Ero sivun ”Salomo Kortetniemi” versioiden välillä
Ak: Uusi sivu: '''Salomo Kortetniemi''' (1819-1904)<ref>Seppo Lohi, ''Lestadiolaisuuden suuri hajaannus ja sen taustat'', s. 20.</ref> oli 1800-luvun lestadiolaissaarnaa... |
(ei mitään eroa)
|
Versio 30. syyskuuta 2008 kello 11.34
Salomo Kortetniemi (1819-1904)[1] oli 1800-luvun lestadiolaissaarnaaja ja -johtaja.
Kortetniemi toimi Ylitornion suntiona vuosina 1845-1852, mutta hänet erotettiin, kun hänen ei katsottu huoehtivan hautojen riittävästä syvyydestä ja koska häntä pidettiin heränneistä pahimpana rauhanhäiritsijänä.[2] Hän oli nimittäin lestadiolaisuutta levittääkseen turvautunut niinsanottuun 'nyrkkikristillisyyteen', uskosta osattoman väkivaltaiseen taivutteluun.[3] Hän muutti perheineen Norjan Hammerfestiin 1866 ja Pohjois-Amerikan Calumetiin, Michiganin osavaltioon vuonna 1871.[4] Täällä hän syrjäytti aiemman lestadiolaisjohtajan Antti Vitikkohuhdan ja nousi kuuden vuoden ajaksi Kuparisaaren lestadiolaisten vapaaseurakunnan maallikkopapiksi. Hänen vaikutuksensa näkyi myös seurakunnan nimessä Salomo Kortetniemen luterilainen seura (Salomo Kortiniemi Lutheran Society)[5] Seurakunta toimi alkuvaiheessa jopa kaikkien Michiganin kaivosalueen suomalaisten seurakuntana, Kortetniemen suorittaessa kaikki kirkolliset toimitukset.[6] Euroopan lestadiolaisjohtajat eivät kuitenkaan luottaneet Kortetniemeen, joten Juhani Raattamaa lähetti Juho Takkisen syrjäyttämään tämän, missä Takkinen onnistuikin vuoden 1877 marraskuun loppuun mennessä.[7] Kortetniemi liittyi myöhemmin haalilaisuuteen.
Viitteet
- ↑ Seppo Lohi, Lestadiolaisuuden suuri hajaannus ja sen taustat, s. 20.
- ↑ Seppo Lohi, Lestadiolaisuuden suuri hajaannus ja sen taustat, s. 20-21.
- ↑ Seppo Lohi, Lestadiolaisuuden suuri hajaannus ja sen taustat, s. 116.
- ↑ Seppo Lohi, Lestadiolaisuuden suuri hajaannus ja sen taustat, s. 21.
- ↑ Seppo Lohi, Lestadiolaisuuden suuri hajaannus ja sen taustat, s. 146.
- ↑ Seppo Lohi, Lestadiolaisuuden suuri hajaannus ja sen taustat, s. 148.
- ↑ Seppo Lohi, Lestadiolaisuuden suuri hajaannus ja sen taustat, s. 157.