityksettömäksi maalaiskyläksi 1800-luvun lopulle asti.

Vuonna 1868 ryhdyttiin rakentamaan Riihimäki–Pietari-rautatietä, joka kulki Salpausselän harjua pitkin ja Lahden kylän kautta. Ensimmäinen veturi ajoi Lahteen elokuussa 1869 ja seuraavan vuoden alussa vihittiin käyttöön koko Riihimäki-Pietari-rataosuus. Rautatien tullessa Lahden kylässä oli vain kahdeksantoista taloa, mutta rautatien ansiosta alue alkoi nopeasti kasvaa ja kehittyä. Lahteen alkoi syntyä saha- ja puunjalostusteollisuutta, jonka toimintaa edesautti Vääksyn kanavan avautuminen 1871 ja sen kautta saavutettu uittoyhteys Päijänteen vesistöön. 24. toukokuuta 1878 Lahti sai kauppalanoikeudet keisari Aleksanteri II:n mahtikäskyllä. Samana vuonna Lahden kauppala sai ensimmäisen asemakaavansa, johon edelleenkin perustuu kaupungin ydinkeskusta. Asemakaavan laatimista helpotti se, että käytännöllisesti katsoen koko vanha kylä oli vuonna 1877 tuhoutunut suuressa tulipalossa.

Lahdesta tuli itsenäinen kaupunki vuonna 1905. Kaupunginoikeudet vahvisti keisari Nikolai II 1. marraskuuta, mutta Venäjän lakkojen ja levottomuuksien vuoksi asia saatiin tiedoksi Suomessa vasta 16. marraskuuta 1905, joka on näin ollen Lahden kaupungin perustamispäivä. Kaupungiksi tulon jälkeen Lahtea on laajennettu liittämällä siihen alueita Hollolasta vuosina 1916, 1923, 1933 ja 1956 (suuri osa Okeroisista).

Suomen sisällissodassa Lahti oli tapahtumien näyttämönä. Lahden punakaarti otti vallan kaupungissa tammikuussa 1918 ja piti sitä hallussaan kolme kuukautta, kunnes saksalaiset joukot valloittivat kaupungin toukokuussa lyhyen taistelun jälkeen. Sodan jälkeen Lahden keskustan tuntumassa olleelle Fellmanin pellolle pystytettiin väliaikainen vankileiri johon koottiin noin 20 000 antautunutta punaista. Yli puolet näistä siirrettiin myöhemmin Hennalan kasarmialueelle josta muodostettiin yksi suurimmista sisällissodan vankileireistä. Entisen pellon paikalla on nykyisin Fellmanin puisto jossa paljastettiin 1981 suuri punavankien muistomerkki.

1900-luvun alkupuoliskolla Lahti tuli tunnetuksi puuseppien ja huonekalutehtaiden kaupunkina. Edelläkävijänä toimi Asko Avonius, joka vuonna 1918 perusti Lahteen Asko-huonekalutehtaan. Askon ohella huonekalutehtaista kuuluisiksi tulivat niin ikään perheyhtiö Isku sekä osuustoiminnallinen Sotka. Metalliteollisuutta Lahdessa edustavat liesiä valmistava Upo ja mekaanisen puunjalostuksen koneita valmistava Raute. Myös Mallasjuoman panimo tuli maankuuluksi mainoskampanjoillaan "Ei oo Lahden voittanutta", "Moi Lahtelaista!" ja tuotemerkeillään, kuten Lahden Erikoinen, Lahden Sininen jne.

Nykyisin virkistyskäytössä oleva Vesijärven satama

Kaupunki kasvoi jälleen voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeen, kun Karjalasta – pääasiassa Viipurin seudulta – muutti paljon yrittäjiä Lahteen. Kaupunki jatkoi nopeaa kasvua 1960- ja 1970-lukujen suuren maaltamuuton aikoina. Uudet Lahden asukkaat olivat kotoisin maaseudulta, pääosin Karjalasta ja Savosta. Kasvu pysähtyi ensimmäiseen öljykriisin aiheuttamaan lamaan 1975–1976. Suuret työnantajat alkoivat tehostaa toimintaansa, eikä väestönkasvu voinut enää jatkua työllistymisen mahdollistavana muuttoliikkeenä.

Lahti huolehti kuitenkin imagostaan lähinnä talviurheilukaupunkiutensa avulla. Vuonna 1978 järjestettiin Lahdessa hiihdon maailmanmestaruuskisat, joita varten rakennettiin kisakylä Riihelään. Vuonna 1989 järjestettiin Lahdessa jälleen hiihdon maailmanmestaruuskisat, joita varten rakennettiin uusi kisakylä Lahden asemantaustaan.1997 järjestettiin Lahti World Games ja 2001 jälleen hiihdon maailmanmestaruuskisat, joista monille jäi mieleen suomalaishiihtäjien kiinnijääminen Hemohesin käytöstä. Vuoden 2001 kisakylänä käytetyt asunnot rakennettiin Ankkurin kaupunginosaan, lähelle Vesijärven rantaa.

