Ero sivun ”Siirtolaisuus Suomeen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
SM (keskustelu | muokkaukset) siirsin maahanmuuttajat kulttuurissa -osion tänne, oli hupsusti irrallaan |
→Maahanmuuttajien historiaa: pitäisikö ne muinaissuomalaisten geenit ottaa sittenkin pois, kun eivät paljon aiheeseen liity? |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Maahanmuuttajien historiaa== |
==Maahanmuuttajien historiaa== |
||
Nykyisen Suomen alueelle ensimmäiset ihmiset tulivat heti [[jääkausi| jääkauden]] jälkeen n. 9500 vuotta sitten. Aluksi ihmiset tulivat ehkä maahan vain kesäisin metsästys- ja kalastusretkille. |
Nykyisen Suomen alueelle ensimmäiset ihmiset tulivat heti [[jääkausi| jääkauden]] jälkeen n. 9500 vuotta sitten. Aluksi ihmiset tulivat ehkä maahan vain kesäisin metsästys- ja kalastusretkille. |
||
====Ruotsin vallan aika==== |
====Ruotsin vallan aika==== |
||
Versio 20. syyskuuta 2008 kello 00.19
Maahanmuuttajat ovat Suomeen muuttaneita ulkomaalaisia. Pysyvästi Suomessa asuvista maahanmuuttajista voidaan käyttää myös termiä uussuomalainen[1].
Maahanmuuttajien historiaa
Nykyisen Suomen alueelle ensimmäiset ihmiset tulivat heti jääkauden jälkeen n. 9500 vuotta sitten. Aluksi ihmiset tulivat ehkä maahan vain kesäisin metsästys- ja kalastusretkille.
Ruotsin vallan aika
Ruotsista varsinaiseen Suomeen muutti lähinnä sotilaita, pappeja ja virkamiehiä. Itäinen Suomi jäi Venäjän veronkannon piiriin. Ruotsin kuninkaat käyttivät miehiä sotilainaan. Heidät lähetettiin jopa vuosikymmeniksi sotimaan Keski-Eurooppaan. Suomen asukkaita pakkosiirrettiin alueille, joita maan hallitsijat halusivat asuttaa. Ruotsin ja Norjan väliselle alueelle siirrettiin metsäsuomalaiset asuttamaan erämaita [2]. Näin syntyi myös monet kaupungit kuten Helsinki 1500-luvulla. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan kaupunkien porvarit määrättiin muuttamaan uuteen kaupunkiin. Pietariiin tuotiin 1700-luvulla paljon saksalaisia käsityöläisiä rakentamaan uutta kaupunkia .
Venäjän aika
Kun Venäjä valloitti Vanhan-Suomen 1700-luvulla ja lopulta koko maan 1800-luvun alussa aluetta linnoitettiin voimakkaasti. Linnoitustöihin Suomeen tuli venäjältä venäläisten lisäksi juutalaisia, tataareja ja kiinalaisia. Osa tästä työvoimasta jäi Suomeen. Suomen itsenäistyttyä 1917 osa maahanmuuttajista palasi Venäjälle, mutta jotkut jäivät asumaan pysyvästi. Harvoin ajatellaan, että Nokiankin menestyksen lähtökohdat ovat ulkomailta tulleissa yrittäjissä, tai sitä, että monet perinteikkäät, supisuomalaisiksi mielletyt yritykset kuten Enso-Gutzeit, Stockmann, Fazer, Sinebrychoff, Finlayson tai Fiskars ovat itse asiassa maahanmuuttajien tai heidän jälkeläistensä perustamia [3].
