Ero sivun ”Teollisuusveturi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
Rivi 6: Rivi 6:


===Tyyppiyksilöitä===
===Tyyppiyksilöitä===
Tyypillisiä muunnettuja teollisuusvetureita ovat [[Karhulan–Sunilan Rautatie]]n ja [[UPM-Kymmene]] Oyj:n omistamat, [[Dv12]] – veturin alustalle ja korille rakennetut Move90–veturit joissa on alkuperäisen V16-moottorin tilalla V12, alun perin halkaisijaltaan 40 mm pienemmät pyörät ja noin 15 tonnin lisäpainot, tai [[Seikun saha]] Oy:n nykyinen veturi, VR:n [[Tve4]]–[[ratakuorma-auto]]sta muunnettu [[Move250B]] ([[Valmet]] 201/1982, 0-4-0dh).
Tyypillisiä muunnettuja teollisuusvetureita ovat [[Karhulan–Sunilan Rautatie]]n ja [[UPM-Kymmene]] Oyj:n omistamat, [[Dv12]]–veturin alustalle ja korille rakennetut Move90–veturit, joissa on alkuperäisen V16-moottorin tilalla V12, alun perin halkaisijaltaan 40 mm pienemmät pyörät ja noin 15 tonnin lisäpainot, tai [[Seikun saha]] Oy:n nykyinen veturi, VR:n [[Tve4]]–[[ratakuorma-auto]]sta muunnettu [[Move250B]] ([[Valmet]] 201/1982, 0-4-0dh).


[[Kuva:Move90.jpg|thumb|UPM-Kymmene Oyj:n Move 90-veturi tallissaan Kuusankosken asemalla]]
[[Kuva:Move90.jpg|thumb|UPM-Kymmene Oyj:n Move 90 -veturi tallissaan Kuusankosken asemalla]]


Sittemmin UPM-Kymmene Oyj:n Move90–veturin pyörät on vaihdettu [[Dv12]]-veturin vakiopyöriin koska pienemmästä pyöräkoosta laskettu hyöty vetovoimassa jäi ratkaisevasti vähemmäksi kuin erikoispyörien hinta.
Sittemmin UPM-Kymmene Oyj:n Move90–veturin pyörät on vaihdettu [[Dv12]]-veturin vakiopyöriin, koska pienemmästä pyöräkoosta laskettu hyöty vetovoimassa jäi ratkaisevasti vähemmäksi kuin erikoispyörien hinta.


Jostain syystä Move 90-veturia rakennettiin vain nämä kaksi edellä mainittua kappaletta. [[UPM-Kymmene]]n veturi on teollisuusveturien tapaan keltamusta, [[Karhulan–Sunilan Rautatie]]n kappale on [[VR]]:n vakioväreissä eli punainen kermanvärisin raidoin ja hytein.
Jostain syystä Move 90 -veturia rakennettiin vain nämä kaksi edellä mainittua kappaletta. [[UPM-Kymmene]]n veturi on teollisuusveturien tapaan keltamusta, [[Karhulan–Sunilan Rautatie]]n kappale on [[VR]]:n vakioväreissä eli punainen kermanvärisin raidoin ja hytein.


===Menestystarinoita===
===Menestystarinoita===
Rivi 24: Rivi 24:
Monet N-veturin komponenteista ovat vaihtokelpoisia [[Dr16]]:n eli M-veturin kanssa.
Monet N-veturin komponenteista ovat vaihtokelpoisia [[Dr16]]:n eli M-veturin kanssa.


N-veturia tehtiin vain yksi kappale jonka lunasti [[Kaukas]] Oy. Veturi saapui omin konein [[Lauritsala]]an 5. huhtikuuta 1991, mutta se osoittautui nopeasti hyvin häiriöherkäksi ja kaiken huipuksi alitehoiseksi, joten marraskuussa 1995 se poistettiin toistaiseksi liikenteestä.
N-veturia tehtiin vain yksi kappale, jonka lunasti [[Kaukas]] Oy. Veturi saapui omin konein [[Lauritsala]]an 5. huhtikuuta 1991, mutta se osoittautui nopeasti hyvin häiriöherkäksi ja kaiken huipuksi alitehoiseksi, joten marraskuussa 1995 se poistettiin toistaiseksi liikenteestä.


===Kokeilu epäonnistuu===
===Kokeilu epäonnistuu===
Veturin korvaajaksi ostettiin [[UPM-Kymmene]] Oyj:ltä kesällä 1996 [[Move66]] (Valmet 6610/1973, 0-6-0dh). N -veturi siirrettiin [[Tampere]]elle [[Nekala]]n ratapihalle ulkosäilytykseen ja sitä uhkasi jo romutustuomio, mutta sen siirtoa [[Suomen Rautatiemuseo]]n kirjoihin esitettiin viime hetkellä.
Veturin korvaajaksi ostettiin [[UPM-Kymmene]] Oyj:ltä kesällä 1996 [[Move66]] (Valmet 6610/1973, 0-6-0dh). N-veturi siirrettiin [[Tampere]]elle [[Nekala]]n ratapihalle ulkosäilytykseen ja sitä uhkasi jo romutustuomio, mutta sen siirtoa [[Suomen Rautatiemuseo]]n kirjoihin esitettiin viime hetkellä.


===Uusi elämä uudessa muodossa===
===Uusi elämä uudessa muodossa===

Versio 2. syyskuuta 2008 kello 18.57

Entinen Jämsänkosken tehtaiden saksalaisveturi Haapamäellä.

Teollisuusveturi on teollisuuslaitosten käyttöön varta vasten suunniteltu tai vakiomallista muunnettu veturi.