1980-luvulla todettiin, ettei Lahdella ole tarjota pienteollisuustontteja, minkä vuoksi ostettiin (entisen) 4-tien varrelta Nikulan tila tonttimaaksi. Hanketta elävöitettiin mainoskampanjalla "Lahti the Business City", mikä tasoittikin Hollolaan voimakkaasti kääntyneen kasvun. Jopa kaupunginorkesteri nimettiin Business City Orchestraksi, kunnes nimi huomattiin klassiseen musiikkiin sopimattomaksi ja orkesterista tuli Sinfonia Lahti.

Kulttuurin alueella rakennettiin uusi teatteritalo, maakuntakirjasto sekä yhdistetty työväenopisto ja yliopistollinen koulutuskeskus kirjaston ja teatterin tuntumaan. Lisäksi Lahteen perustettiin yliopistokeskus ja kehittämiskeskus Neopoli sekä suurkonsertteja varten Sibeliustalo Vesijärven rantaan.

Tilastokeskus kertoo Lahdessa kerrostaloasuntoneliön maksavan keskimäärin 1 491 EUR/m² 2/2008.

Väestö ja politiikka

Lahden asukasluvun kasvu
Vuosi Asukasluku
1906 2 779
1910 5 996
1915 4 974
1920 5 212
1925 8 315
1930 10 083
1935 21 167
1940 24 757
1945 33 725
1950 43 571
1955 48 112
1960 65 210
1965 79 829
1970 88 393
1975 94 862
1980 94 767
1985 94 447
1990 93 151
1995 95 119
1996 95 501
1997 95 854
1998 96 227
1999 96 666
2000 96 921
2002 97 968
2003 98 253
2004 98 281
2005 98 349
2006 98 413
2007 99 236

1990-luvun lama

Lahti oli pitkään Porin tapaan työläisten kaupunki. Entisaikojen suurista työllistäjistä monet ovat lopettaneet toimintansa. Lahti oli kauan muuttovoittoinen, kunnes teollisuus alkoi taantua. Kaupungissa ajateltiin pitkään, että pärjättäisiin teollisuuden voimin ilman yliopistoa, jota olisikin ollut vaikea saada Helsingin yliopiston läheisyyden takia. Silti Lahdessa on ammattikorkeakoulu, toimintaa kolmella yliopistolla ja Teknillisellä korkeakoululla.

lamavuosina lahtelaisesta teollisuudesta lähti paljon työpaikkoja. Kaupunki kärsi lamavuosina ankarasta työttömyydestä, mutta työllisyystilanne on tämän jälkeen pikku hiljaa kohentunut. Esimerkiksi Jyväskylässä työttömyysaste on nykyisin korkeampi kuin Lahdessa.

Kehitystoimissa on käytetty mielikuvia liittymisestä Helsingin metropolialueeseen. Lahden kaupunginjohdossa on uskottu, että pääkaupunkiseudun kasvu säteilee sadan kilometrin eli noin tunnin matkan päähän. Samaan kokonaisuuteen liittyvät Helsinki-Lahti -moottoritie ja Lahden oikorata. Matka-ajan kutistaminen Helsingin suuntaan onkin tuottanut 2000-luvun puolivälistä alkaen tulosta ja työssäkäynti pääkaupunkiseudulla on lisääntynyt kovaa vauhtia.

Lahti ja Lahden seutu tarjoaa valmistukselle ja logistiikalle verrattain keskeisen sijaintipaikan Etelä-Suomessa. Aloja ovat esimerkiksi kulutustavara- ja elintarviketeollisuus. Sijainti Lahdessa on etu kuljetettaessa tavaraa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, kuljetusmatkat muualle Suomeen ovat keskimäärin lyhyempiä kuin pääkaupunkiseudulta.

Vaikuttavuudeltaan valtakunnallisesti merkittävin Lahteen sijoittunut toiminto on Hartwallin panimo. Lahdessa oli saatavana korkealaatuista vettä helposti, keskeinen sijainti Etelä-Suomessa valtatie 4:n ja valtatie 12:n varrella sekä Mallasjuoman panimoperinteet.

Moottoritie ja oikorata

Lahdessa on useisiin muihin Suomen kaupunkeihin nähden vähän valtionhallinnon työpaikkoja. Lahti ja Päijät-Häme ovatkin valtion suuntaan merkittäviä nettomaksajia. Vuonna 2006 Lahti haki sisäasiainministeriöltä yhdeksää miljoonaa euroa kunnille suunnattavaa tarveharkintaista apua, ns. "kuntien köyhienapua". [1] [2]

Suomen valtio on laman jälkeen tehnyt Lahden kannalta tärkeitä investointeja. Järvenpään ja Lahden välille rakennettiin moottoritie sekä Keravalta Lahteen oikorata. Valtio on myös tukenut Sibeliustalon rakentamista ja Urheilukeskuksen uudistamista. Valtionhallinnon hajasijoitus on tuonut Lahteen keskussotilassairaala 1:n, eli Tilkan, lakkauttamisen jälkeen sotilaslääketieteen tutkimuskeskuksen.

