Ero sivun ”Mittayksikkö” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p AWB |
p AWB |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
'''Mittayksikkö''' eli '''yksikkö''' on [[luonnontiede|luonnontieteissä]] [[mittaaminen|mittaamiseen]] tarvittava apuväline. Yksiköiden avulla voidaan verrata mitattujen [[suure]]iden arvoja. |
'''Mittayksikkö''' eli '''yksikkö''' on [[luonnontiede|luonnontieteissä]] [[mittaaminen|mittaamiseen]] tarvittava apuväline. Yksiköiden avulla voidaan verrata mitattujen [[suure]]iden arvoja. |
||
Esimerkiksi [[pituus|pituuden]] mittaamiseksi pitää olla sovittuna jokin yleisesti tunnettu yksikkö, jotta annetulla pituuslukemalla olisi jotakin laajempaa merkitystä. Pituuden mittaamiseen sovittu yksikkö on [[metri]] (tunnus '''m''') ja sen ''kerrannaisyksiköt'' [[kilometri]], [[senttimetri]], [[millimetri]] jne. (tunnukset '''km''', '''cm''' ja '''mm'''). Näissä esimerkeissä [[kilo]] tarkoittaa tuhatkertaista, [[sentti]] sadasosaa ja [[milli]] tuhannesosaa. Mittaamiseen tarvitaan vertailukohdaksi sovitun yksikön lisäksi ''[[mittaväline]]'' tai ''mittalaite'' - pituuden tapauksessa esimerkiksi [[mittanauha]]. Mittaustoimenpiteen jälkeen voidaan siis ilmoittaa, että [[mies]] on kaksi metriä (2 m) pitkä. |
|||
== Perus- ja lisäyksiköt == |
== Perus- ja lisäyksiköt == |
||
Yksiköiden mahdollisten sekaantumisten takia on kehitetty kansainvälinen yksikköjärjestelmä, jota käytetään myös [[Suomi|Suomessa]]. Yksikköjärjestelmää kutsutaan [[SI-järjestelmä]]ksi eli ''Système International d'Unités''. SI-järjestelmä tukeutuu yksiköihin, joita ei voi johtaa mistään. Tällaisia yksiköitä sanotaan ''perusyksiköiksi''. SI-järjestelmän perusyksiköt ovat pituuden yksikkö [[metri]], [[massa]]n yksikkö [[kilogramma]], [[aika|ajan]] yksikkö [[sekunti]], [[sähkövirta|sähkövirran]] yksikkö [[ampeeri]], [[lämpötila|absoluuttisen lämpötilan]] yksikkö [[kelvin]], [[ainemäärä]]n yksikkö [[mooli]] ja [[valovoima]]n yksikkö [[kandela]]. Kaikkien |
Yksiköiden mahdollisten sekaantumisten takia on kehitetty kansainvälinen yksikköjärjestelmä, jota käytetään myös [[Suomi|Suomessa]]. Yksikköjärjestelmää kutsutaan [[SI-järjestelmä]]ksi eli ''Système International d'Unités''. SI-järjestelmä tukeutuu yksiköihin, joita ei voi johtaa mistään. Tällaisia yksiköitä sanotaan ''perusyksiköiksi''. SI-järjestelmän perusyksiköt ovat pituuden yksikkö [[metri]], [[massa]]n yksikkö [[kilogramma]], [[aika|ajan]] yksikkö [[sekunti]], [[sähkövirta|sähkövirran]] yksikkö [[ampeeri]], [[lämpötila|absoluuttisen lämpötilan]] yksikkö [[kelvin]], [[ainemäärä]]n yksikkö [[mooli]] ja [[valovoima]]n yksikkö [[kandela]]. Kaikkien muiden suureiden arvot voidaan ilmaista käyttämällä näistä perusyksiköistä voidaan johtaa uusia yksiköitä. Näitä kutsutaan ''johdannaisyksiköiksi''. Tällaisia yksiköitä ovat muun muassa [[nopeus|nopeuden]] yksikkö <math>\frac {\rm{m}} {\rm{s}}</math> ja [[Voima (fysiikka)|voiman]] yksikkö <math>\frac {\rm{kg \cdot m}^2} {\rm{s}^2}</math>, jolla on sovinnaisnimi [[newton]]. |
||
''Lisäyksiköksi'' sanotaan yksikköjärjestelmän yksiköstä poikkeavaa, mutta käyttöön hyväksyttyä yksikköä. Lisäyksiköiden hyväksymiseen varsinaisten yksiköiden rinnalle on ollut myös vahvoja paineita historiassa pitkään jatkuneiden arkisten käytäntöjen takia. |
''Lisäyksiköksi'' sanotaan yksikköjärjestelmän yksiköstä poikkeavaa, mutta käyttöön hyväksyttyä yksikköä. Lisäyksiköiden hyväksymiseen varsinaisten yksiköiden rinnalle on ollut myös vahvoja paineita historiassa pitkään jatkuneiden arkisten käytäntöjen takia. Esimerkiksi [[aika|ajan]] mittaaminen vain sekunneissa ja sen kerrannaisina olisi epäkäytännöllistä. Siten käytetäänkin myös ajan lisäyksiköitä [[minuutti]], [[tunti]] ja [[vuorokausi]]. |
||
== Mailijärjestelmä == |
== Mailijärjestelmä == |
||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
*[[Vanhat suomalaiset mittayksiköt]] |
*[[Vanhat suomalaiset mittayksiköt]] |
||
Versio 24. elokuuta 2008 kello 20.25
Mittayksikkö eli yksikkö on luonnontieteissä mittaamiseen tarvittava apuväline. Yksiköiden avulla voidaan verrata mitattujen suureiden arvoja.
