Ero sivun ”Kitkajärvi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p luokat
p w
Rivi 13: Rivi 13:
Kitkajärven monipuoliseen selkävesilinnustoon sisältyy ehkä Suomen runsain kuikkakanta.
Kitkajärven monipuoliseen selkävesilinnustoon sisältyy ehkä Suomen runsain kuikkakanta.


Kitkajärvet kuuluvat Koutajoen vesistöalueeseen, joka on Suomen puolella suojeltu koskiensuojelulailla. Ala-Kitkasta itään lähtevä Kitkajoki yhtyy Oulankajokeen, ja se edelleen Koutajokeen. Viime jääkauden jälkeen Kitkan vesistö laski lyhyen aikaa länteen [[Livojärvi]]-nimisen järven kautta nykyisen Iijoen vesistöön. Vedenjakaja Maanselkä kulkee Kitkajärven eteläpuolelta.
Kitkajärvet kuuluvat [[Koutajoen vesistö|Koutajoen vesistöalueeseen]], joka on Suomen puolella suojeltu koskiensuojelulailla. Ala-Kitkasta itään lähtevä [[Kitkajoki]] yhtyy [[Oulankajoki|Oulankajokeen]], ja se edelleen Koutajokeen. Viime jääkauden jälkeen Kitkan vesistö laski lyhyen aikaa länteen [[Livojärvi]]-nimisen järven kautta nykyisen Iijoen vesistöön. Vedenjakaja Maanselkä kulkee Kitkajärven eteläpuolelta.


Yli- ja Ala-Kitkalle on tehty ohjeellinen veneilyreitti. Yli-Kitkan poikki kulkee [[kantatie 81]] Kuusamo-[[Rovaniemi]] ja Ala-Kitkan poikki [[valtatie 5]] ([[E63]]).
Yli- ja Ala-Kitkalle on tehty ohjeellinen veneilyreitti. Yli-Kitkan poikki kulkee [[kantatie 81]] Kuusamo-[[Rovaniemi]] ja Ala-Kitkan poikki [[valtatie 5]] ([[E63]]).

Versio 21. elokuuta 2008 kello 12.07

Kitkajärvi eli Kitka on Suomen 20:nneksi suurin järvi. Se sijaitsee Oulun ja Lapin läänien rajalla Kuusamon ja Posion kuntien alueella.

Kitkaan kuuluu kaksi osaa, Yli-Kitka ja Ala-Kitka, joita yhdistää Kilkilösalmi Kuusamossa. Yli-Kitkan pinta-ala on noin 207 neliökilometriä. Siinä on paljon matalikoita ja karikoita, samoin syvänteitä yli 40 metriin asti. Suurimmat selkävedet ovat Turjanselkä, Luonselkä, Isoselkä, Vasikkaselkä ja Tolvanselkä. Ala-Kitkan pinta-ala on noin 53 neliökilometriä. Yli-Kitkaan liittyy välittömästi järven luoteispäässä Posiojärvi.

Karua, kirkasvetistä ja kohtalaisen luonnontilaista Kitkaa on nimitetty "Euroopan suurimmaksi lähteeksi". Suuren massan takia Yli-Kitkan vesi jäätyy ja jäät sulavat myöhemmin kuin pienemmissä järvissä.

Kitka on kokonaisuutena Suomen ainoa säännöstelemätön suurjärvi. Kitkan vesistön vedenpintaa laskettiin 1800-luvulla kahdessa vaiheessa yhteensä noin 2,1 metriä, jotta rannoille saatiin lisää karjan rehua kasvavia luonnonniittyjä. Nykyinen korkeustaso on 240,4 m mpy. Järvellä on runsaasti hiekka- ja pienikivisiä rantoja. Myös matalikoilla ajoittain paljastuvat kiviröykkiöt ja hiekkasärkät ovat tyypillisiä.

Kitkajärven kasvillisuus on karuille vesille tyypillistä. Poikkeuksellista on harvinaisten murtovesilajien, kuten merividan ja uposvesitähden, esiintyminen. Myös muualla maassa harvinaista raania tavataan Kitkajärvessä runsaana esiintymänä. Järven kalastossa ovat säilyneet alkuperäiset taimen-, harjus- ja siikakannat.

Järven tärkein saaliskala on pienikokoinen muikku. Sen paikallisen nimityksen "kitkanviisas" sanotaan johtuvan siitä, että kala ei lähde uimaan Kitkajokea alavirtaan Venäjälle. Kitkajärvillä työskentelee useita ammattikalastajia.

Kitkajärven monipuoliseen selkävesilinnustoon sisältyy ehkä Suomen runsain kuikkakanta.

Kitkajärvet kuuluvat Koutajoen vesistöalueeseen, joka on Suomen puolella suojeltu koskiensuojelulailla. Ala-Kitkasta itään lähtevä Kitkajoki yhtyy Oulankajokeen, ja se edelleen Koutajokeen. Viime jääkauden jälkeen Kitkan vesistö laski lyhyen aikaa länteen Livojärvi-nimisen järven kautta nykyisen Iijoen vesistöön. Vedenjakaja Maanselkä kulkee Kitkajärven eteläpuolelta.

Yli- ja Ala-Kitkalle on tehty ohjeellinen veneilyreitti. Yli-Kitkan poikki kulkee kantatie 81 Kuusamo-Rovaniemi ja Ala-Kitkan poikki valtatie 5 (E63).

Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.