Ero sivun ”Batyskafi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
en: direct link to pdf removed at request of host |
p päivitys viittaus |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
[[Kuva:Trieste nh96807.svg|thumb|Triesten rakennepiirros.]] |
[[Kuva:Trieste nh96807.svg|thumb|Triesten rakennepiirros.]] |
||
[[Kuva:Bathyscaphe animation.gif|thumb|Animaatio batyskafin toiminnasta.]] |
[[Kuva:Bathyscaphe animation.gif|thumb|Animaatio batyskafin toiminnasta.]] |
||
'''Batyskafi''' ({{k-el|''bathos''}} (syvyys) ja ''skaphos'' (alus)) on [[Auguste Piccard]]in kehittämä itsenäisesti sukeltava, moottoroitu syvänmeren sukellusalus.<ref name="dspace"> |
'''Batyskafi''' ({{k-el|''bathos''}} (syvyys) ja ''skaphos'' (alus)) on [[Auguste Piccard]]in kehittämä itsenäisesti sukeltava, moottoroitu syvänmeren sukellusalus.<ref name="dspace">{{cite journal |author=Brand, V |title=Submersibles - Manned and Unmanned. |journal=South Pacific Underwater Medicine Society journal |volume=7 |issue=3 |date=1977 |issn=0813-1988 |oclc=16986801 |url=http://archive.rubicon-foundation.org/6154 |accessdate= }}</ref> |
||
== Rakenne == |
== Rakenne == |
||
Versio 18. syyskuuta 2008 kello 22.56
 |
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Trieste (batyskafi) kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. |
Batyskafi (kreik. bathos (syvyys) ja skaphos (alus)) on Auguste Piccardin kehittämä itsenäisesti sukeltava, moottoroitu syvänmeren sukellusalus.[1]
Rakenne
Suurikokoinen kelluketankki on täytetty bensiinillä, joka on helposti saatavilla oleva paineenkestävä kellutusneste. Bensiinin paineenkestävyyden ansiosta kelluketankki on rakenteeltaan kevyt, veden paineen kohdistuessa bensiiniin. Kelluvuutta on helppo säätää päästämällä säätötankkeihin bensiiniä raskaampaa vettä. Sen miehistötilana on kelluketankin alle kiinnitetty batysfääri.[1]
Sukellettaessa batyskafin ilmasäiliöihin päästetään vettä, mutta suuret sukellussyvyydet estävät paineilman käytön sukellusveneitten tapaan sukelluksista nousemiseksi. Tämän vuoksi batyskafi on varustettu painolastina toimivilla rautahaulisäiliöillä, joista lasketaan pois nousuun vaadittava määrä hauleja. Tätä säädellään sähkömagneeteilla, jotka sähkövian sattuessa lakkaavat toimimasta ja alus nousee automaattisesti pintaan painolastin valuessa painovoiman vaikutuksesta ulos säiliöistä. Aluksen työntömoottoreina on akkukäyttöiset sähkömoottorit.[1]
Historia
Auguste Piccard rakennutti ensimmäisen batyskafin, FNRS-2:n (Fonds National de la Recherche Scientifique) Belgiassa vuosina 1946 – 1948.[1]
Piccardin toinen batyskafi oli vuonna 1953 vesillelaskettu Trieste, jonka Yhdysvaltain laivasto osti vuonna 1958. Vuonna 1960 Trieste, miehistönään Jacques Piccard ja luutnantti Don Walsh, laskeutui Mariaanien haudan syvimpään kohtaan, 10 911 metrin syvyyteen.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d e Brand, V (1977). "Submersibles - Manned and Unmanned.". South Pacific Underwater Medicine Society journal 7 (3). ISSN 0813-1988. OCLC 16986801.
