Abram Ioffe

Abram Fjodorovitš Ioffe
Henkilötiedot
Syntynyt	29. lokakuuta 1880 Romny, Ukraina
Kuollut	14. lokakuuta 1960 Leningrad, Venäjä
Koulutus ja ura
Tutkinnot	Pietarin teknillinen valtionyliopisto
Väitöstyön ohjaaja	Wilhelm Röntgen
Oppilaat	Pjotr Kapitsa
Tutkimusalue	Fysiikka
Palkinnot	Ioffe-kraateri
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Abram Fjodorovitš Ioffe (ven. Абра́м Фёдорович Ио́ффе, 29. lokakuuta 1880 – 14. lokakuuta 1960) oli tunnettu neuvostoliittolainen fyysikko.

Elämä

Ioffe syntyi keskiluokkaisessa juutalaisperheessä nykyisen Ukrainan alueella Venäjän keisarikunnassa. Ioffe valmistui Pietarin valtionyliopistosta vuonna 1902, minkä jälkeen hän työskenteli kaksi vuotta Münchenissä Röntgenin laboratoriossa. Ioffe väitteli tohtoriksi Münchenin yliopistossa vuonna 1905. Koska Röntgen toimi myös Annalen der Physik-lehden toimittajana, pystyi Ioffe näkemään lehden julkaisuja. Ioffen mukaan hän näki Albert Einsteinin vuoden 1905 töissä, jotka julkaistiin Annalen der Physikissä, kahden tekijän nimet: Einstein ja Marić. Tämän mukaan Einstein olisi saanut huomattavan avun vaimoltaansa suppean suhteellisuusteorian muotoilussa. Todisteita Marićin osallisuudesta ei ole, mutta kukaan ei ole myöskään pystynyt kyseenalaistamaan Marićin osallisuutta.

Vuodesta 1906 lähtien Ioffe teki töitä Pietarin teknillisessäkorkeakoulussa, missä hänestä tuli myöhemmin professori. Ioffe kääntyi luterilaiseksi vuonna 1924, koska halusi mennä naimisiin ei-juutalaisen naisen kanssa. Hänestä tuli filosofian maisteri (engl. Magister of Philosophy) vuonna 1913.

Ioffe kieltäytyi osallistumasta Neuvostoliiton projektiin, jonka tarkoituksena oli rakentaa atomipommi. Ioffe vetosi olevansa liian vanha.

Tieteellinen ura

Ioffe tutki paljon sähkömagnetismia, radiologiaa, kiteisen aineen rakennetta, valosähköistä ilmiötä ja lämpösähköistä ilmiötä. Hän oli yksi keskeisimmistä hahmoista ydinfysiikka, suprajohtavuutta ja radioaktiivisuutta tutkivien laboratorioiden rakentamisessa. Monista laboratorioista tuli myöhemmin itsenäisiä opistoja. Ioffe pedagoginen työ näkyi neuvostoliittolaisessa koulufysiikassa. Hänen oppilaitaansa olivat muun muassa Aleksandr Aleksandrov, Jakov Dorfman, Pjotr Kapitsa, Isaak Kikoin, Igor Kurtšatov, Jakov Frenkel, Nikolai Semjonov ja Lev Artsimovitš.