Ero sivun ”Pink Fairies” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3: Rivi 3:
== Historia ==
== Historia ==


Pink Fairies perustettiin vuonna [[1970]], jolloin [[Mick Farren]]in Deviants-yhtyeessä soittaneet [[Paul Rudolph]] (kitara), [[Duncan Sanderson]] (basso, laulu) ja [[Russell Hunter]] (rummut) liittyivät yhteen rumpali-vokalisti [[Twink|John ”Twink” Adlerin]] kanssa. Ensimmäinen single ”The Snake” / ”Do It” julkaistiin vuonna [[1971]] ja debyyttialbumi ''[[Never Never Land]]'' (julkaisija Polydor) samana vuonna. Albumi menestyi vaihtoehtolistoilla hyvin ja sillä on edelleen kulttimaine. Vuonna [[1971]] Pink Fairies esiintyi [[Suomi|Suomessa]] [[Ruisrock]]-festivaaleilla, tosin ilman Twinkiä<ref>[http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/pop/pop-blogit/miettinen/pink-fairies Pink Fairies-artikkeli Ylen sivuilla]</ref>. Kyseinen esiintyminen on julkaistu cd:nä vuonna [[2008]] nimellä ''[[Finland Freakout 1971]]''.
Pink Fairies perustettiin vuonna [[1970]], jolloin [[Mick Farren]]in Deviants-yhtyeessä soittaneet [[Paul Rudolph]] (kitara), [[Duncan Sanderson]] (basso, laulu) ja [[Russell Hunter]] (rummut) liittyivät yhteen rumpali-vokalisti [[Twink|John ”Twink” Adlerin]] kanssa. Ensimmäinen single ”The Snake” / ”Do It” julkaistiin vuonna [[1971]] ja debyyttialbumi ''[[Never Never Land]]'' samana vuonna. Albumi menestyi vaihtoehtolistoilla hyvin ja sillä on edelleen kulttimaine. Vuonna [[1971]] Pink Fairies esiintyi [[Suomi|Suomessa]] [[Ruisrock]]-festivaaleilla, tosin ilman Twinkiä<ref>[http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/pop/pop-blogit/miettinen/pink-fairies Pink Fairies-artikkeli Ylen sivuilla]</ref>. Kyseinen esiintyminen on julkaistu cd:nä vuonna [[2008]] nimellä ''[[Finland Freakout 1971]]''.


[[Twink]]in lähdettyä vuoden [[1972]] alkupuolella henkilökohtaisten syiden takia<ref>Soundi-lehden Pink Fairies-artikkeli 1983</ref> yhtye jatkoi kolmimiehisenä ja julkaisi albumin ''[[What a Bunch of Sweeties]]'' (Polydor). Albumi oli hivenen monipuolisempi ja kokeilevampi kuin edeltäjänsä, ja se myös nousi Britannian listalle top-50:een. Yhtyettä kuitenkin kohtasi takaisku, kun kitaristi [[Paul Rudolph]] päätti erota (hän liittyi myöhemmin [[Hawkwind]]in basistiksi). Tilalle otettiin [[David Bowie]]n kanssa työskennellyt [[Mick Wayne]]. Uusi kokoonpano nauhoitti ja julkaisi singlen ”Well, Well, Well” / ”Hold On”. Sanderson ja Hunter eivät olleet tyytyväisiä Waynen panokseen ja ideoihin ja niinpä kokoonpanoa täydennettiin ottamalla mukaan [[UFO (yhtye)|UFO:ssa]] jonkin aikaa soittanut kitaristi [[Larry Wallis]]. Nelimiehinen kokoonpano jäi lyhytikäiseksi kun Wayne erotettiin lopullisesti yhtyeestä<ref>[http://www.pinkfairies.co.uk/ Larry Wallisin kotisivut] - Bio/Bandography - Pink Fairies</ref>.
[[Twink]]in lähdettyä vuoden [[1972]] alkupuolella henkilökohtaisten syiden takia<ref>Soundi-lehden Pink Fairies-artikkeli 1983</ref> yhtye jatkoi kolmimiehisenä ja julkaisi albumin ''[[What a Bunch of Sweeties]]''. Albumi oli hivenen monipuolisempi ja kokeilevampi kuin edeltäjänsä, ja se myös nousi Britannian listalle top-50:een. Yhtyettä kuitenkin kohtasi takaisku, kun kitaristi [[Paul Rudolph]] päätti erota (hän liittyi myöhemmin [[Hawkwind]]in basistiksi). Tilalle otettiin [[David Bowie]]n kanssa työskennellyt [[Mick Wayne]]. Uusi kokoonpano nauhoitti ja julkaisi singlen ”Well, Well, Well” / ”Hold On”. Sanderson ja Hunter eivät olleet tyytyväisiä Waynen panokseen ja ideoihin ja niinpä kokoonpanoa täydennettiin ottamalla mukaan [[UFO (yhtye)|UFO:ssa]] jonkin aikaa soittanut kitaristi [[Larry Wallis]]. Nelimiehinen kokoonpano jäi lyhytikäiseksi kun Wayne erotettiin lopullisesti yhtyeestä<ref>[http://www.pinkfairies.co.uk/ Larry Wallisin kotisivut] - Bio/Bandography - Pink Fairies</ref>.


