Ero sivun ”Helsingin olympiastadion” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p l
Rivi 130: Rivi 130:
[[Luokka:Olympiastadionit]]
[[Luokka:Olympiastadionit]]
[[Luokka:Suomen jalkapallostadionit]]
[[Luokka:Suomen jalkapallostadionit]]
[[Luokka:Töölö]]


[[ca:Estadi Olímpic d'Hèlsinki]]
[[ca:Estadi Olímpic d'Hèlsinki]]

Versio 21. syyskuuta 2008 kello 00.05

Helsingin olympiastadion
Stadion
[[Tiedosto:|250px|]]
Rakennuksen tiedot
Sijainti Paavo Nurmen tie 1, Töölö, Helsinki
Rakennustyöt aloitettu 1934
Avattu 1938
Remontoitu 2005
Omistaja Stadion-säätiö
Kenttä Lämmitetty luonnonnurmi
Arkkitehti Yrjö Lindegren, Toivo Jäntti
Käyttäjät

Suomen jalkapallomaajoukkue

Katsojakapasiteetti

40 000 istumapaikkaa, joista 15 000 katettua

Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Helsingin olympiastadion, tuttavallisemmin Stadion, on Suomen suurin urheiluareena. Urheilutapahtumien lisäksi siellä pidetään kesäisin musiikkikonsertteja. Stadion sijaitsee Töölössä, noin kahden kilometrin päässä Helsingin ydinkeskustasta. Se edustaa arkkitehtuurin tyylisuunnaltaan funktionalismia.

Historia

Stadionin torni

Olympiastadionin historian voidaan katsoa alkaneen 11. joulukuuta 1927, jolloin Helsingin kaupunki ja useat liikuntajärjestöt perustivat Stadion-säätiön. Säätiön tarkoituksena oli saada Helsinkiin rakennetuksi urheilustadion, joka voisi toimia kesäolympialaisten pääareenana. Stadionin suunnittelemisesta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, jonka voittivat arkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti puhdaslinjaisella funktionalistisella ehdotuksellaan.

Olympiastadionin rakentaminen aloitettiin 12. helmikuuta 1934 ja se vihittiin käyttöön 12. kesäkuuta 1938. Tämän jälkeen stadionia on laajennettu moneen otteeseen. Sen kapasiteetti oli laajimmillaan olympialaisten aikaan vuonna 1952, jolloin katsojapaikkoja oli yli 70 000. Olympiastadion peruskorjattiin vuosien 1990 ja 1994 välillä.

Stadion-säätiö

Stadion-säätiön ensimmäinen puheenjohtaja Erik von Frenckell toimi virassaan peräti 50 vuotta, 1927-1977. Tasan kautensa puolivälissä hän sai nähdä säätiön ensisijaisen tehtävän täyttyneen, kun Helsinki järjesti vuoden 1952 kesäolympialaiset. Stadion-säätiö hoitaa edelleen olympiastadionia. Sillä on kaksi hallintoelintä, säätiön hallitus ja edustajisto. Hallitus kokoontuu 8-9 kertaa vuodessa, edustajisto kerran vuodessa. Hallituksen puheenjohtajana toimii Erkki Aurejärvi ja varapuheenjohtajana Esko Paukkonen. Hallituksen nykyiset jäsenet ovat Heidi Ruhala, Kari Piimies, Riitta Hämäläinen-Bister, Mari Puoskari, Timo Haukilahti, Antti Pihlakoski ja Pekka Hämäläinen.

Mittoja

Stadionin tornin korkeus on 72 metriä. Stadionrakennuksen pituus on 243 metriä ja suurin leveys 159 metriä. Suurin katsojamäärä 70 435 saavutettiin olympialaisten aikaan. Nykyään katsojapaikkoja on 40 600, jotka kaikki ovat istumapaikkoja. Näistä noin 15 000 kappaletta ovat katettuja.[1]

Stadion (stadia) oli yleisessä käytössä ollut pituuden yksikkö antiikissa.

Urheilu

Stadionilla on järjestetty usean eri lajin kilpailuja. Luonnollisesti jo olympialaisissa nähtiin monia lajeja. Myöhemmin olympiastadionilla on järjestetty paljon yleisurheilukilpailuja, joista suurimpia ovat olleet arvokisat. Lisäksi stadionilla on pelattu jääpallon MM-kisat. Jalkapallossa olympiastadionilla on pelattu vuosien varrella niin Suomen sarjapelejä kuin Suomen Cupiakin. Lisäksi eurocupien otteluita on pelattu olympiastadionilla. Näistä merkittävimpiä ovat olleet Mestarien liigan pelit. Stadionilla suunniteltiin myös pelattavan jääkiekko-ottelu, mikä ei toteutunut.

