Varg Vikernes

Varg Vikernes
Henkilötiedot
Syntynyt	11. helmikuuta 1973
Muusikko
Taiteilijanimi	Count Grishnackh
Aktiivisena	1987–1998
Tyylilajit	Black metal Ambient
Soittimet	bassokitara, kosketinsoitin, lyömäsoitin, syntetisaattori ja sähkökitara
Yhtyeet	Burzum Mayhem Old Funeral Uruk-Hai Satanel
Levy-yhtiöt	Deathlike Silence Productions
Aiheesta muualla
www.burzum.org
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Varg Larssøn Vikernes (ent. Kristian Larsson Vikernes, s. 11. helmikuuta 1973 lähellä Bergeniä) on norjalainen muusikko. Black metalin syntyvuosina 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa hänet tunnettiin myös nimellä Count Grishnackh. Varg Vikernes on saanut black metal -piirien ulkopuolellakin julkisuutta 1990-luvulla tekemiensä kirkkoihin kohdistuneiden tuhopolttojen ja murhan takia, joista hänet on tuomittu.

Vikernesin ura muusikkona

Vikernes nousi Tolkien- ja ásatrú-vaikutteisen yhden miehen musiikkiprojektinsa Burzumin myötä black metal -alakulttuurin nimeksi, ja nykyään häntä pidetään yhtenä black metalin vaikuttajista.

Burzumin musiikki on minimalistista ja keskitempoista black metalia, mutta kaksi viimeistä albumia ovat ásatrú-aiheista ambient-musiikkia. Myös edellisillä albumeilla on ambient-vaikutteisia kappaleita. Kappaleet ovat monesti 8–20-minuuttisia, hypnoottisia ja monikerroksisia teoksia, joissa on käytetty mahdollisimman karua äänimaailmaa ja alkeellista tuotantoa. Vikernesin oma suosikkialbumi on vuonna 1994 ilmestynyt Hvis Lyset Tar Oss. Vikernes on tehnyt vankilassa myös kaksi kokonaan ambient-musiikkia sisältänyttä levyä, Daudi Baldrs ja Hliðskjálf.

Vikernes on soittanut myös muun muassa Old Funeralissa ja bassolinjat Mayhemin De Mysteriis Dom Sathanas -albumille vuonna 1993. Hän on myös kirjoittanut sanoitukset viiteen Darkthronen kappaleeseen.

Vankeustuomio

Varg Vikernes joutui vuonna 1994 vankilaan saatuaan ankarimman Norjan lain tunteman rangaistuksen, 21 vuoden vankeustuomion. Syynä tähän olivat kolmen kirkon polttaminen Oslossa, Skjoldissa ja Åsanessa, yksi tuhopolton yritys, kuolemantuottamus (erään kirkkopalon yhteydessä yksi palomies sai surmansa) sekä Mayhemin entisen kitaristin Øystein "Euronymous" Aarsethin murha. Tuhopolttojen vuoksi Varg Vikernes on myös tuomittu maksamaan eri tahoille vahingonkorvauksia. Joidenkin tietojen mukaan vahingonkorvaussumma nousisi yhteensä kymmeniin miljooniin Norjan kruunuihin.

Øystein Aarsethin murha

Vikernesin vuonna 1993 tekemä murha on yhä motiiveiltaan epäselvä, ja sen on arveltu liittyvän 1990-luvun alussa Norjassa vaikuttaneen black metal -kulttuurin sisäpiirin valtakiistoihin. Motiivina pidettiin myös Aarsethin kymmenien tuhansien Norjan kruunujen velkaa Vikernesille levy-yhtiönsä Deathlike Silence Productionsin julkaisemien Burzum-albumien tuotoista. Vikernesillä ja Aarsethillä oli pitkään jatkuneita erimielisyyksiä, ja Vikernesin puheet olivat saaneet Aarsethin epäedulliseen valoon muiden sisäpiiriin kuuluneiden silmissä.

Vikernes kuuli Mayhemin silloiselta kitaristilta Snorre Westvoldilta (tunnettu myös yhtyeestä Thorns), että Aarseth uskoi kaikkien ongelmien johtuvan Vikernesistä ja että hänen surmaamisensa poistaisi ongelmat. Aarseth oli kertonut Westvoldille, kuinka hän veisi Vikernesin metsään, sitoisi hänet, kiduttaisi kuoliaaksi ja kuvaisi tapahtuman.

Elokuisena yönä 1993 Vikernes ja Westvold ajoivat Bergenistä Osloon tapaamaan Aarsethiä. Tässä vaiheessa Vikernesin mukaan mitään suunnitelmia Aarsethiä vastaan ei vielä ollut, vaan tarkoitus oli vain keskustella. Westvold jäi polttamaan savuketta ulos, kun Vikernes meni tapaamaan Aarsethia. Porraskäytävässä Aarseth näki Vikernesin ja alkoi potkia tätä. Vikernes uskoi, että Aarsethillä olisi asunnossaan haulikko (sama, jolla Mayhemin laulaja Dead teki itsemurhan) ja uhkasi tätä taskuveitsellä. Aarseth puolestaan yritti saada käsiinsä keittiöveitsen, mutta epäonnistui.

