Ero sivun ”Gaspard de Coligny” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p fix |
lis. |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Gaspard de Coligny''' (oik. '''Gaspard de Châtillon, Colignyn kreivi''') ([[16. helmikuuta]] [[1519]] [[Châtillon-sur-Loing]] – [[24. elokuuta]] [[1572]] [[Pariisi]]) oli [[Ranska]]n [[amiraali]] ja [[hugenotti]]johtaja [[Ranskan uskonsodat|Ranskan uskonsotien]] alkupuolella. Hänen murhansa aloitti [[Pärttylinyön verilöyly]]n vuonna 1572. |
'''Gaspard de Coligny''' (oik. '''Gaspard de Châtillon, Colignyn kreivi''') ([[16. helmikuuta]] [[1519]] [[Châtillon-sur-Loing]] – [[24. elokuuta]] [[1572]] [[Pariisi]]) oli [[Ranska]]n [[amiraali]] ja [[hugenotti]]johtaja [[Ranskan uskonsodat|Ranskan uskonsotien]] alkupuolella. Hänen murhansa aloitti [[Pärttylinyön verilöyly]]n vuonna 1572. |
||
Coligny ja [[Louis I Condé]] kilpailivat hugenottien johtajuudesta, mutta tekivät siitä huolimatta yhteistyötä uskonsotien aikana, muun muassa piirittäen Pariisia vuonna 1567. Piiritys loppui St. Denisin |
Coligny liittyi protestanttipuolueeseen vuonna 1557. Hän ja [[Louis I Condé]] kilpailivat hugenottien johtajuudesta, mutta tekivät siitä huolimatta yhteistyötä uskonsotien aikana, muun muassa piirittäen Pariisia vuonna 1567. Piiritys loppui [[St. Denisin taistelu]]un. Vuonna 1568 katoliset yrittivät siepata Condén ja Colignyn, mutta epäonnistuivat. Vuonna 1570 solmittiin [[St. Germainen sopimus]], jonka jälkeen Coligny nousi Ranskan kuningas [[Kaarle IX (Ranska)|Kaarle IX:n]] suosikiksi. Katoliset ja [[Katariina de Medici]] pelkäsivät Colignyn vaikutusvallan kasvua. Katoliset yrittivät murhata Colignyn jo 22. elokuuta, mutta vasta onnistunut murha 24. elokuuta 1572 aloitti Pärttylinyön verilöylyn. |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
*{{kirjaviite | Tekijä=Arnold, Thomas F. | Vuosi=2002 | Nimeke=The Renaissance at War| Selite= | Julkaisija=Lontoo: Cassell | Tunniste=ISBN 0-304-36353-7}} |
*{{kirjaviite | Tekijä=Arnold, Thomas F. | Vuosi=2002 | Nimeke=The Renaissance at War| Selite= | Julkaisija=Lontoo: Cassell | Tunniste=ISBN 0-304-36353-7}} |
||
*{{kirjaviite | Tekijä=Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka| Vuosi=1998 | Nimeke= Historian suursanakirja| | Julkaisija=Juva:WSOY | Tunniste=ISBN 951-0-22044-2}} |
|||
{{Tynkä/Sotilas}} |
{{Tynkä/Sotilas}} |
||
Versio 11. lokakuuta 2008 kello 19.07
Gaspard de Coligny (oik. Gaspard de Châtillon, Colignyn kreivi) (16. helmikuuta 1519 Châtillon-sur-Loing – 24. elokuuta 1572 Pariisi) oli Ranskan amiraali ja hugenottijohtaja Ranskan uskonsotien alkupuolella. Hänen murhansa aloitti Pärttylinyön verilöylyn vuonna 1572.
Coligny liittyi protestanttipuolueeseen vuonna 1557. Hän ja Louis I Condé kilpailivat hugenottien johtajuudesta, mutta tekivät siitä huolimatta yhteistyötä uskonsotien aikana, muun muassa piirittäen Pariisia vuonna 1567. Piiritys loppui St. Denisin taisteluun. Vuonna 1568 katoliset yrittivät siepata Condén ja Colignyn, mutta epäonnistuivat. Vuonna 1570 solmittiin St. Germainen sopimus, jonka jälkeen Coligny nousi Ranskan kuningas Kaarle IX:n suosikiksi. Katoliset ja Katariina de Medici pelkäsivät Colignyn vaikutusvallan kasvua. Katoliset yrittivät murhata Colignyn jo 22. elokuuta, mutta vasta onnistunut murha 24. elokuuta 1572 aloitti Pärttylinyön verilöylyn.
Lähteet
- Arnold, Thomas F.: The Renaissance at War. Lontoo: Cassell, 2002. ISBN 0-304-36353-7.
- Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja. Juva:WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.