Suomen itsenäisyys
Suomen ensimmäiset tuli heti itsenäisyyden alkuaikana vuosina 1917-1922 tuhansia pakolaisia Venäjän vallankumouksen takia. Sisällissodassa 1918 monet maahanmuuttajista sai surmansa. Vuoden 1919 alussa virallisten tilastojen mukaan 15 457 venäläistä rekisteröitiin mutta todellinen luku oli suurempi sillä pelkästään Viipurissa rekisteröitiin 11 000 pakolaista. Suurin pakolaisvirta oli vuonna 1922 kun itärajalle tuli noin 33 500 henkeä. Pakolaiset olivat pietarinsuomaalaisia,inkeriläisiä, itäkarjalaisia, ylhäisiä aatelisia, heidän joukossa oli myös tsaariperheen lähisukulainen suuriruhtinas Kirill Vladimirovitš Romanov, upseereita, tehtaanomistajia. Kronstadtin kapinan jälkeen vuonna 1921 loi uuden pakolaisongelman kun 6400 matruusia pakeni Suomenlahden jään yli Suomeen. Moni pakolainen kotiutui uuteen isänmaahansa suomenvenäläisinä, osa jatkoi Suomen kautta muualle Manner-Eurooppaan.
Toinen maailmansota
Toisen maailmansodan aikana sodan osapuolina pidettyjä uussuomalaisia sijoitettiin "internointi-leireille" osa lähetettiin keskitysleireille Saksaan. Sodan aikana maahan tuli mm. inkeriläisiä ja virolaisia maahanmuuttajia. Suurin osa (ne jotka eivät onnistuneet pakenemaan länteen) heistä sekä osa Kronstadtin kapinan matruuseista luovutettiin toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliittoon, katso Leinon vangit. [4].
Toisen maailmansodan jälkeen
Maahanamuutto muualta Suomeen oli vähäistä. Pääosin pysyvää maahanmuuttoa tapahtui ulkomaalaisten kanssa solmittujen avioliittojen johdosta. Ensimmäinen suurempi maahanmuuttajaryhmä oli Chileläiset, jotka saapuivat 1970-luvulla paeten sotilasdiktaattori Pinochetin vainoja [5] Chilestä tuli noin 182 pakolaisia. Suurin osa chileläisistä palasi takaisin kotimaahansa Pinochetin hallinnon päätyttyä 1990-luvun alussa. [6] Varsinainen järjestelmällinen maahanmuutto käynnistyi Vietnamilaisten pakolaisten tuontina Suomeen 1980-luvulla. Somalialaiset saapuivat Suomeen sotilasdiktaattori Siad Barren vainojen johdosta pääosin 1990-luvun alussa läpikulkumatkallaan Venäjältä Länteen. Jugoslavian hajoamisotien aikana myös Suomeen pakeni vainojen keskeltä, serbejä, albaaneja ja bosnian muslimeita sekä kroaatteja vuosina 1990-1999.
Euroopan Unionin aika
Euroopan unioniin liittyminen muutti Suomen maahanmuuttopolitiikkaa. Suomi hyväksyi euroopan unionin sisäisen suhteellisen vapaan liikkumisen politiikan. Tämä on tuonut Suomeen rakennusmiehiä niin Ranskasta, Virosta kuin Puolastakin. Maahanmuuttoa aiheutti myös Jugoslavian hajoaminen ja Kosovon sota. 2000-luvulla pakolaisia saapunut Afganistanista ja Irakista. 2000-luvun lopulla julkista keskustelua ovat aiheuttaneet pääosin kesäisin Suomeen saapuneet Romanian Romanit [7].
Maahanmuutto nykyaikana
Tilastokeskuksen mukaan Suomeen suuntautuva maahanmuutto ylsi vuonna 2007 koko itsenäisyyden ajan ennätykseen: Suomeen muutti ulkomailta 22 450 henkilöä. Silti maassa asuu "uussuomalaisiksi" laskettavia, ulkomailla syntyneitä Suomen kansalaisia vain noin 188 000 [8]. Luvussa ei ole heidän Suomessa syntyneitä lapsiaan. Maahanmuuttajien sekä heidän jälkeläistensä määrä lisääntyy muun muassa kansalaisuuden saannin ja syntyvyyden myötä. Uusia vähemmistöjä yhdistää enemmän suomen kieli ja kulttuuri kuin vanhempien kansalaisuus.