100 000 asukkaan raja menossa rikki

Lahden tulevaisuudenodotuksissa on paljon rakennettu transitioliikenteen varaan – siihen, miten hyvin kaupunki lähialueineen kykenee hyötymään valtion 331 miljoonan euron oikoratainvestoinnista sekä kiinnittymään Helsingin metropolialueeseen. Kaupungin tavoite on rikkoa 100 000 asukkaan raja, ja tähän pyritään muun muassa asuntopolitiikan kautta, lähinnä tonttitarjontaa vahvistamalla. Näillä näkymin sadantuhannen asukkaan raja rikotaan ensi vuonna. 30. syyskuuta 2008 Lahdessa asui 99 920 asukasta.

Nastolan rajalla Kymijärven eteläpuolella sijaitsevaa Kariston omakoti- ja rivitaloaluetta on rakennettu vuodesta 2005 lähtien. Vesijärven sataman viereiselle Ankkurin alueelle on rakennettu suuri määrä uusia kerrostaloja. Vielä vuonna 2008 alueelle on rakentumassa muutama kerrostalo vielä rakentamattomille tonteille. Keskustan tuntumassa on rakennettu vuodesta 2003 lähtien kerrostaloja vanhojen teollisuusrakennusten paikalle. Näistä tunnetuin lienee Mallasjuoman eli Malskin kortteli.

Kansalaisliikkeitä

Lahtelaiseen kunnalliselämään on alkanut 1990-luvun jälkeen muodostua valtuustopuolueista riippumattomia kansalaisliikkeitä luonnonsuojelun, kouluverkon saneeraamisen ja urheilutilojen piiriin.

Tällaisia liikkeitä ovat muun muassa yhdistykseksi järjestäytynyt Salpausselän luonnonystävät ry, joka vastusti ympäristösyistä Lahdessa sijaitsevan entisen Kujalan maatalousoppilaitoksen muuttamista logistiikkakeskukseksi. Yhdistyksellä on vahva hallinnollis-juridinen tausta. Yhdistys puuttuu myös muihin havaitsemiinsa ympäristölainsäädännön kannalta ongelmallisiin kehittämishankkeisiin.

Puhdas Laune -liike taas pyrki ehkäisemään Päijät-Hämeen maakuntaliiton maakuntakaavassa olevan valtatien linjauksen muuttamisen kulkemaan Launeen kaupunginosan kautta.

Salinkallion lukion oppilaskunta esiintyi myös vuonna 2005 kansalaisliikkeenä keräämällä kansalaisadressin Lahden kaupunginvaltuuston sivistyslautakunnalle vastustaen päätöstä lakkauttaa Salinkallion ja Mukkulan lukiot osana siirtymistä suurlukioon oppilasmäärän takaamiseksi kaupungin keskustan lukioille. Kun sivistyslautakunta päätti lakkauttaa sekä Salinkallion että Mukkulan lukiot, ja kaupunginhallitus otto-oikeudella vahvisti yksimielisesti päätöksen, oppilaskunta alkoi kerätä nimiä kuntalaisaloitteeseen lakkauttamispäätöstä vastaan.

Lukiopäätöksestä jätettiin myös kuntalain mukainen aloite, minkä Lahden kaupunginhallitus jätti viemättä kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi, vaikka sen oli allekirjoittanut vaadittavat 2 % äänestäjistä. Tämän vuoksi asiasta tehtiin valitus Kouvolan hallinto-oikeuteen.

Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi periaatteessa Lahden vanhasta urheilutalosta luopumisen, sen tontin myymisen ja uuden urheilutalon rakentamisen toiseen paikkaan. Lahden urheilutalosäätiö kuitenkin kieltäytyi lakkauttamasta itseään ja valitti Lahden kaupungin aikaisemmin tekemien sitoumusten noudattamatta jättämisestä Kouvolan hallinto-oikeuteen. Lahden kaupunginvaltuuston enemmistön tavoitteena on saattaa kaupungissa sen tukea nauttivat liikuntatilat kaupungin suoraan hallintaan. Lahden suurhalliin liittyvän samankaltaisen kysymyksen vuoksi suurhalliyhdistyksen hallituksen jäsen perusti yhden valtuutetun valtuustoryhmän kunnallisvaalien 2004 jälkeen.

Puoluehajaannuksia

Viime valtuustokausina Lahdessa ovat jakautuneet muun muassa Vihreiden, Kokoomuksen ja Keskustan valtuustoryhmät. Vihreiden jakautuminen johtui yhden valtuutetun ryhtymisestä suoraan kansalaistoimintaan Karjusaaren kaavoituksen estämiseksi. Kokoomuksen jakautuminen liittyi siihen, miten korkeaa kunnallisveroa on kannatettava, jotta yhteistyö sosiaalidemokraattien kanssa ei kärsisi. Osittain Lahden Kokoomukseen liittyvistä syistä ja kaupunginhallituksen jäsenyyden jakamisesta kahtia vaalikaudella seurasi Keskustan jakautuminen. Vihreät, Keskusta ja Kokoomus ovat jälleen yhtenäiset. Entinen vihreiden kaupunginvaltuutettu jatkaa punavihreä-ryhmässä. Vuoden 2004 kunnallisvaalien jälkeen sosiaalidemokraattisesta valtuustoryhmästä muodostui lisäksi yksi sitoutumaton valtuustoryhmä (PER), jonka perustaja liittyi 2005 kokoomuksen valtuustoryhmään.

