Ero sivun ”Parsek” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
JAnDbot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: nn:Parsec
Rivi 14: Rivi 14:
== Parsekin tarkka määritelmä ==
== Parsekin tarkka määritelmä ==


Parsek (pc) määritellään etäisyytenä, jolla yksi [[astronominen yksikkö]] (AU = 149 597 870,691 kilometriä), näkyy yhden [[kulmasekunti|kaarisekunnin]] (eli 1/3600 asteen) kulmassa. Yksi parsek on siis noin 206265 astronomista yksikköä, eli noin 3,086 × 10<sup>16</sup> [[metri]]ä.
Parsek (pc) määritellään etäisyytenä, jolla yksi [[astronominen yksikkö]] (AU = 149 597 870,691 kilometriä), näkyy yhden [[kulmasekunti|kaarisekunnin]] (eli 1/3600 asteen) kulmassa. Yksi parsek on siis noin 206265 astronomista yksikköä, eli noin 3,086 · 10<sup>16</sup> [[metri]]ä.


Näissä kaavoissa Maan rataa ES katsotaan kuvitteellisesta, täsmälleen yhden parsekin päässä olevasta kohteesta.
Näissä kaavoissa Maan rataa ES katsotaan kuvitteellisesta, täsmälleen yhden parsekin päässä olevasta kohteesta.

Versio 2. lokakuuta 2008 kello 13.54

Parsek (tunnus pc) eli parallaksisekunti on tähtitieteessä käytetty matkan mittayksikkö. Parsek on etäisyys, jolta yksi astronominen yksikkö näkyy 1/3600 asteen eli yhden kaarisekunnin kulmassa. Kohteesta yhden parsekin päässä olevan tähden parallaksi on yksi (kaari)sekunti, tästä lyhenne parsek. 1 parsek on 206265 Maan radan sädettä (AU) ja 3,2616 valovuotta. Yksi valovuosi on noin 0,3066 parsekia. Aurinkoa lähin tähti Proxima Centauri on 1,29 parsekin päässä.

Miksi parsekia käytetään

Parsekia käytetään, koska lähimpien tähtien etäisyyksiä mitataan trigonometrisesti (kolmiomittauksella). Tähtien etäisyyttä mitattaessa kolmion yhtenä sivuna on Maan radan säde. Tähtien vuotuiset siirtymät ovat hyvin pieniä Maan tehdessä kierroksensa Auringon ympäri. Kun Maa liikkuu, tähdet tekevät ympyrää, ellipsiä tai suoraa viivaa tai jos ovat hyvin kaukana, näyttävät pysyvän paikallaan. Kun tähtien vuotuisten liikekuvioiden suurin mitta mitataan, saadaan tähden parallaksi. Yksikään tähti ei ole niin lähellä meitä, että sen parallaksi olisi yksi kaarisekunti. Lähimmän tähden, Proxima Centaurin, parallaksi on 0,772 kaarisekuntia eli 772 millikaarisekuntia. Näin ollen sen etäisyys on 1,29 parsekia eli 4,22 valovuotta.

Tarkkoja parallaksimittauksia suoritti Hipparcos-satelliitti. Hyvin kaukana olevien tähtien parallaksit tunnetaan epätarkasti.

Parsekin tarkka määritelmä

Parsek (pc) määritellään etäisyytenä, jolla yksi astronominen yksikkö (AU = 149 597 870,691 kilometriä), näkyy yhden kaarisekunnin (eli 1/3600 asteen) kulmassa. Yksi parsek on siis noin 206265 astronomista yksikköä, eli noin 3,086 · 1016 metriä.

Näissä kaavoissa Maan rataa ES katsotaan kuvitteellisesta, täsmälleen yhden parsekin päässä olevasta kohteesta.

Koska Maan ja Auringon keskimääräinen välimatka 1 AU on 1,49598×108 km, niin

Parsekeina ilmoitettuja etäisyyksiä

Lähimmän tähden Proxima Centaurin etäisyys on 1,3 pc. Linnunradan keskus on noin 8 kiloparsekin päässä Maasta. Andromedan galaksin etäisyys on 900 kiloparsekia (900 kpc) eli 0,9 megaparsekia (0,9 Mpc). Kaukaisin tunnettu kvasaari on 5500 megaparsekin eli 5,5 gigaparsekin (5,5 Gpc) päässä.