Ero sivun ”Julius Tallberg” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3: Rivi 3:
==Varhaiset vuodet==
==Varhaiset vuodet==


Tallberg perusti oman yrityksen saatuaan nuorena miehenä potkut [[Stockmann|Stockmannilta]]. Potkujen syy oli Kaivopuiston rannan uintiretkesta johtunut myöhästyminen. Tallberg tunsi kaupungin tuolloin ehkä tunnetuimman arkkitehtitoimiston osakkaat [[Constantin Kiseleff|Constantin Kiesleffin] ja [Elia Heikel|Elia Heikelin]. Kiseleff ja Heikel suostuivat Tallbergin pyynnöstä osakkaiksi. Oy Julius Tallberg Ab aloitti toimintansa maaliskuun 13. päivänä [[1880]]. Vuonna [[1887]] kolmekymmentä vuotta täyttävä Tallberg lunasti Kiesleffin ja Heikelin osakkaiden osuudet. Osakeyhtiömuodon rakennustarvikeliike sai vuosina 1923-25 toteutetuissa järjestelyissä. Ensimmäinen toimipaikka sijaitsi Kiseleffin ja Heikelin rakennusliikkeen yhteydessä Kruunuhaassa, talossa Konstantininkatu 14. Vaurastuttuaan, Tallbergista tuli [[Kiesleff & Heikelin]] merkittävin toimeksiantaja moneksi vuodeksi. Toimisto suunnitteli mm. Tallbergin liiketalon Aleksantetinkatu 21, vuonna [[1899]].
Tallberg perusti oman yrityksen saatuaan nuorena miehenä potkut [[Stockmann|Stockmannilta]]. Potkujen syy oli Kaivopuiston rannan uintiretkesta johtunut myöhästyminen. Tallberg tunsi kaupungin tuolloin ehkä tunnetuimman arkkitehtitoimiston osakkaat [[Konstantin Kiseleff|Constantin Kiesleffin]] ja [[Elia Heikel|Elia Heikelin]]. Kiseleff ja Heikel suostuivat Tallbergin pyynnöstä osakkaiksi. Oy Julius Tallberg Ab aloitti toimintansa maaliskuun 13. päivänä [[1880]]. Vuonna [[1887]] kolmekymmentä vuotta täyttävä Tallberg lunasti Kiesleffin ja Heikelin osakkaiden osuudet. Osakeyhtiömuodon rakennustarvikeliike sai vuosina 1923-25 toteutetuissa järjestelyissä. Ensimmäinen toimipaikka sijaitsi Kiseleffin ja Heikelin rakennusliikkeen yhteydessä Kruunuhaassa, talossa Konstantininkatu 14. Vaurastuttuaan, Tallbergista tuli [[Kiesleff & Heikelin]] merkittävin toimeksiantaja moneksi vuodeksi. Toimisto suunnitteli mm. Tallbergin liiketalon Aleksantetinkatu 21, vuonna [[1899]].


== Lauttasaaren omistaja ==
== Lauttasaaren omistaja ==

Versio 20. lokakuuta 2008 kello 19.33

Mathias Julius Hjalmar Tallberg (25. toukokuuta 1857 Turku3. toukokuuta 1921 Nauheim, Saksa) oli suomalainen liikemies ja kauppaneuvos. Tallberg perusti 1880 Helsinkiin rakennusainekaupan (nyk. Oy Julius Tallberg Ab) ja myöhemmin muun muassa sementtivalimon, muurilaastitehtaan sekä rakennuslevy- ja sementtitehtaan. Hän oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä 18881912.

Varhaiset vuodet

Tallberg perusti oman yrityksen saatuaan nuorena miehenä potkut Stockmannilta. Potkujen syy oli Kaivopuiston rannan uintiretkesta johtunut myöhästyminen. Tallberg tunsi kaupungin tuolloin ehkä tunnetuimman arkkitehtitoimiston osakkaat Constantin Kiesleffin ja Elia Heikelin. Kiseleff ja Heikel suostuivat Tallbergin pyynnöstä osakkaiksi. Oy Julius Tallberg Ab aloitti toimintansa maaliskuun 13. päivänä 1880. Vuonna 1887 kolmekymmentä vuotta täyttävä Tallberg lunasti Kiesleffin ja Heikelin osakkaiden osuudet. Osakeyhtiömuodon rakennustarvikeliike sai vuosina 1923-25 toteutetuissa järjestelyissä. Ensimmäinen toimipaikka sijaitsi Kiseleffin ja Heikelin rakennusliikkeen yhteydessä Kruunuhaassa, talossa Konstantininkatu 14. Vaurastuttuaan, Tallbergista tuli Kiesleff & Heikelin merkittävin toimeksiantaja moneksi vuodeksi. Toimisto suunnitteli mm. Tallbergin liiketalon Aleksantetinkatu 21, vuonna 1899.

Lauttasaaren omistaja

Vuonna 1911 Tallberg osti Lauttasaaren kartanon saaden haltuunsa yli puolet Lauttasaaren maista. Näihin aikoihin Lauttasaaressa oli lähinnä vain kesähuviloita eikä Helsingin kaupunki ollut kiinnostunut alueesta. Tallberg teetti arkkitehti Birger Brunilalla alueen rakennussuunnitelman ja perusti saareen kahvilan ja merikylpylän. Hän rakennutti Lauttasaareen myös hevosraitiotien ja hankki Drumsö-nimisen höyrylautan joka alkoi liikennöidä Ruoholahden ja Lauttasaaren väliä. Raitiotie oli toiminnassa vain vuosina 1913-1917 mutta höyrylautta jatkoi liikennöintiä vuoteen 1935 saakka jolloin Lauttasaaren silta valmistui.

Lähde

Aiheesta muualla

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.