Syynä tähän oli ehdotus Lahden kaupungissa käytössä olevien liikuntakiinteistöjen siirtämisestä yhdistyksiltä ja mahdollisesti säätiöiltä kaupungin suoraan hallintaan. Sosiaalidemokraatit ovat myös vaatineet, että Lahti Energia ja Lahti Aqua pitäisi siirtää lähemmäksi kaupungin hallintoa autonomisesta asemastaan.

Pormestari ja kaupunginjohtajat

Ylin kaupunginjohto
Pormestari Toimikausi
Otto Lyytikäinen 1907-1930
Kaupunginjohtaja Toimikausi
Arvi Hällfors 1930-1931
Eero H. I. Tammio 1931-1933
Paavo Säippä 1933-1938
Uuno Takki 1938-1942
Olavi Kajala 1942-1967
Teemu Hiltunen 1967-1980
Seppo Välisalo 1980-1995
Kari Salmi 1995-2003
Tarmo Pipatti 2003-2007
Jyrki Myllyvirta 2007-

Lahdessa oli pormestari vuodesta 1907 vuoteen 1930, minkä jälkeen kunnallislain muutoksen myötä ryhdyttiin kaupunginjohtajajärjestelmään. Otto Lyytikäisen pormestarikaudella tammikuun lopusta huhtikuun loppuun 1918 Lahden kaupunki oli Suomen kansanvaltuuskunnan toimeenpanovallan alaisena 28.1.1918 alkaen. Tällöin kaupungin siviilihallintoa johti Hugo Ilmari Kautto kaapattuaan vallan Lahdessa 19.4.1918 saakka.

Kaupunginjohtaja Tarmo Pipatin siirryttyä RT Rakennusteollisuuteen virkaa tekevänä kaupunginjohtajana toimi rahoitusjohtaja Mika Mäkinen ennen uuden kaupunginjohtajan nimittämistä. Kaupunginjohtajaksi nimitettiin myöhemmin entinen Mikkelin kaupunginjohtaja, kokoomuslainen Jyrki Myllyvirta. Lahden kaupungin toimeenpaneva johto perustuu kaupunginjohtajalle sekä teknisen toimen, sivistystoimen sekä sosiaalitoimen kolmelle toimialajohtajalle. Sivistystoimen merkittävä toimintalinja on kouluverkoston saneeraaminen. Myös liikuntakiinteistöjä on yritetty saada kaupungin suoraan hallintaan. Sosiaalitoimen alalla merkittävää on ollut hoitojonojen purkaminen terveydenhoidon alalla vuokralääkäreitä käyttäen. Sivistystoimen toimialajohtaja on Maritta Vuorinen ja sosiaalitoimen Matti Liukko. Teknistä tointa johtaa Timo Ahonen. Teknisessä toimessa esillä ovat mm. Kujalan logistiikkakeskus, Kymijärven voimalan jätteenpolttolaitos ja Kariston asuma-alueen kehittäminen.

Hankkeita

Sivistystoimiala

Koulu-uudistus on toimeenpanon ja tutkimuksen alainen hanke, jonka tarkoituksena on järjestää Lahden koulukiinteistöjen käyttö uudelleen. Ensimmäisessä vaiheessa lakkautetaan kaksi pienlukiota suurlukion luomiseksi kaupungin keskustaan ja toisessa vaiheessa lukioilta vapautuneisiin tiloihin järjesteltäisiin uudelleen mahdollisesti muita koulu- ja kulttuuritoimintoja. Kivimaan koulu jouduttiin evakuoimaan Kujalan maatalousoppilaitokseen siellä jo vuosia ilmenneiden homehaittojen vuoksi kevätlukukaudella 2007.

Urheilukiinteistöuudistus pyrkii saattamaan urheilukaupunkina mainetta hankkineen Lahden urheilukiinteistöt yhdistyksiltä ja säätiöiltä kaupungin suoraan hallintaan kiinteistönhallinnan tehostamiseksi. Tärkein kohde on Lahden suurhalli, jota myös Lahden Messut käyttää esittelytoiminnassaan. Hankkeen edistäminen toi Lahteen yhden uuden kaupunginvaltuustoryhmän.

Tekninen- ja ympäristötoimiala

Jätteenpolttolaitos on sadan miljoonan euron arvoinen hanke, jolla Lahti Energia voisi toteuttaa EU-normit täyttävän jätteenpolttolaitoksen, joka voisi tarjota palveluita eteläsuomalaiselle teollisuudelle ja kunnille. Hankkeeseen voi saada tukea EU:lta 17 000 000 euroa, mutta suunniteltu verkkoyhtiöhanke saattaa olla tälle esteenä. Verkkoyhtiötä ei aiota toteuttaa, jolloin Lahti Energian taseessa on vakuusarvoa, mutta Lahti Energia arvelee, että hanke voi myöhästyä ympäristövalituksesta johtuen sen verran, että muuta vastaavat hankkeet ehtivät edelle, jolloin hanketta ei kannattane toteuttaa.

