Ero sivun ”Yhdeksänvuotinen sota” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
'''Yhdeksänvuotinen sota''' eli Augsburgin liigan sota tai Pfalzin perimyssota käytiin Euroopassa 1600-luvun lopulla. |
'''Yhdeksänvuotinen sota''' eli Augsburgin liigan sota tai Pfalzin perimyssota käytiin Euroopassa 1600-luvun lopulla. |
||
Ranskaa johti tuolloin [[Ludvig XIV]]. Hän huolestui kälynsä perintöoikeudesta veljensä [[Pfalz]]in vaaliruhtinaan omaisuuteen, ja ilmoitti miehittävänsä Pflaztin varmuuden vuoksi. Näitä miehitysaikeita vastaan muodostettiin Augsburgin liitto. Ranskan ainoana liittolaisena olivat irlantilaiset [[jakobiitit]], kun taas vastapuoleen kuuluivat Pyhä Saksalais-Roomalainen keisarikunta, Hollannin tasavalta, Englanti, Espanja, Savoyn herttuakunta ja Ruotsi. Ranskalaisten puolella oli noin 420 000 sotilasta, kun taas vastapuolella oli vain 350 000 miehen joukot. Taisteluja käytiin syyskuusta 1688 syyskuuhun 1697, ja ne levisivät myös Pohjois-Amerikan puolelle. Rauha solmittiin vuonna 1697 Risjwijkissä, Hollannissa. Ludvig joutui tunnustamaan Vilhelm Oranialaaisen Englannin kuninkaaksi ja luopumaan maa-alueistaan Reinin itäpuolella. |
Ranskaa johti tuolloin [[Ludvig XIV]]. Hän huolestui kälynsä perintöoikeudesta veljensä [[Pfalz]]in vaaliruhtinaan omaisuuteen, ja ilmoitti miehittävänsä Pflaztin varmuuden vuoksi. Näitä miehitysaikeita vastaan muodostettiin Augsburgin liitto. Ranskan ainoana liittolaisena olivat irlantilaiset [[jakobiitit]], kun taas vastapuoleen kuuluivat Pyhä Saksalais-Roomalainen keisarikunta, Hollannin tasavalta, Englanti, Espanja, Savoyn herttuakunta ja Ruotsi. Ranskalaisten puolella oli noin 420 000 sotilasta, kun taas vastapuolella oli vain 350 000 miehen joukot. Taisteluja käytiin syyskuusta 1688 syyskuuhun 1697, ja ne levisivät myös Pohjois-Amerikan puolelle. Sodalle olivat typpillisiä monet piiritystilanteet, kuten varsinaiset sotatoimet aloittanut [[Philippsburg]]in piiritys 1688, [[Mons]]in piiritys vuonna [[1691]], [[Namur]]on piiritys vuonna [[1692]], [[Charleroi]]n ja [[Barcelona]]n piiritykset. Marsalkka [[Sébastien Le Prestre de Vauban]] oli Ludvig XIV:n piiritystekniikan asiantuntija. |
||
Rauha solmittiin vuonna 1697 Risjwijkissä, Hollannissa. Ludvig joutui tunnustamaan Vilhelm Oranialaaisen Englannin kuninkaaksi ja luopumaan maa-alueistaan Reinin itäpuolella. |
|||
Pian rauhanteon jälkeen Espanjan Kaarle II kuoli lapsettomana, ja 1701 alkoi [[Espanjan perimyssota]]. |
Pian rauhanteon jälkeen Espanjan Kaarle II kuoli lapsettomana, ja 1701 alkoi [[Espanjan perimyssota]]. |
||
Versio 21. elokuuta 2008 kello 08.00
| Yhdeksänvuotinen sota | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Ludvig XIV Namurin piirityksessä
| |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
|
Augsburgin liitto: | |||||||
| Komentajat | |||||||
|
Vilhelm III Oranialainen | |||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
420 000 |
350 000 | ||||||
Yhdeksänvuotinen sota eli Augsburgin liigan sota tai Pfalzin perimyssota käytiin Euroopassa 1600-luvun lopulla.
Ranskaa johti tuolloin Ludvig XIV. Hän huolestui kälynsä perintöoikeudesta veljensä Pfalzin vaaliruhtinaan omaisuuteen, ja ilmoitti miehittävänsä Pflaztin varmuuden vuoksi. Näitä miehitysaikeita vastaan muodostettiin Augsburgin liitto. Ranskan ainoana liittolaisena olivat irlantilaiset jakobiitit, kun taas vastapuoleen kuuluivat Pyhä Saksalais-Roomalainen keisarikunta, Hollannin tasavalta, Englanti, Espanja, Savoyn herttuakunta ja Ruotsi. Ranskalaisten puolella oli noin 420 000 sotilasta, kun taas vastapuolella oli vain 350 000 miehen joukot. Taisteluja käytiin syyskuusta 1688 syyskuuhun 1697, ja ne levisivät myös Pohjois-Amerikan puolelle. Sodalle olivat typpillisiä monet piiritystilanteet, kuten varsinaiset sotatoimet aloittanut Philippsburgin piiritys 1688, Monsin piiritys vuonna 1691, Namuron piiritys vuonna 1692, Charleroin ja Barcelonan piiritykset. Marsalkka Sébastien Le Prestre de Vauban oli Ludvig XIV:n piiritystekniikan asiantuntija.
Rauha solmittiin vuonna 1697 Risjwijkissä, Hollannissa. Ludvig joutui tunnustamaan Vilhelm Oranialaaisen Englannin kuninkaaksi ja luopumaan maa-alueistaan Reinin itäpuolella.
Pian rauhanteon jälkeen Espanjan Kaarle II kuoli lapsettomana, ja 1701 alkoi Espanjan perimyssota.