Ero sivun ”Mallan luonnonpuisto” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
42 merkkiä lisätty ,  12 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
 
== Luonto ==
Alueella on Suomen monipuolisin [[tunturikasvi]]lajisto kalkkipitoisen kasvualustan ansiosta. Joitakin tunturikasveja ei tavata missään muualla koko Suomessa ja useita luonnonpuiston lisäksi vain läheisellä Saanan ja Käsivarren alueella. Lajistoon kuuluvat mm. [[lapinalppiruusu]], [[jääleinikki]], [[tunturikallioinen]], [[arnikki]], [[pahta-ailakki]] ja [[tunturikatkero]]. Kaikkiaan puistossa kasvaa 283 [[putkilokasvi]]lajia. Kasvirikkaus johtuu Mallan [[kaledoninen|kaledonisesta]] kallioperästä, joka on muodostunut helposti rapautuvista [[liuske]]ista ja [[dolomiitti|dolomiitista]]. Alueen korkeuden ja pohjoisuuden ansiosta lumilaikkujen sulaminen jatkuu läpi kesän ja takaa kosteuden monille tunturikasveille.
Alueella elää myös harvinaisia tunturiperhosia, kuten muun muassa [[tunturisiilikäs]] (''Grammia quenselii''), [[pohjansiilikäs]] (''Acerbia alpina'') ja [[arnikkikoisa]] (''Catastia kistrandella''), joista viimeksi mainittua on tavattu Suomesta vain Mallan luonnonpuistosta v. [[1929]], [[1934]] ja [[1936]]. Linnuista puistossa pesivät muun muassa [[sepelrastas]] ja [[piekana]].
 
Lajistoon kuuluvat mm. [[lapinalppiruusu]], [[jääleinikki]], [[tunturikallioinen]], [[arnikki]], [[pahta-ailakki]] ja [[tunturikatkero]]. Kaikkiaan puistossa kasvaa 283 [[putkilokasvi]]lajia. Kasvirikkaus johtuu Mallan [[kaledoninen|kaledonisesta]] kallioperästä, joka on muodostunut helposti rapautuvista [[liuske]]ista ja [[dolomiitti|dolomiitista]].
Läheinen [[Helsingin yliopisto]]n [[Kilpisjärven biologinen asema]] on kartoittanut alueen kasvistoa ja suorittanut alueen luonnosta useita tutkimuksia. Luonnonpuistossa sijaitseee tunnettu Kitsiputous, Kihtsekords. Alue on aidattu [[poro]]ilta, joka lisää luonnonpuiston arvoa herkän tunturiluonnon säilyttäjänä. Puistossa saa kulkea lumettomana aikana vain merkittyjä reittejä myöten, joita on 15 km. Retkeilypolku vie kolmen valtakunnan rajapyykille, joka sijaitsee puiston ääripäässä.
 
Alueen korkeuden ja pohjoisuuden ansiosta lumilaikkujen sulaminen jatkuu läpi kesän ja takaa kosteuden monille tunturikasveille.
Alueella elää myös harvinaisia tunturiperhosia, kuten muun muassa [[tunturisiilikäs]] (''Grammia quenselii''), [[pohjansiilikäs]] (''Acerbia alpina'') ja [[arnikkikoisa]] (''Catastia kistrandella''), joista viimeksi mainittua on tavattu Suomesta vain Mallan luonnonpuistosta v. [[1929]], [[1934]] ja [[1936]]. Linnuista puistossa pesivät muun muassa [[sepelrastas]] ja [[piekana]].
 
Linnuista puistossa pesivät muun muassa [[sepelrastas]] ja [[piekana]].
 
Läheinen [[Helsingin yliopisto]]n [[Kilpisjärven biologinen asema]] on kartoittanut alueen kasvistoa ja suorittanut alueen luonnosta useita tutkimuksia. Luonnonpuistossa sijaitseee tunnettu Kitsiputous, Kihtsekords. Alue on aidattu [[poro]]ilta, joka lisää luonnonpuiston arvoa herkän tunturiluonnon säilyttäjänä. Puistossa saa kulkea lumettomana aikana vain merkittyjä reittejä myöten, joita on 15 km. Retkeilypolku vie kolmen valtakunnan rajapyykille, joka sijaitsee puiston ääripäässä.
 
Puistossa saa kulkea lumettomana aikana vain merkittyjä reittejä myöten, joita on 15 km. Retkeilypolku vie [[Kolmen valtakunnan rajapyykki|kolmen valtakunnan rajapyykille]], joka sijaitsee puiston ääripäässä.
 
<gallery>
75

muokkausta

Navigointivalikko