Keskustelu:Yhdysvallat

Tätä sivua ehdotettiin hyväksi artikkeliksi, mutta ehdotus kaatui. Artikkelin hyvät artikkelit -äänestys on arkistoitu.

Kuinka artikkelin saa palautettua johonkin aikaisempaan versioon yhdellä klikkauksella ilman, että tarvitsee copypastata koko aikaisempaa versiota historiasta?

Vanhemmat versiot -> haluamasi versio -> muokkaa sivua -> tallenna. Jpatokal 05:16 maalis 28, 2004 (UTC)

fiskaalinen konservatiivisuus

Voisikohan tuota konservativismia määritellä jotenkin muuten kuin "fiskaalisen konservatiivisuuden" kautta. Kyllä kai ainakin Reagan ja George W. Bush ovat tehneet muhkean alijäämäisiä budjetteja...--Ravelre 19:27 elo 3, 2004 (UTC)

YK-mandaatti Afganistanin sodalle?

Ymmärtääkseni mandaatti oli olemassa, ja se olisi muutenkin ollut laillinen art. 51 perusteella. -193.66.64.231

-Näistä tulkinnoista käytiin kiistaa. USA olisi todennäköisesti voinut saada kiistattoman mandaatin YK:sta, mutta ei yrittänyt tätä. Artikla 51:n perusteella ei onnistu, koska se johtaisi aikamoiseen kaaokseen jos kaikki maat saisivat tulkita sitä samalla tavalla (Kuuba saisi hyökätä USA:han Castron murhayrityksestä jne.). "Kansainvälinen yhteisö" joka tapauksessa ei pistänyt sotaa pahakseen, mikä riitti USA:lle. -22.04.2005

Valtion nimi

Jos valtion nimi on Amerikan Yhdysvallat (vrt. Yhdistynyt kuningaskunta, ei Iso-Britannia), se tulisi olla artikkelin otsikko. Ehdotan siis otsikon vaihtamista. Ravel 26. elokuuta 2005 kello 07.33 (UTC)

Pelkkä Yhdysvallat on kuitenkin paljon yleisempi nimitys. Vertaa Suomi ja Suomen tasavalta. -- Jniemenmaa 26. elokuuta 2005 kello 07.37 (UTC)

Sitten on tietysti vielä käsite Euroopan Yhdysvallat, joka löytyy/löytyi useimmista suurista tietosanakirjoista. EU tosin käytännössä on sama kuin se vanha idea. Ravel 19. syyskuuta 2005 kello 19:23:31 (UTC)

alfaluokan kaupunki

Missä kyseinen käsite esiintyy?--Teveten 5. huhtikuuta 2006 kello 12.42 (UTC)

Näköjään täällä. --Ekeb 12. huhtikuuta 2006 kello 09.30 (UTC)

Kiitos--Teveten 12. huhtikuuta 2006 kello 09.46 (UTC)

Ulkopolitiikkaosio

Ulkopolitiikan kannatus maailmalla kaipaisi edelleen säätöä. Esim. Irakin sodan aikaan liittolaismaiden Saksan ja Ranskan johto ei tukenut Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa--Teveten 12. huhtikuuta 2006 kello 09.13 (UTC)

Afganistanin ja Irakin operaatiot

"Yhdysvallat nauttii tällä hetkellä erityisen positiivista suhdetta Yhdistyneen kuningaskunnan, Australian, Japanin ja Puolan ja muiden Yhdysvaltain kansainvälisille toiminta-alueille osallistuvien maiden kanssa. Tällä hetkellä Kanada, Saksa, Suomi ja monet muut osallistuvat YK:n alaisuudessa Afganistaniin, mutta eivät Irakiin."

Eli ensin puhutaan USAn kansainvälisistä toiminta-alueista ja että niihin osallistuu maita. Sen jälkeen mainitaan maita ja näiden toiminta-alueiksi määritellään Afganistan ja Irak. Afganistan ei todellakaan ole Yhdysvaltain kansainväline toiminta-alue.

"Yhdysvallat nauttii tällä hetkellä erityisen positiivista suhdetta Yhdistyneen kuningaskunnan, Australian, Japanin ja Puolan ja muiden Yhdysvaltain kansainvälisiin operaatioihin osallistuvien maiden kanssa. Tällä hetkellä Kanada, Saksa, Suomi ja monet muut osallistuvat Afganistaniin, mutta eivät Irakiin."

