Ero sivun ”Predrag Mijatović” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: hr:Predrag Mijatović |
p Botti lisäsi: bg:Предраг Миятович |
||
Rivi 51: | Rivi 51: | ||
[[id:Predrag Mijatović]] |
[[id:Predrag Mijatović]] |
||
[[bg:Предраг Миятович]] |
|||
[[ca:Predrag Mijatović]] |
[[ca:Predrag Mijatović]] |
||
[[cs:Predrag Mijatović]] |
[[cs:Predrag Mijatović]] |
Versio 12. syyskuuta 2008 kello 21.31
Henkilötiedot | ||
---|---|---|
Syntymäaika | 19. tammikuuta 1969 | |
Syntymäpaikka | Titograd, Montenegro, Jugoslavia | |
Pituus | 177 senttimetriä | |
Lempinimi | Peđa | |
Seura | ||
Seura | Real Madrid | |
Tehtävä | jalkapallotoimenjohtaja | |
Seurat | ||
Vuodet | Seura | O (M) |
1987–1989 1989–1993 1993–1996 1996–1999 1999–2002 2002–2004 |
Budućnost Partizan Valencia Real Madrid Fiorentina Levante |
59 (6) 104 (45) 104 (56) 90 (29) 42 (4) 21 (3) |
Maajoukkue | ||
1989–2003 | Jugoslavia | 73 (28) |
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. |
Predrag ”Peđa” Mijatović (serb. Предраг Мијатовић, s. 19. tammikuuta 1969 Titograd, Montenegro, Jugoslavia) on montenegrolainen entinen jalkapalloilija ja Real Madridin nykyinen jalkapallotoimenjohtaja.
Pelaajaura
Mijatović oli pelipaikaltaan hyökkääjä ja edusti ammattilaisurallaan Budućnostia, Partizania, Valenciaa, Real Madridia, Fiorentinaa ja Levantea. Hän pelasi Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan ja Jugoslavian liittotasavallan maajoukkueissa yhteensä 73 ottelua ja teki 28 maalia. Hän oli mukana vuoden 1998 MM- ja vuoden 2000 EM-kilpailuissa.
Mijatović voitti Jugoslaviassa Partizanin paidassa yhden liigamestaruuden (1993) ja kaksi cup-mestaruutta (1989, 1992) ennen siirtymistään espanjalaiseen Valenciaan kaudeksi 1993–1994. Kaudella 1995–1996 Mijatović teki Primera Divisiónissa 28 maalia, jonka ansiosta hän sai seuraavaksi kaudeksi sopimuksen Real Madridin kanssa. Realissa hänet muistetaan etenkin kauden 1997–1998 Mestarien liigan loppuottelussa Juventusta vastaan tekemästään voittomaalista, joka toi seuralle sen 32 vuotta tavoitteleman seitsemännen Euroopan cup -pokaalin (La Séptima).[1] Realissa hän voitti myös liigamestaruuden (1997), supercupin (1997) ja Intercontinental Cupin (1998). Mijatović sijoittui toiseksi Kultainen pallo -äänestyksessä vuonna 1997. Real Madridista Mijatović jatkoi italialaiseen Fiorentinaan, josta hän palasi kolmen kauden jälkeen Valenciaan vuonna 2002, mutta tällä kertaa Segunda Divisiónissa pelanneeseen Levanten joukkueeseen. Levantessa hän pelasi uransa kaksi viimeistä kautta.
Pelaajauran jälkeen
Lopetettuaan pelaajauransa vuonna 2004 Mijatović jäi Valenciaan ja ryhtyi pelaaja-agentiksi. Kesäkuussa 2006 hän yhdisti voimansa Ramón Calderónin kanssa tämän hakiessa Real Madridin puheenjohtajuutta. Calderónin voitettua puheenjohtajavaalin 2. heinäkuuta tuli Mijatovićista Realin jalkapallotoimenjohtaja, jossa tehtävässä hän on vastuussa seuran edustusjoukkueen pelaajahankinnoista.
Yksityiselämä
Myös Mijatovićin yksityiselämä on hyvin uutisoitua johtuen sekasortoisesta suhteesta belgradilaiseen seurapiirikaunottareen Elena Karamaniin. Pari oli naimisissa puolitoista vuotta 1990-luvun alussa ja sai ennen avioeroaan kaksi poikaa, Luka ja Andreja. Myöhemmin Mijatović nai malli Aneta Milićevićin, jonka kanssa hänellä on tyttäret Nađa, Nina ja Lola.
Lähteet
- ↑ Seventh heaven for Madrid Uefa. Viitattu 9.2.2007.