Ero sivun ”Kaksisukahäntäiset” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
perustiedot
 
takso
Rivi 1: Rivi 1:
{{Taksonomia/eläimet
| nimi = Kaksisukahäntäiset
| kuva = Diplura.jpg
| kuvateksti =
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| pääjakso = [[Niveljalkaiset]] ''Arthropoda''
| alajakso = [[Kuusijalkaiset]] ''Hexapoda''
| luokka = ''[[Entognatha]]''
| lahko = '''Kaksisukahäntäiset''' ''Diplura''
| lahko_auktori =
| jako = Heimot
| jaot =
* alalahko ''[[Dicellurata]]''
** yläheimo ''[[Japygoidea]]''
***''[[Dinjapygidae]]''
***''[[Japygidae]]''
***''[[Parajapygidae]]''
* alalahko ''[[Rhabdura]]''
** yläheimo ''[[Campodeoidea]]''
***''[[Campodeidae]]''
***''[[Octostigmatidae]]''
***''[[Procampodeidae]]''
** yläheimo ''[[Projapygoidea]]''
***''[[Anajapygidae]]''
***''[[Projapygidae]]''
| wikispecies =
| commons =
| commonscat =
}}

'''Kaksisukahäntäiset''' (''Diplura'') on [[niveljalkaiset|niveljalkaisiin]] kuuluva lahko. Useimmat lahkon noin 800 lajista elävät [[tropiikki|trooppisilla]] alueilla. Suomesta tunnetaan yksi laji.
'''Kaksisukahäntäiset''' (''Diplura'') on [[niveljalkaiset|niveljalkaisiin]] kuuluva lahko. Useimmat lahkon noin 800 lajista elävät [[tropiikki|trooppisilla]] alueilla. Suomesta tunnetaan yksi laji.



Versio 7. syyskuuta 2008 kello 20.02

Kaksisukahäntäiset
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Entognatha
Lahko: Kaksisukahäntäiset Diplura
Heimot

Kaksisukahäntäiset (Diplura) on niveljalkaisiin kuuluva lahko. Useimmat lahkon noin 800 lajista elävät trooppisilla alueilla. Suomesta tunnetaan yksi laji.

Kaksisukahäntäiset ovat maaperässä tai lahovassa kasvimassassa eläviä, yleensä 2–5 mm pitkiä (jotkin Japyx-suvun lajit jopa 50mm) selkärangattomia eläimiä. Niillä on pitkänomainen ruumis, kuusi jalkaa, pitkät tuntosarvet sekä – lahkon nimen mukaisesti – kaksi perälisäkettä, jotka voivat olla joko siimamaiset tai pihtimäiset. Takaruumiissa on 11 jaoketta. Kaikki lajit ovat silmättömiä ja perälisäkkeiden mahdollista tummaa väriä lukuunottamatta eläimen vartalossa ei ole pigmenttiä.

Suuosat ovat purevat ja ravintona toimii yleensä lahoava orgaaninen materiaali, mutta jotkin lajit ovat petoja pyydystäen perälisäkkeillään hyppyhäntäisiä, hyönteistoukkia ja muita pieneliöitä. Hedelmöityös on ulkoinen: koiras laskee maahan spermapaketin, jonka naaras poimii sukuaukkoonsa. Muodonvaihdosta ei juuri ole; nymfi käy läpi mahdollisesti jopa 20 toukkavaihetta ennen aikuistumistaan ja aikuinenkin yksilö luo nahkansa useita kertoja.

Lahkosta on vain vähän fossiililöydöksiä, se on kuitenkin ollut olemassa jo kivihiilikaudella.

Aiheesta muualla

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.