Verkkoyhtiö perustuu siihen, että lämmön, sähkön ja vedenjakelusta vastaavien Lahti Energia Oy:n ja Lahti Aqua Oy:n jakeluverkot myytäisiin perustettavalle velkarahoitteiselle verkkoyhtiölle, joka voisi raskaan pääomarakenteensa vuoksi periä nykyistä enemmän kaukolämpö-, jätevesi- ja sähkönjakelumaksuja, ja Lahden kaupunki voisi tulouttaa verkkoyhtiön velkaa vastaavan määrän varallisuutta yhtiöistä. "Myy ja vuokraa takaisin" -ajatuksesta on luovuttu 2005 vuoden aikana ja Lahden kaupunkikonsernin yhtiöistä tuloutetaan Lahden kaupungille runsaasti varoja kunnallisveroprosentin pidäkkeeksi. Summa vastaa vuosittain noin yhdeksää kunnallisveroprosenttiyksikköä. Helsingissä vastaava määrä vastaa vain kolmea kunnallisveroprosenttiyksikköä.

Kujalan logistiikkakeskus perustuu Lahden keskeisen eteläsuomalaisen sijainnin hyödyntämiselle Helsingin Vuosaaren sataman takamaana, jossa laivoilla tuotavien konttien sisältö voidaan purkaa ja pakata uudelleen kotimaan jakelua varten. Kujalan logistiikkakeskus suunnitelman mukaisesti sijaitsisi Kujalan entisen maatalousoppilaitoksen mailla.

Logistiikkakeskuksen aluetta on asiasta vireillä olleen valituksen vuoksi muokattu pienemmäksi, jotta ympäristönäkökohdat tulisivat otetuiksi paremmin huomioon. Lahden seudulla on suunnitteilla myös toinen samankaltainen hanke, Nostavan logistiikkakeskus, joka sijaitsisi naapurikunnassa, Hollolassa. Hollolan aluillaan olevan Nostavan logistiikkakeskuksen lisäksi Lahden seudulla on uusia logistiikka-alan toimintoja keskittynyt myös Lahden kaupungin rajan ja Renkomäen eteläpuolelle, Orimattilan Pennalaan.

Launeen tie on Päijät-Hämeen liiton maakuntakaavassa oleva suunnitelma Tampere–Lahti–Kouvola-valtatien linjaamiseksi kulkemaan etelämpää Launeen kaupunginosan poikki. Lahden kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Launeen linjauksen, jonka vaihtoehtona on ollut Renkomäen kautta kulkeva tielinjaus. Launeen kehätietä on vastustettu, koska tien pelätään aiheuttavan haittaa omakotiasutukselle. Kehätien toteuttamisajankohdasta ei ole tietoa.

Mastonet-hanke perustuu olemassa oleviin tietoliikenneyhteyksiin ja siihen, että Lahden keskustaan ja Salpausselän stadionille toteutetaan yleisön käytettävissä oleva avoin langaton lähitietokoneverkko (engl. open access wireless local area network). Verkko on maksutta käytettävissä mm. Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa, Salpausselän urheilukeskuksessa ja Sibeliustalossa. Nykyisellään Mastonetin tulevaisuus on avoin ja monet lähettimistä ovat joko sammutettu tai muuten ajastaan jälkeen jääneitä. Pääartikkeli Mastonet

Toriparkki Torin alle on suunniteltu maanalaista pysäköintihallia pysäköintipaikkojen vähyyden takia keskustassa. Toteutuessaan siitä tulisi kaksikerroksinen ja noin 534-autopaikkainen.

Valtion hankkeet

Oikeustalo Uutta oikeustaloa on alettu suunnitella maakuntakirjaston takana olevalle pysäköintialueelle. Vanha oikeustalo Rautatieaseman takana on jo kauan ollut riittämätön Lahden tarpeille. Nyt kun Orimattilan käräjäoikeus yhdistyy Lahteen uutta oikeustaloa todella tarvitaan

Lahden oikorata lyhensi Savon-rataa Helsinkiin Lahden ja Keravan välisellä suoralla ratayhteydellä. Hanke toi rautatien Järvenpäähän, Mäntsälään ja Orimattilaan, joista ainakin kaksi ensimmäistä voi tällä tavoin myös lievittää pääkaupunkiseudun kasvupaineita tarjoamalla kiskovaihtoehdon työmatkaliikenteelle. Orimattilassa oikorata kulkee Levannon kautta, jonne voi tulla pistoraide, mahdollisesti myös varaus teollisuus- ja omakotialueelle.

Valtio hajasijoitti Lahteen Keskussotilassairaala 1:n eli Tilkan tutkimustoimintaa jatkavan Sotilaslääketieteen keskuksen ja Valtion asuntorahaston.

Kaupunginosat

Katso myös Luokka:Lahden kaupunginosat

Keskusta

Lahden keskusta muodostuu Lahdenkadun, Saimaankadun ja Mannerheiminkadun rajaamasta kolmiosta. Kaupungin ydinkeskustana voidaan pitää Vuorikadun, Rauhankadun, Kirkkokadun ja Kauppakadun reunustamaa aluetta. Ydinkeskustassa sijaitsevat mm. Lahden kauppatori, Lahden kaupungin pääkatu, Aleksanterinkatu, Lanunaukio, Mariankatu ja sillä sen kävelykatuosuudelle siirretty Hakkapeliittojen kotiinpaluu-patsas.

