Ero sivun ”Mustaleski” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Mysid (keskustelu | muokkaukset)
lähde lisätty
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 33: Rivi 33:
Suvusta tunnetaan kolme lajia: ''Latrodectus mactans'', ''Latrodectus variolus'' ja ''Latrodectus hesperus''. ''Latrodectus mactans'' esiintyy [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] [[Florida]]sta [[New York]]iin ja [[Teksas]]ista [[Oklahoma]]an. ''Latrodectus variolus'' esiintyy Koillis-Yhdysvalloissa ja [[Kanada]]ssa ja ''L. hesperus'' läntisessä Yhdysvalloissa. Ennen vuotta [[1970]] kaikkia pidettiin samana lajina.{{lähde}}
Suvusta tunnetaan kolme lajia: ''Latrodectus mactans'', ''Latrodectus variolus'' ja ''Latrodectus hesperus''. ''Latrodectus mactans'' esiintyy [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] [[Florida]]sta [[New York]]iin ja [[Teksas]]ista [[Oklahoma]]an. ''Latrodectus variolus'' esiintyy Koillis-Yhdysvalloissa ja [[Kanada]]ssa ja ''L. hesperus'' läntisessä Yhdysvalloissa. Ennen vuotta [[1970]] kaikkia pidettiin samana lajina.{{lähde}}


Vaikka kutsumanimeä 'mustaleski' käytetään erityisesti puhuttaessa kolmesta Pohjois-Amerikan lajista, jotka tunnetaan parhaimmin tummasta värityksestään sekä punaisesta tiimalasi-kuviosta ruumiin alapuolella, käytetään sitä myös ajoittain useiden muidenkin ''Latrodectus''-suvun lajeista ({{k-en|widow spider}}), joita tunnetaan 31 kappaletta, sisältäen "Australian red-back":n, "brown widow spider":n (toisinaan kutsutaan myös "the gray widow":ksi), ja "the red widow spider":n. Etelä-Afrikassa, "widow spider":eita kutsutaan myös "the button spider":eiksi. Suurimmaksi osaksi edellä mainituista englanninkielisistä kutsumanimistä ei löydy suomenkielistä vastinetta. "Mustaleski" on yksi harvoista, ellei jopa ainut. Mustaaleskeä on tavattu myös [[Ruotsi]]ssa eli pohjoinen ilmastokin sopii niille hyvin.<ref name="hs">{{Lehtiviite | Otsikko = Mustaleski on levinnyt jo Ruotsiin | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 12.9.2008 | www = http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Mustaleski+on+levinnyt+jo+Ruotsiin/1135239390998 | Viitattu = 12.9.2008 }}</ref> Mustanlesken purema voi tappaa ihmisen, mutta valtaosassa tapauksia oireet jäävät kuitenkin lieviksi.<ref name="hs"/>
Vaikka kutsumanimeä 'mustaleski' käytetään erityisesti puhuttaessa kolmesta Pohjois-Amerikan lajista, jotka tunnetaan parhaimmin tummasta värityksestään sekä punaisesta tiimalasi-kuviosta ruumiin alapuolella, käytetään sitä myös ajoittain useiden muidenkin ''Latrodectus''-suvun lajeista ({{k-en|widow spider}}), joita tunnetaan 31 kappaletta, sisältäen "Australian red-back":n, "brown widow spider":n (toisinaan kutsutaan myös "the gray widow":ksi), ja "the red widow spider":n. Etelä-Afrikassa, "widow spider":eita kutsutaan myös "the button spider":eiksi. Suurimmaksi osaksi edellä mainituista englanninkielisistä kutsumanimistä ei löydy suomenkielistä vastinetta. "Mustaleski" on yksi harvoista, ellei jopa ainut. Mustaaleskeä on tavattu myös [[Ruotsi]]ssa eli pohjoinen ilmastokin sopii niille hyvin.<ref name="hs">{{Lehtiviite | Otsikko = Mustaleski on levinnyt jo Ruotsiin | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 12.9.2008 | www = http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Mustaleski+on+levinnyt+jo+Ruotsiin/1135239390998 | Viitattu = 12.9.2008 }}</ref> Mustanlesken purema itsessään on harvoin kivulias, mutta hämähäkin erittämä hermomyrkky aiheuttaa noin 90 % tapauksista muutaman päivän ajan erittäin voimakkaita kipuja. Kuolemaan johtavat tapaukset ovat nykyaikaisten hoitomuotojen ansiosta harvinaisia, noin 0,2 % puremista johtaa uhrin kuolemaan - aikaisemmin luku oli noin viisi prosenttia.