Kolmimiehinen (Wallis, Sanderson, Hunter) Pink Fairies julkaisi vuonna [[1973]] ''[[Kings of Oblivion]]'' -albumin (Polydor). Albumi sisälsi enemmän suoraviivaisempia kitara-rock-kappaleita verrattuna aiempiin albumeihin. Pääasiallisena säveltäjänä toimi Wallis. Yhtye lähti kiertueelle, mutta hajosi melko pian musiikillisiin erimielisyyksiin ja henkilökohtaisiin ongelmiin<ref>[http://www.pinkfairies.co.uk/ Larry Wallisin kotisivut] - Bio/Bandography - Pink Fairies</ref>. [[Larry Wallis]] oli halunnut soittaa nopeita kitararock-kappaleita, kun taas Sanderson ja Hunter halusivat soittaa pitkiä jammailuun perustuvia kappaleita. Vuonna [[1975]] pidettiin vielä jäähyväiskonsertti kaikkien yhtyeessä olleiden jäsenien osallistuessa. Osa konsertista julkaistiin myöhemmmin lp-levynä.
Kolmimiehinen (Wallis, Sanderson, Hunter) Pink Fairies julkaisi vuonna [[1973]] ''[[Kings of Oblivion]]'' -albumin. Albumi sisälsi enemmän suoraviivaisempia kitararock-kappaleita verrattuna aiempiin albumeihin. Pääasiallisena säveltäjänä toimi Wallis. Yhtye lähti kiertueelle, mutta hajosi melko pian musiikillisiin erimielisyyksiin ja henkilökohtaisiin ongelmiin<ref>[http://www.pinkfairies.co.uk/ Larry Wallisin kotisivut] - Bio/Bandography - Pink Fairies</ref>. [[Larry Wallis]] oli halunnut soittaa suorempaa rockia, kun taas Sanderson ja Hunter halusivat soittaa pitkiä jammailuun perustuvia kappaleita. Vuonna [[1975]] pidettiin vielä jäähyväiskonsertti kaikkien yhtyeessä olleiden jäsenien osallistuessa. Osa konsertista julkaistiin myöhemmin lp-levynä ''[[Live at the Roundhouse 1975]]''.


