Ero sivun ”Ryūnosuke Akutagawa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti muokkasi: it:Ryūnosuke Akutagawa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 29: Rivi 29:


== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
<references/>


[[Luokka:Japanilaiset kirjailijat|Akutagawa, Ryūnosuke]]
{{DEFAULTSORT:Akutagawa, Ryūnosuke}}
[[Luokka:Itsemurhan tehneet|Akutagawa, Ryūnosuke]]
[[Luokka:Japanilaiset kirjailijat]]
[[Luokka:Itsemurhan tehneet]]


[[az:Akutaqava Rünoske]]
[[az:Akutaqava Rünoske]]

Versio 3. lokakuuta 2008 kello 20.05

Akutagawa toinen vasemmalta

Ryūnosuke Akutagawa (1. maaliskuuta 189224. heinäkuuta 1927) oli japanilainen kirjailija. Hän kehitti voimakkaasti japanilaisten novellien tyyliä, ja kirjoitti yksityiskohtaisia kuvauksia ihmisluonnon nurjista puolista.

Akutagawa syntyi Tokiossa maitomiehen poikana. Hän otti käyttöön lisänimen Ryūnosuke, Lohikäärmeen poika, koska syntyi lohikäärmeen vuonna 1892, ja sanoi syntyneensä lohikäärmeen kuussa, lohikäärmeen päivänä lohikäärmeen tunnilla. Myöhempi kalenterien tutkimus osoitti hänen olleen väärässä. Hän kasvoi enonsa perheessä ja sai siksi äitinsä tyttönimen Akutagawa.

Akutagawa opiskeli Tokion yliopistossa englantilaista kirjallisuutta, ja työskenteli valmistuttuaan merisotakoulussa englanninkielen opettajana. Natsume Sōseki kiinnitti huomiota Akutagawan ensimmäiseen julkaistuun novelliin Rashomon (1915). Rohkaistuneena Akutagawa julkaisi lisää historiallisia novelleja.

Akutagawa vastusti naturalismia, joka oli 1900-luvun alussa Japanin kirjallisuuden tärkein tyylisuunta. Hän lainaili teemoja vanhoista tarinoista, ja lisäsi niihin monimutkaista modernia tulkintaa.

Vuonna 1921 suosionsa huipulla Akutagawa luopui täysipäiväisestä kirjailijan urasta ja lähti kirjeenvaihtajaksi Kiinaan. Hän stressaantui, sairastui eikä koskaan parantunut entiselleen. Palattuaan Japaniin hän julkaisi kuuluisimman kertomuksensa Luolassa, Yabu no naka (1922).

Iso osa Akutagawan tuotannosta on vahvasti omaelämäkerrallista. Hän kamppaili horjuvan fyysisen kunnon ja mielenterveyden kanssa. Hän kärsi harhoista ja syömishäiriöistä, yritti pari kertaa itsemurhaa ja onnistui siinä vuonna 1927, vain 35-vuotiaana. Kuolinsyy oli barbituraattien yliannostus.

Akira Kurosawan läpimurtoelokuva Rashomon – paholaisen temppeli perustuu Akutagawan kahteen novelliin, Rashomoniin ja Yabu no nakaan (In a Grove).[1] Novellissa Rashomon on Kioton kaupungin eteläinen portti, sen sijaan elokuvassa se on temppeli. Yhteisestä nimestä huolimatta elokuvan juoni perustuu lähes täysin Yabu no nakaan.

Akutagawa-kirjallisuuspalkinto

Vuonna 1935 Akutagawan elinikäinen ystävä Kan Kikuchi (kuvassa äärimmäisenä vasemmalla) perusti Japanin arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon, Akutagawa Prizen edesmenneen ystävänsä kunniaksi.

Nykyään japanilaisen kirjallisuuden edistämissäätiön ylläpitämän kilpailun palkinto jaetaan kahdesti vuodessa parhaan vakavastiotettavaa kirjallisuutta edustavan sanoma- tai aikakausilehtinovellin kirjoittajalle. Palkitut ovat uusia tai nousevia nimiä.

Voittaja saa palkintona taskukellon ja miljoona jeniä (noin 6 000 euroa). Akutagawa-kirjallisuuspalkinto on erityisen tavoiteltu sen saaman laajan mediahuomion takia. Palkittujen joukossa ovat muun muassa nykyinen Tokion kuvernööri Shintaro Ishihara sekä Kenzaburō Ōe, joka voitti myöhemmin Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1994.

Suomennettuja novelleja

  • Kesä ja Morito, suom. Tuomas Anhava, kokoelmassa Yhdestoista hyvää yötä, 1959
  • Tiheikössä (In a Grove), suom. Veikko Polameri. Kokoelmassa Shosetsu
  • Metsän peitossa (In a Grove), suom. Jukka Kemppinen omassa blogissaan

Lähteet