Suomen jalkapallomaajoukkue

Helsingin olympiastadion on toiminut Suomen jalkapallomaajoukkueen pääasiallisena kotikenttänä aina valmistumisestaan lähtien. Jalkapallomaajoukkueen kotiotteluiden yleisöennätys, 46 127 katsojaa, on myös peräisin olympiastadionilta. Ennätys syntyi kesäkuussa 1989 maajoukkueemme mitatessa voimiaan MM-karsintaottelussa edellisvuonna Euroopan mestaruuden voittanutta Hollantia vastaan. Ottelu päättyi Hollannin 0-1 -voittoon.

Olympiastadionilla järjestetyt suuret tapahtumat

Vuosien saatossa olympiastadionilla on järjestetty lukuisia tapahtumia. Kuuluisimmat ovat Helsingin olympialaiset vuodelta 1952. Tuorein suurtapahtuma oli yleisurheilun MM-kilpailut vuonna 2005. Lisäksi olympiastadionilla on järjestetty lukuisia tapahtumia ja konsertteja; hyväntekeväisyyskonserteista oopperoihin.

1940 Olympialaiset

Helsingissä oli tarkoitus pitää XII (kahdennettoista) olympialaiset (1940), joita varten stadion alun perin rakennettiinkin. Sota kuitenkin esti kisojen pitämisen. Kisojen paikalla järjestettiin kolmimaaottelu Suomi-Ruotsi-Saksa.

1952 Olympialaiset

Pääartikkeli: Kesäolympialaiset 1952

XV olympiakisat Helsingissä järjestettiin vuonna 1952. Helsingin oikeus järjestää kisat varmistui vuonna 1947. Kisoihin osallistui 4 925 urheilijaa 69 maasta, mukaan lukien Neuvostoliitto ensimmäistä kertaa koskaan ja Saksa ensimmäistä kertaa sitten toisen maailmansodan. Kilpailuja järjestettiin 17 eri urheilulajissa yhteensä 149.

Olympiasoihdun sytyttivät juoksijasankarit Paavo Nurmi ja Hannes Kolehmainen. Kisat avasi virallisesti presidentti Juho Kusti Paasikivi.

1957 jääpallon MM-kilpailut

Vuoden 1957 jääpallon MM-kisat järjestettiin kokonaisuudessa olympiastadionilla. Kisat olivat historian ensimmäiset ja ne järjestettiin 28.2-3.3. Mukana oli vain maata Norjan jättäydyttyä pois. Kisat voitti Neuvostoliitto Suomen tultua hopealle. Neuvostoliiton ja Suomen välisessä ottelussa oli paikan päällä Suomen jääpallohistorian suurin yleisö, yli 14 000 katsojaa.[2]

Paavo Nurmi sytyttää olympiatulen 1952

1971 yleisurheilun EM-kilpailut

Pääartikkeli: yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1971

Helsinki järjesti yleisurheilun EM-kilpailut, jotka muistetaan "Julma-Juhan" suorituksista.

1983 yleisurheilun MM-kilpailut

Pääartikkeli: yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 1983

Kautta aikojen ensimmäiset yleisurheilun MM-kilpailut järjestettiin olympiastadionilla, jolloin Stadionia laajennettiin väliaikaisesti.

1994 yleisurheilun EM-kilpailut

Pääartikkeli: yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 1994

1994 Helsinki järjesti historiansa toiset yleisurheilun EM-kilpailut. Stadion oli juuri kokenut mittavan peruskorjauksen.

2005 yleisurheilun MM-kilpailut

Helsingin olympiastadion Yleisurheilun MM-kisojen 2005 aikaan.
Pääartikkeli: yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 2005

Vuoden 2005 MM-kisoihin, jotka olivat olympiastadionin toiset, tehtiin stadionille toistaiseksi viimeisin kunnostus. Käytännössä kaikki suorituspaikat, mukaan lukien radan pinnoite, uusittiin. Suurin näkyvä uudistus on itäisen 'aurinkokatsomon' eli takasuoran viereisen katsomon kattaminen. Katoksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto K2S Oy. Näin stadionin katettu katsomotila kasvoi 4000 neliömetrillä ja paikkojen määrä kahdeksalla tuhannella. Uuden katoksen kokonaiskustannukset olivat 6,3 miljoonaa euroa.[3] Myös eteläkaarteeseen rakennettiin median käyttöön väliaikainen katos, joka myöhemmin syksyllä purettiin ja myytiin nosturiyrittäjälle katokseksi.

Konsertit

Stadionin muut käyttäjät

Olympiastadionin siipirakennuksessa toimii Suomen Urheilumuseo. Eteläkaarteessa on useassa kerroksessa toimistotiloja. Takasuoran puolella on erilaisia liikuntatiloja, joita käyttävät säännöllisesti varsinkin kamppailulajien harrastajat. Luoteiskulmassa toimii hostelli.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helsingin olympiastadion.

Lähteet

  1. ↑ http://www.kaapeli.fi/hypermail/suomis-list/0447.html
  2. ↑ Rakas jalkapallo s.53
  3. ↑ Helsingin liikuntapaikkoja ja -rakennuksia, Helsingin kaupungin liikuntavirasto 2005.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Helsingin_olympiastadion&oldid=5500261”