Ero sivun ”Kullervo Linna” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kattiir (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 27: Rivi 27:
*[http://www.uta.fi/laitokset/mustut/populaarimusiikki/aineisto/linna.html Kullervo Linnan orkesterien esiintymispalkkiot vuosina 1950–1980]
*[http://www.uta.fi/laitokset/mustut/populaarimusiikki/aineisto/linna.html Kullervo Linnan orkesterien esiintymispalkkiot vuosina 1950–1980]


[[Luokka:Suomalaiset muusikot|Linna, Kullervo]]
{{DEFAULTSORT:Linna, Kullervo}}
[[Luokka:Suomalaiset säveltäjät|Linna, Kullervo]]
[[Luokka:Suomalaiset muusikot]]
[[Luokka:Suomalaiset rumpalit|Linna, Kullervo]]
[[Luokka:Suomalaiset säveltäjät]]
[[Luokka:Suomalaiset rumpalit]]

Versio 28. syyskuuta 2008 kello 10.32

Kaarlo Kullervo "Lutu" Linna (24. marraskuuta 1911 Helsinki19. lokakuuta 1987 Helsinki) oli suomalainen muusikko, kapellimestari ja säveltäjä.

Kullervo Linna oli "stadin kundi", syntyjään Hermannin työläiskaupunginosasta. Hänen isänsä oli amatöörimuusikko ja harrastelijanäyttelijä, jolta hän sai innostuksen opetella 12-vuotiaana soittamaan mandoliinia. Rummut olivat kuitenkin myöhemmin hänen pääinstrumenttinsa. Hänen muusikon uransa alkoi koulun orkesterissa ja jatkui myöhemmin työväen soittokunnissa. Siinä ohessa hän opiskeli konservatoriossa.

Vuonna 1929 hän perusti Aroniz-nimisen orkesterin, jossa toimi kapellimestarina ja rumpalina. Seuraavana vuonna hän perusti Orkesteri Puijon, jossa soitti myös rumpuja. Hän oli mukana 1930-luvulla vielä Fox ja Night Stars -nimisissä yhtyeissä, kunnes liittyi Dallapé-orkesterin riveihin 1940. Hän pysyi Dallapen jäsenenä vuoteen 1947, jolloin kokosi ensimmäisen hänen omissa nimissään toimineen orkesterin.

Kullervo Linnan orkesteri esiintyi 1950-luvulla mm. Helsingin Linnanmäellä ja kiertueilla. Vuonna 1958 Yleisradion viihdeosaston päällikkö Antero Alpola kutsui hänet esiintymään hupailuohjelmaan Kankkulan kaivolla. Syntyi seitsenmiehinen 1930-luvun tanssimusiikkia parodioiva orkesteri, joka toimi aluksi Pumppu-Veikot -nimisenä. Myöhemmin yhtyeen nimeksi vakiintui Humppa-Veikot.

Kullervo Linnan oma orkesteri jatkoi toimintaansa Humppa-Veikkojen ohessa, joskin hieman matalammalla profiililla. Lisäksi oli ajoittain toiminnassa myös Kullervo Linna Big-Band, jonka kokoonpano vaihteli ja koostui suureksi osaksi Kullervo Linnan orkesterissa ja Humppa-Veikoissa soittaneista muusikoista.

Kullervo Linna sävelsi monta suosituksi tullutta kappaletta, joista tunnetuin on valssi Kultainen nuoruus. Tämä kappale voitti Yleisradion iskelmäsävellyskilpailun 1949, ja Eero Väre levytti sen saman vuoden lokakuussa. Myöhemmin sen ovat levyttäneet mm. Olavi Virta 1962 ja Aikamiehet 1970. Hänen muita tunnettuja sävellyksiään ovat tango Iltarusko ja hidas valssi Unteni vaalea lilja.

Hän keräsi talteen kaiken henkilöhistoriaansa liittyneen materiaalin, kuten lehtileikkeet, työsopimukset, keikkapäiväkirjat jne. Tämä materiaali on antanut myöhemmin mahdollisuuden tutkia mm. orkesterien ja niiden jäsenten tuloja, elinolosuhteita jne. Keikoilla oli aikaa tapettavana, ja pieni puuhastelu paperitöiden parissa oli Kullervo Linnalle tervetullutta ajankulua.

Hän säätiöi Teosto-korvauksensa jaettavaksi tunnustuspalkintoina ja apurahoina kevyen musiikin säveltäjille, sanoittajille ja esiintyjille. Kullervo Linna säätiö perustettiin hänen kuolemansa jälkeen 1988. Säätiön tarkoituksena on edistää luovaa iskelmä- ja tanssimusiikkia ja sen esittämistä Suomessa. Kullervo Linna säätiön palkinto jaetaan vuosittain hänen syntymäpäivänään 24. marraskuuta.

Hänet on haudattu Malmin hautausmaalle kortteliin 51-13-336. Hautakiveen on hakattu nuotit Kultaisen nuoruuden kohdasta "...ei kultainen nuoruus jää unholaan...".

Lähteet

  • Peter von Bagh - Ilpo Hakasalo: Iskelmän kultainen kirja (Otava, 1986)
  • Einari Kukkonen: Hiljaa soivat balalaikat (Gummerus 1986)

Aiheesta muualla