Tiedosto:Hakkapeliitta of the Swedish cavalry.jpg
Hakkapeliittain kotiinpaluu Lahden Mariankadulla

Linja-autoasema rautatieasemalle?

Lahden paikallisbussiliikenteen solmukohta on kauppatori. Aleksanterinkadun varren pysäkeiltä liikenne suuntautuu kaupungin länsi- ja eteläosiin ja Vapaudenkadun varrelta kaupungin itä- ja pohjoisosiin.

Linja-autojen pikavuoroliikenteen keskuspaikka on Lahden linja-autoasema keskustan ja Lahdenkadun länsipuolella. Lahdessa on viime vuosina on pohdittu, tulisiko linja-autoasema tulevaisuudessa siirtää rautatieaseman yhteyteen, jolloin kaupunkiin saataisiin bussi- ja junaliikenteen yhteinen matkakeskus. Linja-autoaseman laajan parkkikentän paikalle ollaan parhaillaan kaavoittamassa asuinkerrostaloja. Kaavatyön yhteydessä on tarkoitus ratkaista, jatkaako asema nykyisellä paikallaan.

Keskustan kehittäminen

Lahden keskustan liikkeet kilpailevat asiakkaista muun muassa 1990-luvun alussa rakennettujen Launeen hypermarkettien kanssa. Keskustaa on pyritty elävöittämään muun muassa palkkaamalla keskustaisäntä, jonka tehtävänä on ollut järjestää keskustaan tapahtumia ja kehittää keskustan markkinointia. Nykyinen keskustaisäntä on Riku Jaro. Toiminnan ylläpitämiseksi perustettiin 1999 Lahden keskustaeheytys ry.

Pysäköinti puhuttaa

Lahdessa on viime aikoina keskusteltu vilkkaasti keskustan parkkipaikkatilanteesta. Kaupungin tekninen toimi on selvittänyt 15 miljoonaa euroa maksavan pysäköintilaitoksen rakentamista kauppatorin alle. Jos 500 maanalaista autopaikkaa toteutuisivat, kadunvarsipysäköintiä voitaisiin vähentää ja keskustan katuja muuttaa kävelypainotteisiksi. Toriparkkiasiaa puitiin kesällä Lahden kaupunginhallituksessa, mutta hanke päätettiin teettää vielä lisäselvityksiä.

Talvikaudella pysäköinti on ollut sallittua kauppatorin länsipäähän aidatulla parkkialueella Kadunvarsiparkkipaikkojen määrää ovat vähentäneet mm. Mariankadun Aleksanterinkadun puoleisen osan sulkeminen kävelykaduksi ja Vapaudenkadun sekä Aleksanterinkadun välisen osan Rautatienkatua muuttaminen kävelykaduksi, Lanunaukioksi.

Lahden keskustassa oli pitkään Vapaudenkadulla pysäköintitalo, joka jäi vähäiselle käytölle. Se purettiin ja tilalle rakennettiin Kuvapalatsin kolmikerroksinen elokuvateatteri, jossa on alakerrassa lipunmyynnin yhteydessä kaksi kahvilaa, avoin langaton lähiverkko ja toisessa sekä kolmannessa kerroksessa useita elokuvateatterisaleja.

Keskusta uudistunut

Lahden keskustan kaupallinen painopiste on siirtynyt viime vuosikymmeninä kauppatorin ympäristöstä itää kohti. Tavaratalo Sokos muutti 1980-luvulla Rauhankadun Valtakulmasta Aleksanterinkadun ja Rautatienkadun kulmaan. Torin nurkalla toimi aiemmin myös Starckjohannin rautakauppa.

Aleksin loppupäähän muodostui 1990-luvulla mittava kauppakeskuskokonaisuus, kun kolme Aleksin liiketaloa yhdistettiin kauppakeskus Trioksi. Trion osaksi kytkettiin myös Kauppakadun varressa sijaitseva liiketalo Hansa. Trio kauppakeskuksessa on meneillään mittava saneeraustyö. Myös tavaratalo Sokosta on remontoitu ja laajennettu.

Ydinkeskustan tuntumassa Kauppakadun varressa sijaitsee Paavolan markettialue, jota niin ikään on uudistettu. Rauten entiseen tehdaskortteliin esimerkiksi rakennettiin vuosituhannen vaihteessa kauppakeskus Syke.

Lahden keskustaan on rakennettu muutamia pienehköjä kävelyalueita. Kävelykaduksi on muutettu Rautatienkadun osuus Vapaudenkadun ja Hämeenkadun välillä. Rautatienkadun kävelyosuutta Aleksin ja Vapaudenkadun välillä kutsutaan Lanunaukioksi.

Urheilu ja liikunta

Lahden hyppyrimäet.
Lahden stadion.
Lahden hyppyrimäet kesällä. Suurmäen alastulorinteessä on 50-metrinen maauimala.

