Ero sivun ”Sven Saarikoski” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Unara (keskustelu | muokkaukset)
p fix
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 21: Rivi 21:
*Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
*Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.


[[Luokka:Jääkärit|Saarikoski, Sven]]
{{DEFAULTSORT:Saarikoski, Sven}}
[[Luokka:Jääkärit]]

Versio 4. lokakuuta 2008 kello 14.27

Matti Sven Heikinpoika Saarikoski (s. 10. huhtikuuta 1890 Lapua - k. 24. tammikuuta 1917 Latvia) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat työmies Heikki Saarikoski ja Sofia Huhta.

Jääkäriaika

Jääkäripataljoona 27:n 1. komppania

Tämä lapualainen merimies liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 17. syyskuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella sen ensimmäiseen vaiheeseen. Hän kieltäytyi 24. tammikuuta 1917 lähtemästä Aa-joen toiselle retkelle, jolloin komppanian oberzugführer Ståhlberg ampui hänet komppanian edessä Aa-joen rannalla Mitaun edustalla. Asia oli myöhemmin käsiteltävänä sotaoikeudessa, joka ei katsonut sen antavan aihetta enempiin toimenpiteisiin. Hänet haudattiin Mitaun sotilashautausmaahan. Saarikoski oli kuollessaan kirjoilla Nurmossa ja oli naimaton (tieto on lähteestä Suomen sotasurmat 1914-1922, tosin jääkäri Kuula väittää päiväkirjassaan hänen olleen nainut mies).

Tapahtui Aa-joen taisteluiden aikaan

Kun oberzugführer Armas Ståhlberg ampui 24.1.1917 kieltäytyneen lapualaisen jääkärin Matti Sven Heikinpoika Saarikosken, niin jääkärijoukossa puhkesi jälleen vakava kriisi.

Jääkäri Aarne Kuula kirjoitti: "Saarikoski I komppaniasta kieltäytyi lähtemästä mukaan ja oberzugführer Ståhlberg ampui hänet toverien silmien edessä pistoolilla. Hän oli nainut mies ja kahden lapsen isä."

Erittäin jyrkästi tapauksen tuomitsi esimerkiksi kauhavalainen jääkäri Arvo Pollari, joka kirjoitti: "Mitä merkitsee meidän yhteiset ponnistuksemme, kun omat miehet ampuvat toisiaan. On tosiaankin luja kuri joukossamme, kun kaikki miehet seisovat kantapäät yhdessä ja katsovat kun yhtä miehistä tapetaan. Ei! Ei tällainen temppu ei menesty toista kertaa."

Vaikka sotaoikeus vapautti Ståhlbergin, ja esimerkiksi hauptzugführer Torsten Jernström katsoi hänen menetelleen ainoalla oikealla tavalla, monet jääkäritoverit pitivät Ståhlbergiä murhaajana.

Lähteet

  • Toim. Lars Westerlund, Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa, Valtioneuvoston kanslian julkaisu 6/2004 ISBN 952-5354-48-2
  • E. Jernström, Jääkärit maailmansodassa Sotateos oy Helsinki 1933
  • Suomen sotasurmat 1914-1922 © 2001- Valtioneuvoston kanslia, Suomi Finland
  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.