Ero sivun ”Theodor Körner (liittopresidentti)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
PtG (keskustelu | muokkaukset) p säätöä |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Theodor Körner''' ( |
'''Theodor Körner''' ([[23. huhtikuuta]] [[1873]] [[Újszőny]], [[Itävalta-Unkari]] – [[4. tammikuuta]] [[1957]] [[Wien]], [[Itävalta]]) oli [[itävalta]]lainen poliitikko. Körner toimi [[Itävallan presidentti|Itävallan presidenttinä]] vuosina [[1951]]–[[1957]]. |
||
== Elämä == |
== Elämä == |
||
Hän oli syntynyt Itävalta-Unkarin armeijan upseerin poikana Ujszonyssa<ref>Österreichsches Staatsarchiv/kriegsarchiv</ref>, pienessä Komaromin kylässä nyk. Unkarissa. Körner opiskeli sotilasakatemiassa Hranicessa ja valmistui luutnantiksi 1894. |
Hän oli syntynyt Itävalta-Unkarin armeijan upseerin poikana Ujszonyssa<ref>Österreichsches Staatsarchiv/kriegsarchiv</ref>, pienessä Komaromin kylässä nyk. Unkarissa. Körner opiskeli sotilasakatemiassa Hranicessa ja valmistui luutnantiksi 1894. |
||
Hän palveli upseerina Agramissa ( |
Hän palveli upseerina Agramissa (nykyinen [[Zagreb]], [[Kroatia]]) ja oli ylennetty majuriksi 1904, jolloin hänestä tuli Itävallan armeijan päällystöä. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän oli komentajana Italian rintamalla. Hän erosi sotilasuralta kenraalina 1924. |
||
Körner oli kiinnostunut politiikasta ja hän liittyi sosiaalidemokraatteihin 1924. Hän palveli Itävallan liittopäivien puheenjohtajana 1933-1934. Kansalaissota Itävallassa ja itävaltalais-fasistien nousu [[Engelbert Dollfuss]]in johdolla lopetti Körnerin uran poliitikkona. Hän oli vangittuna kuten muutkin opposition jäsenet. Toisen kerran hän oli vangittuna toisen maailmansodan aikana natsien toimesta. |
Körner oli kiinnostunut politiikasta ja hän liittyi sosiaalidemokraatteihin 1924. Hän palveli Itävallan liittopäivien puheenjohtajana 1933-1934. Kansalaissota Itävallassa ja itävaltalais-fasistien nousu [[Engelbert Dollfuss]]in johdolla lopetti Körnerin uran poliitikkona. Hän oli vangittuna kuten muutkin opposition jäsenet. Toisen kerran hän oli vangittuna toisen maailmansodan aikana natsien toimesta. |
||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
== Kirjallisuutta == |
== Kirjallisuutta == |
||
Thea Leitner:Körner aus der Nähe, Danubian Verlig.Wien 1951 |
Thea Leitner:Körner aus der Nähe, Danubian Verlig.Wien 1951 |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
{{Itävallan presidentti}} |
|||
{{Tynkä/Poliitikko}} |
{{Tynkä/Poliitikko}} |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
[[de:Theodor Körner (Bundespräsident)]] |
|||
[[en:Theodor Körner (Austrian president)]] |
|||
[[fr:Theodor Körner]] |
|||
[[it:Theodor Körner]] |
|||
[[nl:Theodor Körner]] |
|||
[[pl:Theodor Körner (polityk)]] |
|||
[[pt:Theodor Körner]] |
|||
[[sl:Theodor Körner]] |
|||
Versio 17. elokuuta 2008 kello 23.33
Theodor Körner (23. huhtikuuta 1873 Újszőny, Itävalta-Unkari – 4. tammikuuta 1957 Wien, Itävalta) oli itävaltalainen poliitikko. Körner toimi Itävallan presidenttinä vuosina 1951–1957.
Elämä
Hän oli syntynyt Itävalta-Unkarin armeijan upseerin poikana Ujszonyssa[1], pienessä Komaromin kylässä nyk. Unkarissa. Körner opiskeli sotilasakatemiassa Hranicessa ja valmistui luutnantiksi 1894.
Hän palveli upseerina Agramissa (nykyinen Zagreb, Kroatia) ja oli ylennetty majuriksi 1904, jolloin hänestä tuli Itävallan armeijan päällystöä. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän oli komentajana Italian rintamalla. Hän erosi sotilasuralta kenraalina 1924.
Körner oli kiinnostunut politiikasta ja hän liittyi sosiaalidemokraatteihin 1924. Hän palveli Itävallan liittopäivien puheenjohtajana 1933-1934. Kansalaissota Itävallassa ja itävaltalais-fasistien nousu Engelbert Dollfussin johdolla lopetti Körnerin uran poliitikkona. Hän oli vangittuna kuten muutkin opposition jäsenet. Toisen kerran hän oli vangittuna toisen maailmansodan aikana natsien toimesta.
Toisen maailmansodan jälkeen huhtikuussa 1945, Körneristä tuli Wienin pormestari. Körner oli vastuussa Wienin jällenrakentamisesta ja suunnittelusta, joka oli vakavasti vahingoittunut pommituksissa sodan aikana. Karl Rennerin kuoleman jälkeen, hänen puolueensa nimitti Körnerin presidenttiehdokkaaksi, ja Körner voitti vaalit vain 51% äänistä. Körneristä tuli ensimmäinen suoraan kansanvaalilla valittu Itävallan presidentti 1951. Hän kuoli virassa toimiessaan 1957.
Körnerillä oli tietämystä asevoimista ja hän kirjoitti teoksia sotilasteorioista. Wienissä on nimetty katu Theodor-Körner-Preis ja tieteen ja taiteen palkinto.
- Ilona Duczynsk :Theodor Körner.
Kirjallisuutta
Thea Leitner:Körner aus der Nähe, Danubian Verlig.Wien 1951
Lähteet
- ↑ Österreichsches Staatsarchiv/kriegsarchiv
.svg){kind=small}
Karl Seitz (1919–1920) | Michael Hainisch (1920–1928) | Wilhelm Miklas (1928–1938)
Karl Renner (1945–1950) | Theodor Körner (1951–1957) | Adolf Schärf (1957–1965)
Franz Jonas (1965–1974) | Rudolf Kirchschläger (1974–1986) | Kurt Waldheim (1986–1992)
Thomas Klestil (1992–2004) | Heinz Fischer (2004–2016) | Alexander Van der Bellen (2017-)