Tilanne kärjistyi, kun Vikernes iski veitsellä Aarsethia, joka lähti pakenemaan asunnosta. Rappukäytävässä Aarseth hakkasi ovia ja huusi apua. Vikernes seurasi perässä iskien Aarsethia taskuveitsellä muutamia kertoja. Aarseth rikkoi käytävässä lampun ja sai siitä lasinsiruja, jotka lisäsivät verenvuotoa. Ulkona he tapasivat järkyttyneen Westvoldin. Tappelu lakkasi hetkeksi, kun Aarseth pyysi Vikernesiä rauhoittumaan. Aarseth kuitenkin kävi vielä kerran Vikernesin kimppuun, jolloin Vikernes löi taskuveitsen terän Aarsethin kallosta läpi.

Tämän jälkeen Vikernes pakeni nopeasti takaisin Bergeniin ja sopi huonetoverinsa kanssa alibista. Tässä vaiheessa poliisi ja lehdistö tiesivät jo tapauksesta. Seuraavana päivänä lehdistö kyseli Vikernesiltä Aarsethin kuolemasta. Vikernes kävi Oslossa kuulusteluissa, mutta poliisi päästi hänet menemään. Järkyttynyt Westvold paljasti poliiseille Vikernesin surmanneen Aarsethin.

Vikernesin vaiheet vankilassa

Vikernes on vankila-aikanaan tuonut ahkerasti ilmi poliittisia näkemyksiään. Hänet tunnetaan innokkaana aasainuskon puolestapuhujana. Hänen perustamakseen lasketaan muun muassa Heidnische Front, joka pyrkii levittämään esikristillisiä germaanisia pakanauskontoja. Vikernes on usein yhdistetty saatananpalvontaan tai satanismiin, mutta hän itse kiistää väitteet sanoen pitävänsä saatananpalvontaa ja satanismia osana vastustamaansa kristinuskoa.

Lokakuussa 2003 Vikernes jätti palaamatta Tønsbergin avovankilaan hänelle myönnetyltä lomalta. Laajojen poliisitoimien ansiosta hänet löydettiin melko pian karkumatkan alettua. Kaapatulla autolla liikkunut Vikernes oli raskaasti aseistautunut poliisien pysäyttäessä hänet mutta ei kuitenkaan käyttänyt aseitaan. Hän oli suunnitellut pakoa Norjasta ja värväytyvänsä Ranskan muukalaislegioonaan päästäkseen karkuun poliisia ja Aarsethin murhasta suuttuneita vastustajiaan.

Vikernes sai pakoyrityksestään 14 kuukauden lisän tuomioonsa, ja hänet siirrettiin Trondheimin vankilaan. Sittemmin Vikernes on suorittanut tuomiotaan Tromssan vankilassa.

Varg Vikernes anoi ehdonalaiseen vapauteen pääsyä kesäkuussa 2006, mutta Norjan oikeusministeri hylkäsi anomuksen. Vikernesin kuitenkin ennakoitiin pääsevän ehdonalaiseen vapauteen huhtikuussa vuonna 2008, jolloin hän oli suorittanut tuomiotaan 14 vuoden ajan. Se ei toteutunut, ja kesäkuussa 2008 Vikernes sai taas Norjan oikeusministeriöltä kielteisen vastauksen armahdusanomukseen.

Vikernes on ilmoittanut vapautumisensa jälkeen vetäytyvänsä julkisuudesta ja halveksimastaan nykymaailmasta Norjan maaseudulle "terveellisen maanviljelyelämän pariin ja Äiti Maan syleilyyn". Vikernes pitää mahdollisena, että hän julkaisee kirjan salanimellä ja tekee ehkä muutaman Burzum-albumin, mutta muuta hänestä ei sen jälkeen enää kuulla.

Vikersillä on vaimo ja kaksi lasta, vuonna 1993 syntynyt tytär ja 2007 syntynyt poika.

Varg Vikernesin maailmankatsomus

Vikernes kertoo käyttäneensä itsestään nimitystä satanisti lyhyen aikaa 1990-luvun alussa, mutta lähinnä julkisuushaun vuoksi. Eräs kiistoista Aarsethin (Euronymous) kanssa johtui siitä, että Aarseth halusi Mayhemin musiikin olevan vieläkin saatanallisempaa, kun taas Vikernes kannatti pakanallista filosofiaa. Vikernes näkee satanismin olevan liian riippuvainen kristinuskosta ja haluaa näin katkaista kaikki siteet kyseiseen uskontoon.

Vikernes on monesti yhdistetty kansallissosialismiin. Omien sanojensa mukaan hän kuitenkin eroaa kansallissosialisteista siinä, että hän ei halua kannattaa mitään sosialismi-nimistä aatetta. Vikernes pitää muinaisskandinaavista yhteiskuntajärjestelmää nykyistä kapitalismia parempana ja näkee kulutusyhteiskunnan ja ympäristön saastumisen äärimmäisen vaarallisena asiana. Vikernes on halunnut myös tehdä eroa natsismiin sen slaaveja sortavan asenteen vuoksi. Nykyistä ajatteluaan hän kutsuu odalismiksi, joka viittaa omiin sukujuuriin, vanhakantaiseen uskontoon, isänmaahan ja heimoperinteeseen.

Vikernes suhtautuu jyrkän kielteisesti huumeisiin ja lääkkeisiin. Vaikka Vikernes kertoo pitävänsä raskaasta musiikista, hän pitää useimpia metallin kuuntelijoita pinnallisina typeryksinä, jotka vain juovat humalahakuisesti ja levittävät sukupuolitauteja. Hän on myös ilmaissut kielteisen suhtautumisensa seksuaalivähemmistöjä kohtaan.

Aiheesta muualla

• Varg Vikernesin ja Burzumin viralliset kotisivut