Sama juttu. Afganistanin rauhanturvaoperaatio ei ole Yhdysvaltain kansainvälinen operaatio. -Samulili 13. huhtikuuta 2006 kello 17.55 (UTC)

Merkityksellistä on, että rauhan säilyminen ja kehitys näillä alueilla on poliittisesti tärkeää Yhdysvalloille, ja siksi Yhdysvallat toivoo muiden osallistuvan.--Donut 13. huhtikuuta 2006 kello 18.06 (UTC)

Yritin vielä selkeyttää mistä on kyse (sanomalla asiat niin kuin ne ovat - ei enempää, ei vähempää). -Samulili 13. huhtikuuta 2006 kello 18.22 (UTC)

Erään palautuksen [1] perusteena oli:

"Yhdysvalloille ei ole juuri väliä kuka on hyökännyt koska se oli suurimmassa osassa jokatapauksessa; pitkäaikainen sitoutuminen rauhanturvaamiseen on ulkopolitiikalle merkityksellistä"

Sillä, onko asialle väliä Yhdysvaltain kannalta (kuka sanoaa, ettei ole?) ei ole merkitystä, koska Wikipediaa ei kirjoiteta USAn näkökulmasta, vaan kerrotaan, miten asiat ovat - eli kuka osallistui ja mihin.

Muutenkin perustelu ontuu täysin: 1. Täydellisemmässä versiossa kerrotaan myös, että kyse oli Yhdysvaltain johtamista operaatiosta 2. Versioiden välillä ei ole käytännön eroa siinä, mitä kerrotaan rauhanturvaamisesta - paitsi että täydellisemmässä versiossa sentään mainitaan sana rauhanturvaaminen! (Ja nyt lisään sinne myös, että kyse on YK:n alaisesta projektista.) -Samulili 15. huhtikuuta 2006 kello 14.04 (UTC)

Kyseinen osio käsittelee Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa - asioita, jotka ovat merkityksellisiä Yhdysvaltain ulkopolitiikan yhteenvedon kannalta. "Kuka osallistui ja mihin" käsitellään eri artikkeleissa - joihin on selkeät linkit (Afganistanin sota, Irakin sota, Hurrikaani Katrina, jne.) - ellei niillä ole erityistä merkitystä lukijalle tässä yhteenvedossa.

Toisekseen 1.Yhdysvallat ei johtanut operaatioita, kts. kyseiset artikkelit. 2.Jälleenrakentaminen on rauhanturvaamisen ohella oleellinen osa operaatioita. 3.Projekti ei ole YK:n alainen, vaan NATO:n johtama operaatio YK:n valtuutuksella. Mainitut maat osallistuvat NATOn hallinnon alaisuudessa, mainittu Suomi mukaanlukien.--Donut 25. huhtikuuta 2006 kello 23.08 (UTC)

Suomi ja Irakin sota

Ottiko suomi virallisesti kannan, että se ei hyväksy Irakin sotaa?--Teveten 13. huhtikuuta 2006 kello 18.25 (UTC)

Muistaakseni väiteltiin siitä, että Jäättenmäen mukaan suomi antoi hyväksynnän sodalle, Lipponen sanoi että ei antanut hyväksyntää, mutta ottiko suomi varsinaisesti kantaa, että ei hyväksy?--Teveten 13. huhtikuuta 2006 kello 18.26 (UTC)

Sitten vielä Halonen tuomitsi sodan laittomaksi, ja sen jälkeen puhuttiin siitä, onko hallituksen ja presidentin välillä erimielisyyttä asiasta. Ja siihen kaikki tietenkin vastasivat että ei (koska ei Suomessa saa riidellä). -Samulili 13. huhtikuuta 2006 kello 18.28 (UTC)

Omiin muistikuviini liittyen; olisiko suomen virallinen kanta kuitenkin jäänyt (tarkoituksella?) epäselväksi. Eli ei tuomittu eikä tuettu?--Teveten 13. huhtikuuta 2006 kello 18.33 (UTC)

"Muiden kansakuntien reaktiot amerikkalaista ulkopolitiikkaa kohtaan ovat usein voimakkaita vaihdellen ihailusta raivokkaaseen kritiikkiin". Missä maissa Yhdysvaltojen politiikkaa suoranaisesti ihaillaan? Ei gallupien mukaan ainakaan missään, "raivokas" on vähän kantaaottava sana. --ML 14. huhtikuuta 2006 kello 13.35 (UTC)

Yhdysvalloille on ihailua monissa maissa, Suomessakin. Raivokas kritiikki on toisaalta toinen ääripää (esimerkiksi Lähi-Idässä ja Ranskassa). Lukijalle merkityksellistä informaatiota on, että mielipiteiden skaala on hyvin laaja.--Donut 14. huhtikuuta 2006 kello 15.10 (UTC)

Kyllä kyllä, mutta kokonaisten kansankuntien kohdalla tuskin voi puhua ihailusta, kun USA:n ulkopoliitikan kannatusprosentit ovat liittolaismaissakin alle 50%:n. --ML 14. huhtikuuta 2006 kello 15.12 (UTC)

Tässä ei käsitelläkään kannatuslukuja, ei vaikka kansakunnat järjestettäisivät äänestyksiä mistä kansakunnista he pitävät, vaan suurta mielipiteiden diversiteettiä ja suhteellisen voimakkaita tunteita verrattuna moniin muihin maihin kohdistettuihin tunteisiin. --Donut 25. huhtikuuta 2006 kello 23.20 (UTC)

Se todetaan nykyisessä versiossa ilman POV-korukieltä.