Väestönkasvutekijä
Nykyään 56 prosenttia Suomen väestönkasvusta on seurausta maahanmuutosta. Vuonna 2006 yli puolet maahanmuttajista saapui Euroopan unionin alueelta, noin 17 prosenttia Aasiasta, 11 prosenttia Venäjältä ja seitsemän prosenttia Afrikasta. Muuttajat ovat pääosin työikäisiä ihmisiä, joista pääkaupunkiseudulle asettuu asumaan valtaosa. [9]. Pääkaupunkiseudun ulkopuolellakin Suomi muuttuu silti vuosi vuodelta väestöltään monikulttuurisemmaksi, sillä maahanmuuttajien määrä on ollut kiihtyvässä kasvussa. Vuonna 2006 Varsinais-Suomessa vieraskielisten määrä kasvoi yli 1000 hengellä. Eniten kasvoivat viroaa ja venäjää äidinkielenään puhuvien määrät. Tällä hetkellä vieraskielisiä on maakunnassa jo noin lähes 16 000 henkeä, joista vajaalla 12 000 hengellä on jokin muu kuin Suomen kansalaisuus.[10].
Terveys
Maahan muuttaessaan ulkomaalaiset kokevat terveytensä paremmaksi kuin ikäisensä suomalaiset. Terveimmiksi itsensä kokevat somalialaiset, joista 90% kokee terveydentilansa hyväksi. Suomessa asuvien maahanmuuttajien terveydenhoito kangertelee kuitenkin usein heikon kielitaidon vuoksi. Terveydenhoito keskeytyy usein mm. maahanmuuttajien vaihtaessa asuinpaikkaa. Kielitaidottomuus ja yksinäisyys lisäävät masennusta, jota monet afrikkalaiset maahanmuuttajat eivät tunne sanana [11].
Koulutus
Maahanmuuttajataustaisia oppilaita ja opiskelijoita on suomalaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa noin 35 000, ja määrä kasvaa vuosittain. Opetusministeriö haluaa kehittää Suomen koulutusjärjestelmää sellaiseksi, että se ottaa huomioon maahanmuuttajien erityistarpeet sekä maahanmuuttajaopetuksen opettajatarpeet. Opetuksen henkilökohtaistamisen mahdollisuudet tulee hyödyntää varhaiskasvatuksesta alkaen. Kotouttamisessa ensisijaista on suomen tai ruotsin kielen riittävä hallinta oman äidinkielen säilyttämisen ja kehittämisen ohella. Perusopetusta vailla olevien aikuisten mahdollisuutta peruskoulun suorittamiseen pitää tukea. Luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien opetukseen ministeriö pyrkii kiinnittämään erityistä huomiota [12]. Täysin lukutaidottomat maahanmuuttajat ovat usein naisia, jotka eivät ole käyneet koskaan koulua [13].
Työllistyminen
Työttömyyskortiston 200 000 maahanmuuttajasta noin 12 000 on ulkomaan kansalaisia. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa on noin 20 000 maahanmuuttanutta, jotka etsivät työtä. Maahanmuuttajien osuus työelämässä kaksinkertaistuu lähivuosina, ja Euroopan maat kilpailevat samasta työvoimasta. Hoitoala työllistää hyvin maahanmuuttajia. Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan myös poliiseiksi kaivataan etnisesti erilaisia suomalaisia [14] [15]. Tilastojen mukaan maahanmuuttajien lapset ovat perustaneet omia yrityksiään suhteessa jopa enemmän kuin perinteinen kantaväestö [16].
