Ero sivun ”Valamiehistö” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
JAnDbot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: cs, de, el poisti: fi muokkasi: no
JAnDbot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti poisti: ceb:Jury
Rivi 23: Rivi 23:
[[Luokka:Prosessioikeus]]
[[Luokka:Prosessioikeus]]


[[ceb:Jury]]
[[cs:Porota]]
[[cs:Porota]]
[[de:Jury]]
[[de:Jury]]

Versio 6. lokakuuta 2008 kello 15.39

Valamiehistö eli jury ovat valamiesoikeuden maallikkojäsenet, jotka kollektiivisesti ratkaisevat todistus- tai syyllisyyskysymyksen yleensä rikosasioissa, mutta eivät osallistu oikeuskysymyksen käsittelyyn. Suomessa valamiestä vastaa lähinnä lautamies. Valamiesoikeutta käyttävät muutamat valtiot kuten Yhdysvallat ja Iso-Britannia.

Tyhjä Yhdysvaltalainen valamiesaitio

Isossa-Britanniassa ensimmäinen juttua käsittelevä tuomioistuin on joko Magistrates Court tai Crown Court. Crown Court käsittelee vakavammat rikoslakirikokset. Sen maallikkoedustus koostuu 12 hengen jurystä, jonka tehtävänä on ratkaista syyllisyyskysymys. Mikäli jury pitää vastaajaa syyllisenä, siirtyy asia lainoppineelle tuomarille, jonka tehtävänä on rangaistuksen määrääminen.

Valamiehistö Ruotsissa ja Norjassa

Ruotsissa on sanan- ja painovapausjutuissa käytössä valamies- eli juryjärjestelmä. Näissä asioissa jury koostuu yhdeksästä jäsenestä ja sen tehtävänä on päättää, onko joukkotiedotusvälineen käytössä tapahtunut rikos. Jos vähintään neljä juryn jäsentä katsoo, että rikosta ei ole tapahtunut, vastaaja vapautetaan syytteestä.

Mikäli puolestaan vähintään kuusi juryn jäsentä katsoo rikoksen tapahtuneen, asia etenee kolmen lainoppineen tuomarin kokoonpanoon, joka päättää rangaistuksista sekä mahdollisista vahingonkorvauksista. Tässä käsittelyssä tuomioistuin on siinä mielessä sidottu juryn ratkaisuun, että se ei voi arvioida tekoa juryä ankarammin. Sitä vastoin käsittelyssä voidaan päätyä kokonaan vapauttavaan tuomioon sekä juryn arviota lievempään rikosnimikkeeseen. Vastaavat säännöt pätevät myös mahdolliseen muutoksenhakuun.

Jury-systeemin käyttö on Ruotsissa kuitenkin vapaaehtoista, sillä jutun asianosaiset voivat päättää, että asia ohjataan suoraan varsinaiseen tuomioistuinkäsittelyyn ilman sitä edeltävää jury-vaihetta.

Norjassa muutoksenhakuasteessa rikosjuttujen peruskokoonpano on kolme lainoppinutta tuomaria ja neljä lautamiestä. Törkeämmissä rikosjutuissa, joissa muutoksenhaun kohteena olevasta rikoksesta voi seurata yli kuuden vuoden vankeusrangaistus, syyllisyyskysymyksen päättää ensin maallikoista koostuva 10 henkilön jury (lagrett). Mikäli seitsemän juryn jäsentä pitää vastaajaa syyllisenä, jutun seuraamuskysymys siirtyy kolmen lainoppineen tuomarin ja neljän juryn jäsenen ratkaistavaksi. Mikäli kolme virkatuomaria puolestaan katsoo, että jury on antanut virheellisen vapauttavan tuomion, ratkaistaan syyllisyysasia uudelleen kolmen virkatuomarin ja neljän maallikon kokoonpanossa. [1]

Lähteet

  • päätoimittaja Matti Sadeniemi, Suomen sivistyssanakirja osa 3.
  • Käräjäoikeuksien kokoonpanosäännösten uudistaminen Työryhmämietintö 2007:19, Oikeusministeriö 978-952-466-658-9 (PDF)
  • Tämä lakiin tai oikeuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.