Esimerkiksi pituuden mittaamiseksi pitää olla sovittuna jokin yleisesti tunnettu yksikkö, jotta annetulla pituuslukemalla olisi jotakin laajempaa merkitystä. Pituuden mittaamiseen sovittu yksikkö on metri (tunnus m) ja sen kerrannaisyksiköt kilometri, senttimetri, millimetri jne. (tunnukset km, cm ja mm). Näissä esimerkeissä kilo tarkoittaa tuhatkertaista, sentti sadasosaa ja milli tuhannesosaa. Mittaamiseen tarvitaan vertailukohdaksi sovitun yksikön lisäksi mittaväline tai mittalaite - pituuden tapauksessa esimerkiksi mittanauha. Mittaustoimenpiteen jälkeen voidaan siis ilmoittaa, että mies on kaksi metriä (2 m) pitkä.
Perus- ja lisäyksiköt
Yksiköiden mahdollisten sekaantumisten takia on kehitetty kansainvälinen yksikköjärjestelmä, jota käytetään myös Suomessa. Yksikköjärjestelmää kutsutaan SI-järjestelmäksi eli Système International d'Unités. SI-järjestelmä tukeutuu yksiköihin, joita ei voi johtaa mistään. Tällaisia yksiköitä sanotaan perusyksiköiksi. SI-järjestelmän perusyksiköt ovat pituuden yksikkö metri, massan yksikkö kilogramma, ajan yksikkö sekunti, sähkövirran yksikkö ampeeri, absoluuttisen lämpötilan yksikkö kelvin, ainemäärän yksikkö mooli ja valovoiman yksikkö kandela. Kaikkien muiden suureiden arvot voidaan ilmaista käyttämällä näistä perusyksiköistä voidaan johtaa uusia yksiköitä. Näitä kutsutaan johdannaisyksiköiksi. Tällaisia yksiköitä ovat muun muassa nopeuden yksikkö ja voiman yksikkö , jolla on sovinnaisnimi newton.
Lisäyksiköksi sanotaan yksikköjärjestelmän yksiköstä poikkeavaa, mutta käyttöön hyväksyttyä yksikköä. Lisäyksiköiden hyväksymiseen varsinaisten yksiköiden rinnalle on ollut myös vahvoja paineita historiassa pitkään jatkuneiden arkisten käytäntöjen takia. Esimerkiksi ajan mittaaminen vain sekunneissa ja sen kerrannaisina olisi epäkäytännöllistä. Siten käytetäänkin myös ajan lisäyksiköitä minuutti, tunti ja vuorokausi.
Mailijärjestelmä
Joissain maissa, esimerkiksi Yhdysvalloissa, SI-järjestelmän pituusmittojen sijaan käytetään mailijärjestelmää.
- 1 tuuma (Inch/in). Peukalon mitta. 2,54 senttimetriä
- 1 jalka (Feet/ft). Kaarle Suuren jalkaterän pituus. 12 tuumaa. 30,48 senttimetriä
- 1 jaardi (Yard/yrd). 3 jalkaa. 0,9144 metriä
- 1 maili (Mile/mil). 5 280 jalkaa. 1,609 kilometriä