Lahti tunnetaan urheilukaupunkina. Lahden urheilukeskuksessa järjestetään suuria, kansainvälisiä urheilutapahtumia mm. maailmanmestaruuskilpailuja ja vuosittaisia Salpausselän kisoja. Radiomäen kentällä järjestetään kansallisen tason kilpailuja. Lahden suurhalli oli maan ensimmäinen tekonurmipinnoitteinen jalkapallon talviharjoitteluun soveltuva urheiluhalli. Siellä pidetään vuosittain perinteeksi muodostunut talviturnaus suomalaisten pääsarjatason joukkueiden välillä, Uusi Lahti Cup.

Joutjärvellä sijaitsee Vellamo-melontastadion.

FC Lahti, Pelicans ja Namika Lahti pelaavat kansallisissa pääsarjoissa.

Liikuntakeskus Pajulahti sijaitsee naapurikunnassa Nastolassa, ja Suomen Urheiluopisto sijaitsee lähellä Vierumäellä Heinolassa.

Urheiluseuroja

Tunnettuja lahtelaisia urheiluseuroja ovat muun muassa:

Urheilukilpailuja

Kisapuiston kentällä on urheiltu olympiatasolla. Siellä pelattiin heinäkuussa 1952 Helsingin olympialaisten jalkapallon alkusarjan otteluita ja yksi välieräottelu.

Maailmanmestaruuskilpailuja

Liikenne

Lahti sijaitsee keskeisesti Etelä-Suomessa. Kaupunki sijaitsee melko lähellä Suomen väestöllistä keskipistettä, eli kaikilla suomalaisilla on sinne keskimääräistä lyhyempi matka. Lahti on maanteiden ja rautateiden risteämiskohta ja liikenneyhteydet ovat hyvät ja nopeat joka suuntaan.

Lahteen rakennettu rautatien oikorata valmistui 1. kesäkuuta 2006. Tämän odotetaan lisäävän kaupungin väkilukua houkuttelemalla kaupunkiin pääkaupunkiseudulla työskenteleviä ihmisiä. Oikoradan yhteydessä otettiin käyttöön myös VR:n lähijunien vyöhykeliput. Nopeimmillaan junamatka Helsingistä Lahteen kestää 48 minuuttia keskikaupunkien välillä. Toisaalta linja-autojen pikavuoroilla 88 kilometrin matka Lahden Renkomäen pysäkiltä Helsingin Viikkiin kestää nopeimmillaan noin tunnin. Ilman autonvaihtoa pääsee pikavuoroilla Helsinkiin Lahden keskustan ja eteläosien lisäksi Kivistönmäen, Holman ja Mukkulan kaupunginosista. Helsingistä Jämsän kautta Jyväskylään liikennöi Mukkulassa tarvittaessa pysähtyviä erikoispikavuoroja, jotka ohittavat Lahden keskustan Kymijärven ja Holman ohitustietä.

Nelostietä alettiin rakentaa yksityisellä rahoituksella moottoritieksi välillä Järvenpää–Lahti vuonna 1997 ja tie valmistui vuonna 1999.

Lähimmät lentoasemat sijoittuvat Lahdesta noin 90 kilometrin etäisyydelle Vantaalle sekä noin 145 kilometrin päähän Lappeenrantaan ja Pirkkalaan. Lisäksi lentoasema ilman säännöllistä matkustajaliikennettä sijaitsee noin 20 kilometrin etäisyydellä Asikkalan Vesivehmaalla.

Välimatkat maanteitse

Kulttuuri

Huomattavia rakennuksia

Tiedosto:Church of Cross in the evening in Lahti of Finland.jpg
Ristinkirkko yövalaistuksessaan. Etualalla Olavi Lanun Paju-veistos.
  • Lahden hyppyrimäet, urheilukeskuksen näyttävin osa. Kolme hyppyrimäkeä: K 116 metriä (HS 130 metriä), K 90 metriä (HS 97 metriä) ja K 60 metriä.
  • Lahden Teatteritalo valmistui 1983, ja virallisia vihkiäisiä vietettiin 10. syyskuuta. Talon pääsuunnittelija oli arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Ky.
  • Radiomastot, vuonna 1927 pitkäaaltoasemaa varten rakennetut 150-metriset radiomastot. Pitkäaaltoaseman toiminta loppui 1993, ja ULA-lähetystoiminta siirtyi 1967 Hollolan Tiirismaan yli 300-metriseen televisiomastoon; maston valkoiset varoitusvalot vilkkuvat Lahden läntisen horisontin yläpuolella.
  • Ristinkirkko, arkkitehti Alvar Aallon 1978 suunnittelema kaupungin pääkirkko kaupungintaloa vastapäätä torin toisella puolella. Sen paikalta purettiin puinen Keski-Lahden kirkko.
  • Sibeliustalo, keväällä 2000 valmistunut konsertti- ja kongressikeskus, jonka arkkitehtonisen suunnittelun ovat toteuttaneet Hannu Tikka ja Kimmo Lintula.