Vastoin yleistä uskomusta, mustaleski ei yleensä tapa ja syö parittelun jälkeen urosta.<ref name="bwfacts">Jones, Susan C. (2000). [http://ohioline.osu.edu/hyg-fact/2000/2061A.html Black Widow Spider Fact Sheet.] Ohio State University, U.S.</ref>
Vastoin yleistä uskomusta, mustaleski ei yleensä tapa ja syö parittelun jälkeen urosta.<ref name="bwfacts">Jones, Susan C. (2000). [http://ohioline.osu.edu/hyg-fact/2000/2061A.html Black Widow Spider Fact Sheet.] Ohio State University, U.S.</ref>

Versio 13. syyskuuta 2008 kello 04.06

Mustaleski
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hämähäkkieläimet Arachnida
Lahko: Hämähäkit Araneae
Heimo: Theridiidae
Suku: Latrodectus
Lajit
  • L. mactans
  • L. hesperus
  • L. variolus
Katso myös

  Mustaleski Wikispeciesissä
  Mustaleski Commonsissa

Mustaleski (Latrodectus spp.) on erityisen pahamaineinen hämähäkki hermostoon vaikuttavan myrkkynsä takia.

Suvusta tunnetaan kolme lajia: Latrodectus mactans, Latrodectus variolus ja Latrodectus hesperus. Latrodectus mactans esiintyy Yhdysvalloissa Floridasta New Yorkiin ja Teksasista Oklahomaan. Latrodectus variolus esiintyy Koillis-Yhdysvalloissa ja Kanadassa ja L. hesperus läntisessä Yhdysvalloissa. Ennen vuotta 1970 kaikkia pidettiin samana lajina.lähde?

Vaikka kutsumanimeä 'mustaleski' käytetään erityisesti puhuttaessa kolmesta Pohjois-Amerikan lajista, jotka tunnetaan parhaimmin tummasta värityksestään sekä punaisesta tiimalasi-kuviosta ruumiin alapuolella, käytetään sitä myös ajoittain useiden muidenkin Latrodectus-suvun lajeista (engl. widow spider), joita tunnetaan 31 kappaletta, sisältäen "Australian red-back":n, "brown widow spider":n (toisinaan kutsutaan myös "the gray widow":ksi), ja "the red widow spider":n. Etelä-Afrikassa, "widow spider":eita kutsutaan myös "the button spider":eiksi. Suurimmaksi osaksi edellä mainituista englanninkielisistä kutsumanimistä ei löydy suomenkielistä vastinetta. "Mustaleski" on yksi harvoista, ellei jopa ainut. Mustaaleskeä on tavattu myös Ruotsissa eli pohjoinen ilmastokin sopii niille hyvin.[1] Mustanlesken purema itsessään on harvoin kivulias, mutta hämähäkin erittämä hermomyrkky aiheuttaa noin 90 % tapauksista muutaman päivän ajan erittäin voimakkaita kipuja. Kuolemaan johtavat tapaukset ovat nykyaikaisten hoitomuotojen ansiosta harvinaisia, noin 0,2 % puremista johtaa uhrin kuolemaan - aikaisemmin luku oli noin viisi prosenttia.

Vastoin yleistä uskomusta, mustaleski ei yleensä tapa ja syö parittelun jälkeen urosta.[2]

Lähteet

  1. Mustaleski on levinnyt jo Ruotsiin. Helsingin Sanomat, 12.9.2008. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.9.2008.
  2. Jones, Susan C. (2000). Black Widow Spider Fact Sheet. Ohio State University, U.S.

Aiheesta muualla

Levinneisyys
Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.