Ero sivun ”Nollahypoteesi” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: ru:Нулевая гипотеза |
p Botti lisäsi: fr:Hypothèse nulle |
||
Rivi 27: | Rivi 27: | ||
[[es:Hipótesis nula]] |
[[es:Hipótesis nula]] |
||
[[fa:فرض صفر]] |
[[fa:فرض صفر]] |
||
[[fr:Hypothèse nulle]] |
|||
[[ko:귀무가설]] |
[[ko:귀무가설]] |
||
[[it:Ipotesi nulla]] |
[[it:Ipotesi nulla]] |
Versio 21. elokuuta 2008 kello 00.09
Nollahypoteesi on tilastotieteessä hypoteesi, jota testataan aineiston pohjalta laskettavan tilastollisen testisuureen avulla. Testissä nollahypoteesi pyritään hylkäämään, jotta saadaan tukea vaihtoehtoiselle hypoteesille . Jos testin tulos ei ole merkitsevä, jää nollahypoteesi voimaan.
Nollahypoteesin käyttö
Tilastollinen testaus etenee seuraavasti:
- Valitaan testattavalle suureelle x nollahypoteesi ja vaihtoehtoinen hypoteesi, esimerkiksi ja
- Valitaan testin riskitaso, esimerkiksi 5%, 1%
- Lasketaan testisuure tutkittavasta aineistosta, esimerkiksi t-testi
- Verrataan testisuuretta sen jakaumaan olettaen, että nollahypoteesi on tosi. Yleisimpien testisuureiden kriittiset arvot taulukoituna oppikirjoissa.
- Hylätään nollahypoteesi, jos testisuure ylittää kriittisen arvon valitulla riskitasolla. Esimerkiksi kaksisuuntaisen suuren otoksen t-testin kriittinen arvo 5% riskitasolla on noin 1.96. Muutoin nollahypoteesi jää voimaan.
Nollahypoteesin hylkäämiseen voi liittyä kahdenlaisia virheitä:
- tyypin I virhe syntyy, kun nollahypoteesi on oikein, mutta tilastollinen testi hylkää sen
- tyypin II virhe syntyy, kun nollahypoteesi on virheellinen, mutta tilastollinen testi hyväksyy sen
Tilastollista testiä suunniteltaessa tyypin I virheen todennäköisyys kiinnitetään (eli valitaan riskitaso) ja tyypin II virhe pyritään minimoimaan.
Ongelmia
Tutkijoilla on usein taipumus jättää julkaisematta tutkimuksia missä nollahypoteesi jää voimaan, eli kun ei ole saatukaan toivottua tulosta.