Hajoamisen jälkeen Pink Fairies on aktivoitunut pariin otteeseen. Vuonna [[1976]] samaan studioon sattuneet Wallis, Hunter, Sanderson ja kitaristi [[Martin Stone]] levyttivät punkrockiin erikoistuneelle levy-yhtiö Stiffille singlen ”Between the Lines” / ”Spoiling for a Fight”. [[1982]] Wallis, Sanderson ja rumpali [[George Butler]] julkaisivat kuusi kappaletta sisältävän albumin ''[[Previously Unreleased]]'' Pink Fairies-nimikkeellä levy-yhtiön toimesta vaikka alun perin kyseessä oli Larry Wallisin sooloprojekti<ref>[http://www.mercurymoon.co.uk/pinkfairies/fuz.html Pink Fairies-artikkeli Mercurymoon-sivuilla]</ref>. [[1987]] Acid Daze -festivaaleilla lavalle nousi Pink Fairies kokoonpanonaan Wallis, Sanderson, Hunter ja [[Twink]] sekä kitaristi [[Andy Colqhoun]]. Kokoonpano teki samana vuonna albumin ''[[Kill 'Em and Eat 'Em]]'' (Demon Records). Sittemmin [[Twink]] on julkaissut 1990-luvulla kaksi albumia Pink Fairies -nimen alla.
Hajoamisen jälkeen Pink Fairies on aktivoitunut pariin otteeseen. Vuonna [[1976]] samaan studioon sattuneet Wallis, Hunter, Sanderson ja kitaristi [[Martin Stone]] levyttivät punkrockiin erikoistuneelle levy-yhtiö Stiffille singlen ”Between the Lines” / ”Spoiling for a Fight”. [[1982]] Wallis, Sanderson ja rumpali [[George Butler]] julkaisivat kuusi kappaletta sisältävän albumin ''[[Previously Unreleased]]'' Pink Fairies-nimikkeellä levy-yhtiön toimesta vaikka alun perin kyseessä oli Larry Wallisin sooloprojekti<ref>[http://www.mercurymoon.co.uk/pinkfairies/fuz.html Pink Fairies-artikkeli Mercurymoon-sivuilla]</ref>. [[1987]] Acid Daze -festivaaleilla lavalle nousi Pink Fairies kokoonpanonaan Wallis, Sanderson, Hunter ja [[Twink]] sekä kitaristi [[Andy Colqhoun]]. Kokoonpano teki samana vuonna albumin ''[[Kill 'Em and Eat 'Em]]'' (Demon Records). Sittemmin [[Twink]] on julkaissut 1990-luvulla kaksi albumia Pink Fairies -nimen alla.
Rivi 54: Rivi 54:
* ''Between the Lines / Spoiling for a Fight'' 1976
* ''Between the Lines / Spoiling for a Fight'' 1976
* ''Do It '77'' 1977 (nimellä ''Twink and the Fairies'')
* ''Do It '77'' 1977 (nimellä ''Twink and the Fairies'')

== Kirjallisuutta ==

*Rich Deakin: ''Keep it Together! Cosmic Boogie with the Deviants and Pink Fairies'' (2007)


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 23. syyskuuta 2008 kello 12.32

Pink Fairies on 1970-luvun alkupuolella toiminut brittiläinen rockyhtye. Yhtye julkaisi kolme albumia vuosina 19711973 ja nautti suurta suosiota underground-piireissä[1]. Pink Fairies esiintyi usein yhdessä Hawkwindin kanssa ja soitti monissa hyväntekeväisyys- ja ilmaiskonserteissa (tämä yhdistelmä tunnettiin nimellä Pinkwind). Yhteiskunnallisten asenteidensa ja suoraviivaisen soittonsa perusteella Pink Fairiesia on pidetty myös punkrockin edelläkävijänä[2].

Historia

Pink Fairies perustettiin vuonna 1970, jolloin Mick Farrenin Deviants-yhtyeessä soittaneet Paul Rudolph (kitara), Duncan Sanderson (basso, laulu) ja Russell Hunter (rummut) liittyivät yhteen rumpali-vokalisti John ”Twink” Adlerin kanssa. Ensimmäinen single ”The Snake” / ”Do It” julkaistiin vuonna 1971 ja debyyttialbumi Never Never Land samana vuonna. Albumi menestyi vaihtoehtolistoilla hyvin ja sillä on edelleen kulttimaine. Vuonna 1971 Pink Fairies esiintyi Suomessa Ruisrock-festivaaleilla, tosin ilman Twinkiä[3]. Kyseinen esiintyminen on julkaistu cd:nä vuonna 2008 nimellä Finland Freakout 1971.