Kotoutuminen ja kotouttaminen
- Pääartikkeli: Kotouttaminen
Uuteen kotimaahan sopeutumisprosessia kutsutaan kotoutumiseksi. Kotouttaminen tarkoittaa viranomaisten toimia jotka auttavat maahanmuuttajaa osallistumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen toimintaan. Viranomaisten tehtävä on tukea maahanmuuttajaa ja hänen perhettään hänen asettuessaan maahan. Maahanmuuttajan ammattitaito tai tutkinto voidaan päivittää työelämän vaatimuksia vastaavaksi joko lisäkoulutuksella ja tutkintojen tunnustamisella [17].
Vuonna 2008 Keniasta kotoisin oleva juoksija-kirjailija Wilson Kirwa valittiin vuoden positiivisimmaksi suomalaiseksi [18].
Maahanmuuttajat kulttuurissa
Monet ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajat ovat tunnettuja kulttuurivaikuttajia Suomessa. Silti maahanmuuttajien oma kulttuuri on vielä heikosti tunnettua. Tilanne on sama muualakin Euroopassa. Siksi Euroopan Unioni on nimennyt vuoden 2008 Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuodeksi. Tavoitteena on saattaa yhteen kulttuuritaustoiltaan erilaisia kansalaisia ja saada heidät ymmärtämään toistensa ajatusmaailmaa eroavaisuuksista huolimatta. Osana teemavuoden ohjelmaa järjestetään kirjoituskilpailu "Mikä ihmeen uussuomalainen?"[19] Nykyajan maahanmuuttajakirjailijoita ovat mm. Umayya Abu-Hanna, Alexis Kouros ja Wilson Kirwa.
Maahanmuuttajat politiikassa
Eduskuntavaaleissa 2007 Keskustapuolueella oli kuusi ulkomaalaistaustaista ehdokasta, Kokoomuksella oli yksi ja Sdp:llä kaksi. Puolueet houkuttelevat riveihinsä etenkin nuoria maahanmuuttajia. Keskustalla on venäjänkielinen ja monikulttuurinen puolueosasto.
Keskusta
Somalialaissyntyinen 29-vuotias Abdirahim Hussein johtaa pääkaupungin keskustanuoria jo toista kautta: Minulta kysytään aina, että kuinka aion parantaa suomalaisten elämää, Hussein toteaa. Vastaan, että parantamalla uussuomalaisten elämää. Mitä enemmän maahanmuuttajat kouluttautuvat, tekevät työtä ja maksavat veroja, sitä paremmin menee kaikilla suomalaisilla [20].
Kokoomus
Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunnan puheenjohtaja Jussi Salonranta toteaa kolumnissaan: Erään arvion mukaan työikäinen väestö vähenee Suomessa vuoteen 2030 mennessä 300 000:lla ihmisellä. Meidän poliittisten päättäjiemme olisi tunnustettava se tosiasia, että nykyisenkaltaista hyvinvointiyhteiskuntaa ei ole tulevaisuudessa olemassa ilman uussuomalaisia. Me vanhasuomalaiset tarvitsemme heitä enemmän kuin he meitä [21]. Syksyllä 2008 kuntavaalien ehdokkaina Espoosta on muun muassa neljä uussuomalaista [22].
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä Haagissa työskentelevä Kokoomuslainen asiantuntija Nina Suomalainen toteaa kolumnissan: Minusta termi uussuomalainen on mainio. Suomeen mahtuu hyvin monenlaista sukankuluttajaa. Meidän kantisten ja uudempien suomalaisten pärjääminen, ja koko Suomen menestys maailmassa myös tulevaisuudessa riippuu siitä miten me suuntaamme energiamme. Olemmeko kaikki valmiita oppimaan uutta, tekemään töitä, keksimään uusia ideoita, tukemaan toisiamme ja toimimaan oikeana suomalaisuuden tiiminä?[23].
