Ero sivun ”Mallan luonnonpuisto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Täsmennystä botin avulla: Saana korvattiin link(e)illä Saana (tunturi) |
|||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
== Luonto == |
== Luonto == |
||
Alueella on Suomen monipuolisin [[tunturikasvi]]lajisto kalkkipitoisen kasvualustan ansiosta. Joitakin tunturikasveja ei tavata missään muualla koko Suomessa ja useita luonnonpuiston lisäksi vain läheisellä Saanan ja Käsivarren alueella. Lajistoon kuuluvat mm. [[lapinalppiruusu]], [[jääleinikki]], [[tunturikallioinen]], [[arnikki]], [[pahta-ailakki]] ja [[tunturikatkero]]. Kaikkiaan puistossa kasvaa 283 [[putkilokasvi]]lajia. Kasvirikkaus johtuu Mallan [[kaledoninen|kaledonisesta]] kallioperästä, joka on muodostunut helposti rapautuvista [[liuske]]ista ja [[dolomiitti|dolomiitista]]. Alueen korkeuden ja pohjoisuuden ansiosta lumilaikkujen sulaminen jatkuu läpi kesän ja takaa kosteuden monille tunturikasveille. |
Alueella on Suomen monipuolisin [[tunturikasvi]]lajisto kalkkipitoisen kasvualustan ansiosta. Joitakin tunturikasveja ei tavata missään muualla koko Suomessa ja useita luonnonpuiston lisäksi vain läheisellä Saanan ja Käsivarren alueella. Lajistoon kuuluvat mm. [[lapinalppiruusu]], [[jääleinikki]], [[tunturikallioinen]], [[arnikki]], [[pahta-ailakki]] ja [[tunturikatkero]]. Kaikkiaan puistossa kasvaa 283 [[putkilokasvi]]lajia. Kasvirikkaus johtuu Mallan [[kaledoninen|kaledonisesta]] kallioperästä, joka on muodostunut helposti rapautuvista [[liuske]]ista ja [[dolomiitti|dolomiitista]]. Alueen korkeuden ja pohjoisuuden ansiosta lumilaikkujen sulaminen jatkuu läpi kesän ja takaa kosteuden monille tunturikasveille. |
||
Alueella elää myös harvinaisia tunturiperhosia, kuten |
Alueella elää myös harvinaisia tunturiperhosia, kuten muun muassa [[tunturisiilikäs]] (''Grammia quenselii''), [[pohjansiilikäs]] (''Acerbia alpina'') ja [[arnikkikoisa]] (''Catastia kistrandella''), joista viimeksi mainittua on tavattu Suomesta vain Mallan luonnonpuistosta v. [[1929]], [[1934]] ja [[1936]]. Linnuista puistossa pesivät muun muassa [[sepelrastas]] ja [[piekana]]. |
||
Läheinen [[Helsingin yliopisto]]n [[Kilpisjärven biologinen asema]] on kartoittanut alueen kasvistoa ja suorittanut alueen luonnosta useita tutkimuksia. Luonnonpuistossa sijaitseee tunnettu Kitsiputous, Kihtsekords. Alue on aidattu [[poro]]ilta, joka lisää luonnonpuiston arvoa herkän tunturiluonnon säilyttäjänä. Puistossa saa kulkea lumettomana aikana vain merkittyjä reittejä myöten, joita on 15 km. Retkeilypolku vie kolmen valtakunnan rajapyykille, joka sijaitsee puiston ääripäässä. |
Läheinen [[Helsingin yliopisto]]n [[Kilpisjärven biologinen asema]] on kartoittanut alueen kasvistoa ja suorittanut alueen luonnosta useita tutkimuksia. Luonnonpuistossa sijaitseee tunnettu Kitsiputous, Kihtsekords. Alue on aidattu [[poro]]ilta, joka lisää luonnonpuiston arvoa herkän tunturiluonnon säilyttäjänä. Puistossa saa kulkea lumettomana aikana vain merkittyjä reittejä myöten, joita on 15 km. Retkeilypolku vie kolmen valtakunnan rajapyykille, joka sijaitsee puiston ääripäässä. |
||
Versio 21. elokuuta 2008 kello 23.54
Mallan luonnonpuisto on Suomen vanhin luonnonsuojelualue. Puisto sijaitsee Enontekiöllä, Käsivarren Lapissa. Puistoon sisältyy Iso- ja Pikku-Malla-tunturit. Kilpisjärven rannalla, lähellä Saanatunturia. Se on suojeltu vuodesta 1916 alkaen ja Suomen ensimmäiseksi luonnonpuistoksi se tuli v. 1938. Sen pinta-ala on 30 km². Luonnonpuistoa hallitsee Metsäntutkimuslaitos, ja Kalottireitti kulkee sen lävitse.
Luonto
Alueella on Suomen monipuolisin tunturikasvilajisto kalkkipitoisen kasvualustan ansiosta. Joitakin tunturikasveja ei tavata missään muualla koko Suomessa ja useita luonnonpuiston lisäksi vain läheisellä Saanan ja Käsivarren alueella. Lajistoon kuuluvat mm. lapinalppiruusu, jääleinikki, tunturikallioinen, arnikki, pahta-ailakki ja tunturikatkero. Kaikkiaan puistossa kasvaa 283 putkilokasvilajia. Kasvirikkaus johtuu Mallan kaledonisesta kallioperästä, joka on muodostunut helposti rapautuvista liuskeista ja dolomiitista. Alueen korkeuden ja pohjoisuuden ansiosta lumilaikkujen sulaminen jatkuu läpi kesän ja takaa kosteuden monille tunturikasveille. Alueella elää myös harvinaisia tunturiperhosia, kuten muun muassa tunturisiilikäs (Grammia quenselii), pohjansiilikäs (Acerbia alpina) ja arnikkikoisa (Catastia kistrandella), joista viimeksi mainittua on tavattu Suomesta vain Mallan luonnonpuistosta v. 1929, 1934 ja 1936. Linnuista puistossa pesivät muun muassa sepelrastas ja piekana.
Läheinen Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologinen asema on kartoittanut alueen kasvistoa ja suorittanut alueen luonnosta useita tutkimuksia. Luonnonpuistossa sijaitseee tunnettu Kitsiputous, Kihtsekords. Alue on aidattu poroilta, joka lisää luonnonpuiston arvoa herkän tunturiluonnon säilyttäjänä. Puistossa saa kulkea lumettomana aikana vain merkittyjä reittejä myöten, joita on 15 km. Retkeilypolku vie kolmen valtakunnan rajapyykille, joka sijaitsee puiston ääripäässä.
Lähteet
- METLA. Malla-Saana alue
- KILPISJÄRVI.ORG
- Metsähallitus: Luontoon.fi: Käsivarren Lapin nähtävyydet
- Metsäntukimuslaitos: Metsäntutkimus 3/2001, s. 6.
- Härkönen, T., Laitinen, J. ja Räntilä, K.: Luontomatkailijan Suomi. Otava. 1993, s. 341-343. ISBN 951-1-11522-7.
- Mikkola Kauri, Murtosaari Jussi ja Nissinen Kari: Perhosten lumo: suomalainen perhostieto. Tammi 2005, s. 205. ISBN 951-31-3317-6.