Yleisimmät erot vakiokalustoon verrattuna

Tyypillisimmät erot ovat linja- ja järjestelyvetureihin nähden koneiston painopisteen siirto voimaan eikä nopeuteen, halkaisijaltaan pienemmät pyörät ja raskaiden junarunkojen siirtelyssä tarvittavat lisäpainot.

Tyyppiyksilöitä

Tyypillisiä muunnettuja teollisuusvetureita ovat Karhulan–Sunilan Rautatien ja UPM-Kymmene Oyj:n omistamat, Dv12–veturin alustalle ja korille rakennetut Move90–veturit, joissa on alkuperäisen V16-moottorin tilalla V12, alun perin halkaisijaltaan 40 mm pienemmät pyörät ja noin 15 tonnin lisäpainot, tai Seikun saha Oy:n nykyinen veturi, VR:n Tve4ratakuorma-autosta muunnettu Move250B (Valmet 201/1982, 0-4-0dh).

UPM-Kymmene Oyj:n Move 90 -veturi tallissaan Kuusankosken asemalla

Sittemmin UPM-Kymmene Oyj:n Move90–veturin pyörät on vaihdettu Dv12-veturin vakiopyöriin, koska pienemmästä pyöräkoosta laskettu hyöty vetovoimassa jäi ratkaisevasti vähemmäksi kuin erikoispyörien hinta.

Jostain syystä Move 90 -veturia rakennettiin vain nämä kaksi edellä mainittua kappaletta. UPM-Kymmenen veturi on teollisuusveturien tapaan keltamusta, Karhulan–Sunilan Rautatien kappale on VR:n vakioväreissä eli punainen kermanvärisin raidoin ja hytein.

Menestystarinoita

Varta vasten teollisuuskäyttöön suunniteltuja ovat mm. Valmetin Move66 ja Move67 (molemmat 0-6-0dh) sekä Lokomon C600 (0-6-0dh); niiden pitkä elonkaari on ollut todellinen menestystarina.

Vasta vuodesta 2007 alkaen on ruvennut näyttämään siltä, että veturien pitkä elonkaari lähestyy loppuaan vaatimustason kasvaessa koko ajan. Yleismenestys on kuitenkin ollut hyvä, eli veturit ovat maksaneet itsensä jo moninkertaisesti.

Uuden sukupolven tulokas

Odotukset olivat syystä korkealla, kun Tampereella valmistui uuden sukupolven teollisuusveturi, Transtech Oy:n N-veturi (1990, 0-4-4-0ds), jonka erikoisuutena on oma käyttömoottori joka pyörälle, kaarteen mukaan ohjautuvat pyöräkerrat, radio-ohjaus, sähköjarru ja luistonestojärjestelmä sekä Dr16-veturin kanssa samantyyppinen Selma-tietokoneohjauslogiikka.

Monet N-veturin komponenteista ovat vaihtokelpoisia Dr16:n eli M-veturin kanssa.

N-veturia tehtiin vain yksi kappale, jonka lunasti Kaukas Oy. Veturi saapui omin konein Lauritsalaan 5. huhtikuuta 1991, mutta se osoittautui nopeasti hyvin häiriöherkäksi ja kaiken huipuksi alitehoiseksi, joten marraskuussa 1995 se poistettiin toistaiseksi liikenteestä.

Kokeilu epäonnistuu

Veturin korvaajaksi ostettiin UPM-Kymmene Oyj:ltä kesällä 1996 Move66 (Valmet 6610/1973, 0-6-0dh). N-veturi siirrettiin Tampereelle Nekalan ratapihalle ulkosäilytykseen ja sitä uhkasi jo romutustuomio, mutta sen siirtoa Suomen Rautatiemuseon kirjoihin esitettiin viime hetkellä.

Uusi elämä uudessa muodossa

Vaikka museointihanke ei onnistunut, se toi riittävästi julkisuutta: rautateiden rakentamiseen ja kunnossapitoon erikoistunut Maansiirto Veli Hyyryläinen Oy kiinnostui veturista ja neuvottelujen jälkeen osti sen työveturikseen alkuvuodesta 2005. Veturi peruskunnostettiin Pajakulma Oy:n konepajassa ja se oli hetken aikaa nimikkeellä Dv13. Käytännön syistä sen luokitus vaihdettiinkin veturista ratatyökoneeksi, uudeksi tunnukseksi tuli Ttm1, ja se sai sarjanumeron 91101.[1] Marras-joulukuussa 2006 veturiin asennettiin Kouvolassa sepeliaurat.

Valmistajan teettämä alkuperäinen noin puolen metrin pituinen N-veturin pienoismalli lahjoitettiin vuonna 2001 Tampereen Museolle.

Sisarmallin hiljainen loppu

N-veturin alun perin varsin surkea kohtalo - epäonnistuneet koeajot ja vuosien makaaminen ennen työkoneeksi muuttamista - lienee syy siihen, että sen sukulaismalli, hydrodynaamisella voimansiirrolla varustettu Saalasti Oy:n Otso 8 (0-4-4-0dh, ei luistonestoa eikä sähköjarrua) jäi koekappaleeksi, joka on tehtaalla varastoituna – ellei ole kaikessa hiljaisuudessa purettu.

Lähteet

  • Resiina-lehdet
  • Eljas Pölhö: Suomen juna- ja raitiovaunukuvasto 1.1.1996 = Finnish motive power 1.1.1996
  • UPM-Kymmene Oy:n kuljetuspäällikön kertoma toukokuussa 2002 olleella ratapenkkaretkellä
  • Trans Tech Oy:n entisen myyntijohtajan kertoma N-veturin synnystä ja vaiheista

Viitteet

  1. Ttm1-91101. Vaunut.org. (luettu 29.6.2007)

Aiheesta muualla