Ero sivun ”Kuvakivi” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Image:Tangelgarda Odin.jpg|thumb|Rituaalikulkue kuvattuna viikinkiaikaisessa Tangelgardan kuvakivessä. Hahmojen kantamat renkaat saattavat olla [[samanismi|samanistisia]] symboleja. Ratsastava hahmo saattaa esittää [[Odin]]-jumalaa.]] |
|||
'''Kuvakivi''' eli ''kirjokivi'' on [[Gotlanti|Gotlannille]] ominainen [[rautakausi|rautakautinen]] [[muinaisjäännös]], pystyyn nostettu ja muotoiltu [[kalkkikivi]]paasi, jossa on kuvia. Kuvakivet jaetaan kolmeen ryhmään. Noin ihmisen korkuisissa [[kansainvaellusaika|kansainvaellusajan]] kuvakivissä (A-tyyppi) on abstrakteja kuvioita ja mytologisia kuva-aiheita. Matalissa [[merovingiaika|vendel-ajan]] kivissä (B-tyyppi) on laivan ja vesilinnun kuva. Parhaiten tunnetaan noin ihmisen korkuiset (suurimmillaan yli 3-metriset) [[viikinkiaika]]iset kuvakivet (C-tyyppi), joissa on kuvattu erilaisia mytologisia kohtauksia. Osa niistä voidaan tunnistaa [[Edda]]-runoissa kuvatusta [[skandinaavinen mytologia|skandinaavisesta mytologiasta]]. |
'''Kuvakivi''' eli ''kirjokivi'' on [[Gotlanti|Gotlannille]] ominainen [[rautakausi|rautakautinen]] [[muinaisjäännös]], pystyyn nostettu ja muotoiltu [[kalkkikivi]]paasi, jossa on kuvia. Kuvakivet jaetaan kolmeen ryhmään. Noin ihmisen korkuisissa [[kansainvaellusaika|kansainvaellusajan]] kuvakivissä (A-tyyppi) on abstrakteja kuvioita ja mytologisia kuva-aiheita. Matalissa [[merovingiaika|vendel-ajan]] kivissä (B-tyyppi) on laivan ja vesilinnun kuva. Parhaiten tunnetaan noin ihmisen korkuiset (suurimmillaan yli 3-metriset) [[viikinkiaika]]iset kuvakivet (C-tyyppi), joissa on kuvattu erilaisia mytologisia kohtauksia. Osa niistä voidaan tunnistaa [[Edda]]-runoissa kuvatusta [[skandinaavinen mytologia|skandinaavisesta mytologiasta]]. |
||
Versio 1. lokakuuta 2008 kello 14.51
Kuvakivi eli kirjokivi on Gotlannille ominainen rautakautinen muinaisjäännös, pystyyn nostettu ja muotoiltu kalkkikivipaasi, jossa on kuvia. Kuvakivet jaetaan kolmeen ryhmään. Noin ihmisen korkuisissa kansainvaellusajan kuvakivissä (A-tyyppi) on abstrakteja kuvioita ja mytologisia kuva-aiheita. Matalissa vendel-ajan kivissä (B-tyyppi) on laivan ja vesilinnun kuva. Parhaiten tunnetaan noin ihmisen korkuiset (suurimmillaan yli 3-metriset) viikinkiaikaiset kuvakivet (C-tyyppi), joissa on kuvattu erilaisia mytologisia kohtauksia. Osa niistä voidaan tunnistaa Edda-runoissa kuvatusta skandinaavisesta mytologiasta.
Gotlannin ulkopuolelta tunnetaan vain ani harvoja kuvakiviä. Yksi sellainen on löydetty Latviasta.