Museot

Lahden muistomerkit, -laatat ja veistokset

Lahdessa on paljon nuorehkoksi teollisuuskaupungiksi kulttuurisia muistomerkkejä, -laattoja ja veistoksia. Ne liittyvät sotahistorian lisäksi myös urheiluun ja erilaisiin ryhmiin, kuten lapsiin ja nuoriin sekä luontoon. (kts. Lahden muistomerkit, -laatat ja veistokset)

Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 -hanke

Lahti pyrki Kulttuuripääkaupunki 2011 -hankkeellaan Euroopan kulttuuripääkaupungiksi, mutta Suomen ehdokkaaksi valittiin Turku. Lahden kulttuuripääkaupunkihankkeen budjetti on 21 miljoonaa euroa. [13]

Ilmoitus kilpailuun Euroopan kulttuuripääkaupungista kuitenkin mahdollisti sivistystoimelle budjetin, minkä avulla voidaan toteuttaa hankkeita, vaikkei Lahden osalta kulttuuripääkaupunkius toteutunutkaan. Lahdessa toteutetaan verkkosivuja Luova Lahti-nimisenä hankkeena.

Ystävyyskaupungit

Alle on listattu Lahden kaupungin ystävyyskaupungit.[6]

Västeråsin ystävyyskaupunkius perustuu siihen, että Västeråsista annettiin talvisodan jälkeen apua Lahdelle. Sodan jälkeen solmitut ystävyyskaupunkisopimukset taas perustuvat yleiseen puolueettomuuspolitiikkaan, jossa valtuuskuntien vaihto ja tutustuminen edellyttivät sopimuspohjaa. Viimeisimmät yhteistyösopimukset taas kuvastavat niin EU-hankkeiden kuin myös Aasiaan suuntautuvan elinkeinopolitiikankin tarpeita.

Lisäksi Lahden ystävyyskaupungiksi on ehdotettu vuoden 2004 valtuustoaloitteella Indonesian Jaavalla sijaitsevaa Bandungia, mutta toistaiseksi ei ole katsottu ajankohtaisesti laajentaa ystävyyskaupunkien verkostoa.

Sanontoja

  • "Ei oo Lahden voittanutta!" (Mallasjuoman Imatralta 1960-luvulla otettu mainoslause, joka kuului alun perin:"Ei oo Imatran voittanutta!". Sanontaan kuuluu vielä oikealla kädellä tehty amerikkalainen OK-merkki peukalolla ja etusormella.) Tästä muodostui 1970-luvulla mainoslaulusäe:"Ei oo Lahden voittanutta, Lahti se meille juomat toi - Ei oo Lahden voittanutta, kaikki me sanottiin, moi!
  • "Moi - lahtelaista" (Mallasjuoman mainoslause, johon liittyi oikean käden etusormella ja peukalolla tehty L-merkki)
  • "Lahti on Suomen Chicago" - 1960-luvulla suuren muuttoliikkeen aikana muodostunut hokema, mikä perustui Lahden suuriin henkirikostilastoihin tuona aikana. Alun perin kyseinen sanonta tuli kuitenkin saksalaisen lehden tekemästä vertailusta Chicagon ja Lahden kasvunopeuksistalähde? eikä tällä ollut mitään tekemistä rikostilastojen kanssa. Nykyään Lahti ei eroa väkivaltatilastoiltaan muiden kymmenen suurimman kaupungin joukosta.

Uskonnollinen elämä

Lahti on esikoislestadiolaisuuden keskuspaikkakunta Suomessa. Esikoislestadiolaisten rukoushuone sijaitsee Tapparakadulla Launeen kaupunginosassa, minkä itäpuolella Tapparakadulla on myös Launeen seurakunnan tätä pienempi Launeen seurakunnnan Launeen kirkko. Lahdessa pidettävät juhannusseurat ovat esikoislestadiolaisuuden suurin vuotuinen tapahtuma Suomessa ja esikoislestadiolaisten jokapyhäiset seurat rukoushuoneella on Lahden suurin viikoittainen uskonnollinen tapahtuma.

Lahdessa on Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluva kirkko Harjukadun länsipäässä.

Vuoden 2007 suurimpia tapahtumia Lahdessa oli Herättäjäjuhlat 6.-8.7., jonne odotettiin 30 000 vierasta. Juhlapaikkana oli Lahden Urheilukeskus. Tapahtuman ajaksi perustettiin Lahden stadionille Körttiradio, jonka taajuus oli 105,5 MHz. Körttiradio kuului maastoesteistä riippuen Lahden lisäksi myös ympäristökunnissa.

Tunnettuja lahtelaisia

Poliitikkoja

Nykyiset kansanedustajat

Lahti ympäristöineen kuuluu Päijät-Hämeenä Hämeen vaalipiiriin.

  • 2007-

Entiset kansanedustajat

Tieteenharjoittajia

Muusikoita

Yhtyeitä

Näyttelijöitä

Televisioesiintyjiä

Toimittajia

Urheilijoita

Aktiiviurheilijat

Uransa lopettaneet

Lähteet

  1. a b c d e Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. http://www.lahti.fi/www/cms.nsf/pages/75014507BE5AAC84C2256FE80045892E

Tilastot

Pinta-alat

Historiatietoja

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lahti.
Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:

Malline:Etelä-Suomen läänin kunnat