Twinkin lähdettyä vuoden 1972 alkupuolella henkilökohtaisten syiden takia[4] yhtye jatkoi kolmimiehisenä ja julkaisi albumin What a Bunch of Sweeties. Albumi oli hivenen monipuolisempi ja kokeilevampi kuin edeltäjänsä, ja se myös nousi Britannian listalle top-50:een. Yhtyettä kuitenkin kohtasi takaisku, kun kitaristi Paul Rudolph päätti erota (hän liittyi myöhemmin Hawkwindin basistiksi). Tilalle otettiin David Bowien kanssa työskennellyt Mick Wayne. Uusi kokoonpano nauhoitti ja julkaisi singlen ”Well, Well, Well” / ”Hold On”. Sanderson ja Hunter eivät olleet tyytyväisiä Waynen panokseen ja ideoihin ja niinpä kokoonpanoa täydennettiin ottamalla mukaan UFO:ssa jonkin aikaa soittanut kitaristi Larry Wallis. Nelimiehinen kokoonpano jäi lyhytikäiseksi kun Wayne erotettiin lopullisesti yhtyeestä[5].

Kolmimiehinen (Wallis, Sanderson, Hunter) Pink Fairies julkaisi vuonna 1973 Kings of Oblivion -albumin. Albumi sisälsi enemmän suoraviivaisempia kitararock-kappaleita verrattuna aiempiin albumeihin. Pääasiallisena säveltäjänä toimi Wallis. Yhtye lähti kiertueelle, mutta hajosi melko pian musiikillisiin erimielisyyksiin ja henkilökohtaisiin ongelmiin[6]. Larry Wallis oli halunnut soittaa suorempaa rockia, kun taas Sanderson ja Hunter halusivat soittaa pitkiä jammailuun perustuvia kappaleita. Vuonna 1975 pidettiin vielä jäähyväiskonsertti kaikkien yhtyeessä olleiden jäsenien osallistuessa. Osa konsertista julkaistiin myöhemmin lp-levynä Live at the Roundhouse 1975.

Hajoamisen jälkeen Pink Fairies on aktivoitunut pariin otteeseen. Vuonna 1976 samaan studioon sattuneet Wallis, Hunter, Sanderson ja kitaristi Martin Stone levyttivät punkrockiin erikoistuneelle levy-yhtiö Stiffille singlen ”Between the Lines” / ”Spoiling for a Fight”. 1982 Wallis, Sanderson ja rumpali George Butler julkaisivat kuusi kappaletta sisältävän albumin Previously Unreleased Pink Fairies-nimikkeellä levy-yhtiön toimesta vaikka alun perin kyseessä oli Larry Wallisin sooloprojekti[7]. 1987 Acid Daze -festivaaleilla lavalle nousi Pink Fairies kokoonpanonaan Wallis, Sanderson, Hunter ja Twink sekä kitaristi Andy Colqhoun. Kokoonpano teki samana vuonna albumin Kill 'Em and Eat 'Em (Demon Records). Sittemmin Twink on julkaissut 1990-luvulla kaksi albumia Pink Fairies -nimen alla.

2000-luvun alkupuolella Pink Fairiesin kolme ensimmäistä albumia julkaistiin digitaalisesti remasteroituna ja bonuskappalein varustettuina. Japanilainen levy-yhtiö Captain Trip julkaisi vuonna 2005 livetaltioinnin Chinese Cowboys vuonna 1987 tehdyistä reunion-konserteista. Helmikuussa 2007 Pink Fairiesin oli tarkoitus nousta lavalle Lontoon Roundhousessa, mutta keikka peruuntui Larry Wallisin sairastuttua[8].

Muusikot

Diskografia

Albumit

Muut kokoelma- ja livealbumit

  • The Golden Years: 1969–1971 1998
  • Mescaline and Mandies Round at Uncle Harry's 1998
  • Uncle Harry 1998
  • Do It! 1999
  • Live at Weeley 1971 1999
  • Chinese Cowboys 2005

Singlet

  • The Snake / Do It 1971
  • I Saw Her Standing There / The Pigs of Uranus 1972
  • Well, Well, Well / Hold On 1972
  • Between the Lines / Spoiling for a Fight 1976
  • Do It '77 1977 (nimellä Twink and the Fairies)

Kirjallisuutta

  • Rich Deakin: Keep it Together! Cosmic Boogie with the Deviants and Pink Fairies (2007)

Lähteet

Aiheesta muualla