Sosiaalidemokraatit
Sosiaalidemokraattien mukaan nykypäivään kuuluvat myös maahanmuuttajat tai uussuomalaiset, kuten he itse haluaisivat tulla kutsutuiksi. Monessa tapauksessa tulijoiden tarvitsemien erityispalvelujen järjestäminen ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroiminen on tarkoituksenmukaista hoitaa seudullisesti [24]. Syksyn 2008 kunnallisvaaliehdokkaina Espoon demareiden listalla uussuomalaiset ovat edustettuina yhtä lailla muiden vähemmistöjen kanssa. Uussuomalaisia ehdokkaita on kolme listalla [25].
Vasemmistoliitto
Vasemmistoliiton kansanedustaja Claes Andersson on ehdottanut luopumista maahanmuuttaja-sanan käytöstä, ja tarjonnut tilalle sanaa uussuomalainen. Hän teki tämän ehdotuksen Sisäministeriön Etnisten suhteiden neuvottelukunnan ETNO-foorumissa [26]. Syksyn 2008 kunnallisvaaleissa Espoossa maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita on kuusi, kun edellisissä vaaleissa heitä oli vain yksi. Uussuomalaisista Mohammed Kaiser on ollut valtuutettunakin [27].
Vihreät
Vihreät ovat huolissaan uussuomalaisen identiteetin kehittymisestä, mutta panevat toivonsa maahanmuuttajien jäkikasvuun. Monissa maahanmuuttajaperheissä lapset ja nuoret oppivat suomen kielen ja omaksuvat suomalaisen kulttuurin arvoja ja tapoja vanhempiaan herkemmin. Ensimmäisen polven maahanmuuttajille taas omien perinnearvojen korostaminen luo turvallisuutta ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta muiden saman kulttuuripiirin uussuomalaisten kanssa. Tilanne saattaa sekoittaa perinteisiä sukupolvien välisiä suhteita ja vaikeuttaa lasten oman kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Vanhemmat voivat kokea neuvottomuutta lasten kasvattamisessa, jos he toivovat lasten omaksuvan täsmälleen samat arvot ja tavat, joita he ovat oppineet pitämään oikeina. [28].
Maahanmuuton helpottaminen
Pohjoismaissa on viime aikoina keskusteltu maahan muuttamisen helpottamisesta, mutta toisaalta myös maahanmuuttopolitiikan kiristämisestä. Sitä on perusteltu sekä inhimillisistä syistä että Suomen kansantalouden kestokyvyn näkökulmasta. Koulutetun työvoiman saatavuus tuottaa ongelmia, vaikka EU:n ulkopuolella asuu ihmisiä, jotka ovat halukkaita tulemaan töihin tänne. Monilla huipputeknologian aloilla koulutetulle työvoimalle ei ole riittävästi kysyntää Suomessakaan saati sitten kehitysmaissa. Innovaatiotalouden kannalta Suomella onkin opittavaa jopa kehitysmailta [29]. Maahanmuuttajien rahalähetykset ovat monessa kehitysmaassa merkittävä, virallista kehitysapua suurempi, tulonlähde. Lähtömaiden kannalta ammattitaitoisen työvoiman lähtö on myös ongelma. Köyhät maat menettävät parasta työvoimaansa ja osaamistaan. Toisaalta lännessä pelkona on, että maahanmuuttajista voisi tulla työmarkkinoiden kurjalistoa, jolla murretaan palkkausta ja työlainsäädäntöä [30].
