Ero sivun ”Kaisaniemenkatu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
KLS (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
[[Kuva:Helsinki, Kaisaniemi, Vilhonkatu.jpg|thumb|273px|Kaisaniemenkadusta erkanevan lyhyen Vilhonkadun päässä häämöttää kuparinruskea [[Helsingin rautatieasema|rautatieasema.]]]] |
[[Kuva:Helsinki, Kaisaniemi, Vilhonkatu.jpg|thumb|273px|Kaisaniemenkadusta erkanevan lyhyen Vilhonkadun päässä häämöttää kuparinruskea [[Helsingin rautatieasema|rautatieasema.]]]] |
||
'''Kaisaniemenkatu''' ({{k-sv|Kajsaniemigatan}}) on [[Rautatientori]]lta koilliseen johtava liikenneväylä [[Helsinki|Helsingin]] keskustasta. Se päättyy [[Unioninkatu| |
'''Kaisaniemenkatu''' ({{k-sv|Kajsaniemigatan}}) on [[Rautatientori]]lta koilliseen johtava liikenneväylä [[Helsinki|Helsingin]] keskustasta. Se päättyy [[Unioninkatu|Unioninkadun]] varrella olevaan [[Kiertoliittymä|liikenneympyrään]], ja yhdessä Unioninkadun pohjoispään ja [[Pitkäsilta|Pitkänsillan]] kanssa se muodostaa alkuosan keskustasta [[Hämeentie (Helsinki)|Hämeentien]] kautta itään ja pohjoiseen johtaville valtateille johtavaa liikenneväylää. Suunnaltaan Kaisaniemenkatu poikkeaa täysin lähialueiden muiden katujen muodostamasta pääilmansuuntien mukaisesta [[ruutukaava]]sta. Sen läntisenä jatkeena voidaan pitää [[Kaivokatu]]a. |
||
Kaisanimenkatua pitkin kulkevat useat [[Helsingin raitioliikenne|raitiolinjat]] sekä kaikki [[Rautatientori]]lta itään ja pohjoiseen lähtevät bussilinjat. Varsinkin ennen [[Helsingin metro]]n valmistumista se oli usein erittäin ruuhkainen. |
Kaisanimenkatua pitkin kulkevat useat [[Helsingin raitioliikenne|raitiolinjat]] sekä kaikki [[Rautatientori]]lta itään ja pohjoiseen lähtevät bussilinjat. Varsinkin ennen [[Helsingin metro]]n valmistumista se oli usein erittäin ruuhkainen. |
||
Kaisaniemenkatu rakennettiin vasta 1910-luvulla, jolloin se puhkaistiin ennestään rakennettujen korttelien läpi. Aluksi sen nimenä oli tämän vuoksi ''Murtokatu'', mutta muutamaa vuotta myöhemmin se sai nykyisen nimensä lähellä sijaitsevan [[Kaisaniemen puisto]]n mukaan. |
Kaisaniemenkatu rakennettiin vasta 1910-luvulla, jolloin se puhkaistiin ennestään rakennettujen korttelien läpi. Aluksi sen nimenä oli tämän vuoksi ''Murtokatu'', mutta muutamaa vuotta myöhemmin se sai nykyisen nimensä lähellä sijaitsevan [[Kaisaniemen puisto]]n mukaan. Kaisaniemenkadun pohjoisin osa kulkee puiston poikki erottaen [[Varsapuisto]]n Kaisaniemen puistosta. |
||
==Kaisaniemenkadun palveluita ja liikkeitä== |
==Kaisaniemenkadun palveluita ja liikkeitä== |
||
Kaisaniemenkatu oli pitkään Helsingin keskeisiä kauppakatuja, mutta [[1990-luku|1990-luvun]] alun [[lama (talous)|lama]], [[Pukeva]]n konkurssi ja kadun auki repineet [[Kaisaniemen metroasema]]n rakennustyöt tyrehdyttivät kaupankäynnin hetkellisesti. Metroaseman auettua [[1. maaliskuuta]] [[1995]] alue kuitenkin jälleen virkistyi, ja Pukevan tavaratalosta tehtiin nykyinen [[kauppakeskus Kaisa]]. Samana vuonna avattiin aivan viereen [[Kulttuurikeskus Caisa]]. Samanaikaisesti metroaseman kanssa avattiin mm. [[Kodin Ykkönen|Kodin Ykkösen]] ''metrokerros'' ja ''pohjakerros'', Kaisaniemen [[apteekki]], [[K-market]] Kaisaniemi ja [[Tarjoustalo]]. |
|||
| ⚫ | Kadun |
||
