Ero sivun ”Torsten Stålhandske” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: sl:Torsten Stålhandske |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
== Sotilasura == |
== Sotilasura == |
||
Torsten Stålhandske aloitti sotilasuransa eversti Patrick Ruthwenin asepoikana ja oli tämän mukana rekrytointiretkellä Skotlannissa. Hän matkusti henkivartiokaartin [[vänrikki]]nä [[Kustaa II Adolf |
Torsten Stålhandske aloitti sotilasuransa eversti Patrick Ruthwenin asepoikana ja oli tämän mukana rekrytointiretkellä Skotlannissa. Hän matkusti henkivartiokaartin [[vänrikki]]nä [[Kustaa II Adolf]]in mukana [[Preussi]]in [[1622]]. [[1626]] hänet ylennettiin [[majuri]]ksi Arvid Hornin (k. 1653?) jalkaväkirykmenttiin, mutta siirtyi jo seuraavana vuonna [[Åke Tott]]in ratsuväkirykmenttiin. Hänet ylennettiin [[everstiluutnantti|everstiluutnantiksi]] [[1629]] johtamaan suomalaisia hakkapeliittoja. |
||
Ruotsin liittyessä 30-vuotiseen sotaan [[1630]] Stålhandske oli mukana [[Pommeri |
Ruotsin liittyessä 30-vuotiseen sotaan [[1630]] Stålhandske oli mukana [[Pommeri]]ssa ja seuraavana vuonna [[Breitenfeldin ensimmäinen taistelu|Breitenfeldin taistelussa]]. 1632 hänet ylennettiin [[eversti]]ksi ja oli ratsumiehineen ratkaisevassa roolissa [[Lützenin taistelu]]ssa, jossa Kustaa II Adolf sai surmansa. |
||
[[Kuva:Torsten Stålhandskes grav i Åbo domkyrka..jpg|thumb|left|Torsten Stålhandsken hauta [[Turun tuomiokirkko|Turun tuomiokirkossa]]]] |
[[Kuva:Torsten Stålhandskes grav i Åbo domkyrka..jpg|thumb|left|Torsten Stålhandsken hauta [[Turun tuomiokirkko|Turun tuomiokirkossa]]]] |
||
Kesäkuussa [[1634]] hän haavoittui Hamelin taistelussa. [[1635]] hän liittyi [[kenraalimajuri]]na [[Johan Banér]]in johtamaan armeijaan. Hän valtasi 35 lippua [[Wittstockin taistelu]]ssa ja ajoi vihollisen pakenemaan. Huhtikuussa [[1642]] hän haavoittui vakavasti Breitenfeldin toisessa taistelussa. Toukokuussa hänet nimitettiin ratsuväen kenraaliksi. Hän kokosi pitkillä sotaretkillään huomattavan omaisuuden. Hänen vaimonsa Kristiina lahjoitti [[Turun akatemia]]lle Aarhusin piispalta sotasaaliiksi otetun kirjaston. |
Kesäkuussa [[1634]] hän haavoittui Hamelin taistelussa. [[1635]] hän liittyi [[kenraalimajuri]]na [[Johan Banér]]in johtamaan armeijaan. Hän valtasi 35 lippua [[Wittstockin taistelu]]ssa ja ajoi vihollisen pakenemaan. Huhtikuussa [[1642]] hän haavoittui vakavasti Breitenfeldin toisessa taistelussa. Toukokuussa hänet nimitettiin ratsuväen kenraaliksi. Hän kokosi pitkillä sotaretkillään huomattavan omaisuuden. Hänen vaimonsa Kristiina lahjoitti [[Turun akatemia]]lle Aarhusin piispalta sotasaaliiksi otetun kirjaston. |
||
{{DEFAULTSORT:Stålhandske, Torsten}} |
|||
[[Luokka: |
[[Luokka:Suomalaiset kenraalit]] |
||
[[Luokka:Kolmikymmenvuotinen sota]] |
|||
[[de:Torsten Stålhandske]] |
[[de:Torsten Stålhandske]] |
||
Versio 5. lokakuuta 2008 kello 12.10
Torsten Stålhandske (1. syyskuuta 1593, Porvoo – 21. huhtikuuta 1644, Haderslev) kenraali ja hakkapeliittojen päällikkö Ruotsin armeijassa 30-vuotisen sodan aikana.
Torsten Stålhandsken isä oli Torsten Svensson (Stålhandske) Länsi-Göötanmaalta Ruotsista ja äiti Carin Lydikintytär Jägerhorn Uudeltamaalta. Stålhandske avioitui Arvid Henrikinpoika Hornin tyttären Kristiinan kanssa 1643, mutta sairastui Tanskan sotaretkellä vuotta myöhemmin. Hänen hautamuistomerkkinsä on Turun tuomiokirkossa.
Sotilasura
Torsten Stålhandske aloitti sotilasuransa eversti Patrick Ruthwenin asepoikana ja oli tämän mukana rekrytointiretkellä Skotlannissa. Hän matkusti henkivartiokaartin vänrikkinä Kustaa II Adolfin mukana Preussiin 1622. 1626 hänet ylennettiin majuriksi Arvid Hornin (k. 1653?) jalkaväkirykmenttiin, mutta siirtyi jo seuraavana vuonna Åke Tottin ratsuväkirykmenttiin. Hänet ylennettiin everstiluutnantiksi 1629 johtamaan suomalaisia hakkapeliittoja.
Ruotsin liittyessä 30-vuotiseen sotaan 1630 Stålhandske oli mukana Pommerissa ja seuraavana vuonna Breitenfeldin taistelussa. 1632 hänet ylennettiin everstiksi ja oli ratsumiehineen ratkaisevassa roolissa Lützenin taistelussa, jossa Kustaa II Adolf sai surmansa.
Kesäkuussa 1634 hän haavoittui Hamelin taistelussa. 1635 hän liittyi kenraalimajurina Johan Banérin johtamaan armeijaan. Hän valtasi 35 lippua Wittstockin taistelussa ja ajoi vihollisen pakenemaan. Huhtikuussa 1642 hän haavoittui vakavasti Breitenfeldin toisessa taistelussa. Toukokuussa hänet nimitettiin ratsuväen kenraaliksi. Hän kokosi pitkillä sotaretkillään huomattavan omaisuuden. Hänen vaimonsa Kristiina lahjoitti Turun akatemialle Aarhusin piispalta sotasaaliiksi otetun kirjaston.