Lähteet
- ↑ "Uussuomalainen" vakituisesti Suomessa asuvasta maahanmuuttajasta. Uussuomalaisten sijoittuminen työelämään. (MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0)
- ↑ FINNSAM
- ↑ JYRKI PAASKOSKI: Vanhan Suomen donataarit ja tilanhoitajat - katsaus aatelisten lahjoitusmaatalouteen vuosina 1710-1811 - Genos 64 (1993), s. 138-152
- ↑ Leo Yllö: Inkerin maa ja luonto. – Inkerin suomalaisten historia. Inkerin kulttuuriseura, Helsinki 1969
- ↑ http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?hakukohde=&jarjestys=&haku=&sivu=49&vps=25&arvostelu=1340
- ↑ http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?hakukohde=&jarjestys=&haku=&sivu=49&vps=25&arvostelu=1340
- ↑ http://sites.google.com/site/uussuomalainen Uussuomalaisuuden historiaa
- ↑ http://maailma.net/uutiset/monikulttuurisuus/-/artikkelit/kotoutuminen_monikulttuuriseen_yhteiskuntaan_vaatii_paljon_myos_meilta Kotoutuminen monikulttuuriseen yhteiskuntaan vaatii paljon myös ”meiltä”
- ↑ http://www.hs.fi/keskustelu/%22Suomi+ep%E4onnistunut+kotouttamisessa%22/thread.jspa?threadID=116285&tstart=0 "Suomi epäonnistunut kotouttamisessa"
- ↑ Varsinais-Suomen liitto Maakunnan kehittämisen näkökulma vuonna 2007
- ↑ http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id99020.html Maahanmuuttajien terveydenhuolto kangertelee
- ↑ http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2007/liitteet/opm11.pdf?lang=fi Kansainvälisyyskasvatus 2010
- ↑ Lukutaidottomuus koskettaa jopa Suomessa
- ↑ Paatero haluaa maahanmuuttajia poliisin palvelukseen
- ↑ Poliisiylijohtaja Mikko Paatero haluaa lisää maahanmuuttajia poliisin palvelukseen
- ↑ http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Maahanmuuttajien+lapset+valtaväestöä+innokkaampia+yrittäjiä/1135235359994 Maahanmuuttajien lapset valtaväestöä innokkaampia yrittäjiä
- ↑ http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/aiheet/maahan-_ja_maastamuutto/maahanmuuttajatyo_ja_kotoutuminen/index.html Maahanmuuttajatyö ja kotoutuminen
- ↑ "Anna hymy ja harmaa päivä on valos". Säde Nenonen Helsingin Sanomat 5.8.2008
- ↑ http://www.vuoropuhelu.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=39&Itemid=84
- ↑ http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Keskusta+haluaa+riveihinsä+maahanmuuttajia/1135237190222
- ↑ http://www.valt.helsinki.fi/blogs/salonranta/nykypaiva20070119.htm Kolumni Nykypäivässä: Uussuomalaiset
- ↑ http://www.lansivayla.fi/Uutiset/Arkisto/2008/09/05/Kokoomuksen-ehdokaslistalle-oli-tungosta Kokoomuksen ehdokaslistalle oli tungosta
- ↑ http://ninasuomalainen.wordpress.com/2007/01/01/onnea-suomi-90v Onnea Suomi 90v
- ↑ http://www.sdpkangasala.org Reilu Kangasala – kuntavaalit 2008
- ↑ http://www.espoondemarit.fi
- ↑ http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/20826-andersson-maahanmuuttajista-uussuomalaisia Maahanmuuttajista uussuomalaisia
- ↑ http://www.lansivayla.fi/Uutiset/Jutut/Paauutiset/Vihreat-ja-demarit-yrittavat-haastaa-kokoomuksen2
- ↑ http://www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelma?tunniste=vihrlapsiperhe2005 Vihreän liiton lapsiperheohjelma
- ↑ http://www.thetidenews.com/article.aspx?qrDate=04/04/2008&qrTitle=Neo-colonial%20scholarship%20and%202020%20vision%20(I)&qrColumn=OPINION Neo-colonial scholarship and 2020 vision (I)
- ↑ http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Maahanmuuton+pelisäännöt++Ruotsissa+ja+Suomessa+uusiksi/HS20080407SI1MA0126p Maahanmuuton pelisäännöt Ruotsissa ja Suomessa uusiksi
Katso myös
Aiheesta muualla
- Säävälä, Minna 82007) Uussuomalainen nainen etsii paikkaansa venäläisten ja kosovonalbaanien elämänpolut työssä ja kotona. Väestöliitto, Helsinki