Ero sivun ”Loviisa Ulriika” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VolkovBot (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 28: Rivi 28:
[[it:Luisa Ulrica di Prussia]]
[[it:Luisa Ulrica di Prussia]]
[[nl:Louisa Ulrika van Pruisen]]
[[nl:Louisa Ulrika van Pruisen]]
[[ja:ローサ・ウルリカ]]
[[ja:ロヴィーサ・ウルリカ]]
[[no:Louise Ulrike av Preussen]]
[[no:Louise Ulrike av Preussen]]
[[pt:Luísa Ulrica da Prússia]]
[[pt:Luísa Ulrica da Prússia]]

Versio 19. lokakuuta 2008 kello 05.58

Loviisa Ulriika vuonna 1744
Antoine Pesnen maalaus

Loviisa Ulriika (17201782) oli Ruotsin kuningatar vuosina 17511771. Hänen puolisonsa oli kuningas Aadolf Fredrik.

Loviisa Ulriika oli Preussin kuningas Fredrik Vilhelm I:n tytär ja Preussin kuningas Fredrik II Suuren sisar. Poliittisista syistä hänet naitettiin vuonna 1744 Ruotsin kruununprinssi Aadolf Fredrikille. Ruotsin kuningatar hänestä tuli vuonna 1751. Seuraavana vuonna hallitsijapari teki tutustumismatkan Suomeen. Tämän matkan eräs seuraus oli, että Degerbyn kaupungin nimi vaihdettiin Loviisaksi.

Loviisa Ulriika oli kaunis ja älykäs nainen, joka osallistui aktiivisesti politiikkaan. Hän oli oppinut Preussin hovissa kunnioittamaan vahvaa ja itsevaltaista hallitsemistapaa, joten hän ei halunnut hyväksyä Ruotsin poliittista järjestelmää, jossa säädyt käyttivät valtaa ja kuningas oli pelkkä nimellinen valtionpäämies. Loviisa Ulriikan voidaankin sanoa ottaneen elämäntehtäväkseen Ruotsin kuninkaan vallan kasvattamisen. Käytännössä tämä tarkoitti kuningattaren vallan kasvattamista, sillä kuningas Aadolf Fredrik oli luonteeltaan leppoisa mies, jolla ei ollut edellytyksiä vastustaa lujatahtoista puolisoaan. Pelkällä tahdolla ei kuitenkaan voitu saada Ruotsin säätyjä luopumaan vallastaan. Niinpä kuningatar päätti lopulta yrittää sotilaiden tuella vallankaappausta. Tämä hanke epäonnistui kuitenkin täysin, ja kuningatar joutui pyytämään säädyiltä anteeksi huonoa käytöstään. Kuningatar sai lisää mielipahaa vuonna 1757, kun Ruotsi meni julistamaan sodan (ks. Pommerin sota) kuningattaren synnyinmaalle Preussille. Sota sujui kuitenkin huonosti, ja lopulta joutuivat säädyt puolestaan nöyrtymään kuningattaren edessä: Loviisa Ulriikaa pyydettiin välittäjäksi rauhanneuvotteluihin, joissa toisena osapuolena oli hänen veljensä Preussin kuningas Fredrik II Suuri.

Loviisa Ulriika leskikuningattarena

1760-luvulla Loviisa Ulriika joutui huomaamaan, että hoviin oli ilmestynyt uusi vallantavoittelija. Kruununprinssi Kustaa oli perinyt äitinsä älykkyyden ja kunnianhimon, joten hän alkoi jo hyvin nuorella iällä irtautua äitinsä vaikutusvallasta. Loviisa Ulriikan toiveet oman valtansa lisäämisestä heikkenivät, ja hän alkoi yhä enemmän keskittyä kulttuuriharrastuksiin. Hän kunnioitti ranskalaista kulttuuria ja oli kirjeenvaihdossa mm. valistusfilosofi Voltairen kanssa.

Aadolf Fredrik kuoli vuonna 1771 ja kruununprinssi Kustaasta tuli kuningas Kustaa III. Leskikuningatar Loviisa Ulriikan välit poikaansa huononivat entisestään. Vuonna 1778 tapahtui täydellinen välirikko, jonka syynä olivat Loviisa Ulriikan levittämät huhut, joiden mukaan Kustaa III ei olisi poikansa Kustaa Aadolfin oikea isä. Äiti ja poika sopivat välinsä vasta kun äiti teki kuolemaa vuonna 1782.


Loviisa Ulriikan ja Aadolf Fredrikin lapset:

  1. (kuolleena syntynyt) (1745–1745)
  2. Kustaa III (1746–1792), Ruotsin kuningas 1771–1792
  3. Kaarle XIII (1748–1818), Ruotsin kuningas 1809–1818
  4. Fredrik Aadolf (1750–1803)
  5. Sofia Albertina (1753–1829)
Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Loviisa Ulriika.