| ⚫ | Kadun varrelle, osaksi Kaisaniemenkadun perinteisiin elokuvateatteritiloihin avattiin syksyllä [[1998]] moderni 10 salin multiplex-teatteri ''[[Kinopalatsi (Helsinki)|Kinopalatsi]]''. Samalla paikalla on Kaisaniemessä toiminut elokuvateatteri jo vuodesta [[1939]], niminä ovat vuosien saatossa olleet ''Metropol'', ''Boston'' ja ''Formia''. Tätä ns.''Fennia''-korttelia uudistettiin lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1987 alkaen aina vuoteen 2004 asti ja metroasemalta rakennettiin suora yhteys korttelin sisäosiin. Metroaseman yhteydestä löytyykin paljon erilaisia palveluja. Viereistä, Yliopistokadun ja Kaisaniemenkadun välistä, ns.''Heimolan korttelia'' odottaa myös perusteellinen muokkaus, sillä siihenkin ollaan rakentamassa liiketiloja ja vastaavaa kävely-yhteyttä korttelin läpi. Näiden rakennustöiden on määrä alkaa vuonna [[2007]] ja olla päätöksessään vuonna [[2010]]. Tämän projektin suunnitelmat ovat olleet valmiina jo vuodesta [[1988]]. Yliopistokadun puoleisessa [[Heimolan talo]]ssa kokoontui vuoteen [[1931]] asti [[eduskunta|Suomen eduskunta]]. |
||
==Kulttuuria ja opetusta== |
==Kulttuuria ja opetusta== |
||
Versio 1. lokakuuta 2008 kello 13.59
Kaisaniemenkatu (ruots. Kajsaniemigatan) on Rautatientorilta koilliseen johtava liikenneväylä Helsingin keskustasta. Se päättyy Unioninkadun varrella olevaan liikenneympyrään, ja yhdessä Unioninkadun pohjoispään ja Pitkänsillan kanssa se muodostaa alkuosan keskustasta Hämeentien kautta itään ja pohjoiseen johtaville valtateille johtavaa liikenneväylää. Suunnaltaan Kaisaniemenkatu poikkeaa täysin lähialueiden muiden katujen muodostamasta pääilmansuuntien mukaisesta ruutukaavasta. Sen läntisenä jatkeena voidaan pitää Kaivokatua.
Kaisanimenkatua pitkin kulkevat useat raitiolinjat sekä kaikki Rautatientorilta itään ja pohjoiseen lähtevät bussilinjat. Varsinkin ennen Helsingin metron valmistumista se oli usein erittäin ruuhkainen.
Kaisaniemenkatu rakennettiin vasta 1910-luvulla, jolloin se puhkaistiin ennestään rakennettujen korttelien läpi. Aluksi sen nimenä oli tämän vuoksi Murtokatu, mutta muutamaa vuotta myöhemmin se sai nykyisen nimensä lähellä sijaitsevan Kaisaniemen puiston mukaan. Kaisaniemenkadun pohjoisin osa kulkee puiston poikki erottaen Varsapuiston Kaisaniemen puistosta.
Kaisaniemenkadun palveluita ja liikkeitä
Kaisaniemenkatu oli pitkään Helsingin keskeisiä kauppakatuja, mutta 1990-luvun alun lama, Pukevan konkurssi ja kadun auki repineet Kaisaniemen metroaseman rakennustyöt tyrehdyttivät kaupankäynnin hetkellisesti. Metroaseman auettua 1. maaliskuuta 1995 alue kuitenkin jälleen virkistyi, ja Pukevan tavaratalosta tehtiin nykyinen kauppakeskus Kaisa. Samana vuonna avattiin aivan viereen Kulttuurikeskus Caisa. Samanaikaisesti metroaseman kanssa avattiin mm. Kodin Ykkösen metrokerros ja pohjakerros, Kaisaniemen apteekki, K-market Kaisaniemi ja Tarjoustalo.
Kadun varrelle, osaksi Kaisaniemenkadun perinteisiin elokuvateatteritiloihin avattiin syksyllä 1998 moderni 10 salin multiplex-teatteri Kinopalatsi. Samalla paikalla on Kaisaniemessä toiminut elokuvateatteri jo vuodesta 1939, niminä ovat vuosien saatossa olleet Metropol, Boston ja Formia. Tätä ns.Fennia-korttelia uudistettiin lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1987 alkaen aina vuoteen 2004 asti ja metroasemalta rakennettiin suora yhteys korttelin sisäosiin. Metroaseman yhteydestä löytyykin paljon erilaisia palveluja. Viereistä, Yliopistokadun ja Kaisaniemenkadun välistä, ns.Heimolan korttelia odottaa myös perusteellinen muokkaus, sillä siihenkin ollaan rakentamassa liiketiloja ja vastaavaa kävely-yhteyttä korttelin läpi. Näiden rakennustöiden on määrä alkaa vuonna 2007 ja olla päätöksessään vuonna 2010. Tämän projektin suunnitelmat ovat olleet valmiina jo vuodesta 1988. Yliopistokadun puoleisessa Heimolan talossa kokoontui vuoteen 1931 asti Suomen eduskunta.
Kulttuuria ja opetusta
Kaisaniemenkadun varrella on merkittäviä Helsingin yliopiston keskustakampuksen rakennuksia; Opiskelijakirjasto, lähellä myös humanistisen tiedekunnan käytössä oleva Metsätalo. Kymmenisen vuotta toimineessa kulttuurikeskus Caisassa on aktiivista laulu-, tanssi- ja muuta kulttuuritoimintaa, varsinkin maahanmuuttajien toimesta.