Se versio toteaa, että "mielipiteet ovat vaihtelevia", joka on itsestäänselvää minkä tahansa maan kohdalla. Se versio ei selitä, että ihmisillä on Yhdysvaltoja kohtaan monesti muita maita voimakkaampia tunteita, vaihdellen ihailusta raivoon. Mitä jos vaikka yrittäisit kertoa, mikä ongelma on ääripäiden mainitsemisessa sen sijaan että rajoitat mielipiteesi "POV-korukieltä" tasolle?--Donut 27. huhtikuuta 2006 kello 21.17 (UTC)

"Raivo" nyt on jokseenkin kantaaottava ilmaisu, koska se viittaa johonkin silmittömyyteen ja järjettömyyteen. Kyllä monia muitakin maita kohtaan koetaan voimakkaita negatiivisia tunteita, esimerkiksi arabimaissa USA:n vastaisuuteen liitetään vielä vahvempi Israel-vastaisuus ja myös Britannia-vastaisuus.--ML 28. huhtikuuta 2006 kello 10.56 (UTC)

Uskon, että olisi turvallista sanoa että toisessa ääripäässä olisi ensisijaisesti tunteisiin perustuvaa väkivaltaistakin vihaa[2], mutta ehkä "viha" olisi parempi sana? Ihmisillä tuskin on Israelista ja Britanniasta yhtä usein mielipide kuin Yhdysvalloista, mutta noiden maiden näkyvyysasema toki kannattaa mainita kyseiseisten maiden ulkopolitiikkaosioissa.--Donut 28. huhtikuuta 2006 kello 11.57 (UTC)

Tuo on amerikanisoitunut näkemys. Entisenä siirtomaavaltana Britannia herättää tosiasiallisesti enemmän tunteita maailmalla kuin Yhdysvallat. --ML 28. huhtikuuta 2006 kello 11.59 (UTC)

Epäilen väitettäsi sillä jopa entisissä siirtomaissa suhtaudutaan ihailevastikin, mutta en tiedä, kun asiasta ei ole tutkimusta (toisin kuin valtava tutkimusmateriaali selkeästä amerikan ihailusta ja antiamerikkalaisuudesta). Kuten sanoin, asia sopii varmasti käsiteltäväksi Britannian ulkopolitiikkaosiossa.--Donut 28. huhtikuuta 2006 kello 14.22 (UTC)

Donutin artikkeli oli aika paska. Tässä on hyvää tietoa --128.214.205.4 28. huhtikuuta 2006 kello 12.04 (UTC)

Muutokset

Yhdysvallat nauttii tällä hetkellä erityisen positiivista suhdetta muun muassa Yhdistyneen kuningaskunnan, Australian, Japanin ja Puolan kanssa. Nämä valtiot osallistuivat Yhdysvaltain johtamaan Irakin sotaan ja Nato-joukkojen operaatioon Afganistaniin. Monet afganistanin rauhanturvaoperaatioon osallistuvat tai sitä tukevista valtioista (esim. Suomi ja Saksa) eivät kuitenkaan hyväksyneet Irakin sotaa.

Edelleen, Yhdysvalloille hyökkäyksellä ei ole ulkopoliittista merkitystä vaan sitoutumisella rauhanturvaamiseen.

Suurvaltana USA pyrkii ylläpitämään maailman hegemonia-asemaansa ja vaikutusvaltaansa, sekä turvaamaan luonnonvarojen saannin.

Ja missäköhän on lähteet näin radikaalille väitteelle? Täyttä roskaa. --Donut 14. huhtikuuta 2006 kello 15.10 (UTC)

Väitätkö tosissasi, ettei USA pyri ylläpitämään hegemoniaansa (miksi sitten sotamenot?) tai ettei USA pyri turvaamaan luonnonvarojen saantia? --ML 14. huhtikuuta 2006 kello 15.14 (UTC)

Hegemonia: En väitä mitään, ja minusta tietosanakirjankaan ei pitäisi väittää. Kannattaako maa monipolaarista vai yksipolaarista asemaa, tai onko linjauksella merkitystä lainkaan, näihin on monia tulkintoja ja koko keskustelun sisällyttäminen ulkopolitiikan yhteenvetoon tuskin on järkevää; kts. erillinen ulkopolitiikka artikkeli ja muut ulkopoliitikkalinkit, kokonaiskuvan kannalta on oleellisimpiakin asioita käsiteltäväksi. Luonnonvarojen saanti: Samoilla perusteilla voisimme lisätä saman vaikka Suomi, Ranska ja Tonga-ulkopolitiikkaosioihin. Yhdysvaltain ulkopoliitikkaan liittyy valtavasti eri asioita köyhien maiden auttamisesta rahanpesun estämiseen, eivätkä editoijien omat satuilut kuulu Wikipediaan.--Donut 25. huhtikuuta 2006 kello 23.37 (UTC)

Yhdysvallat on kylmän sodan jälkeen muodostanut doktriinin, joka perustuu yksinapaiseen maailmaan ja hegemonian ylläpitämiseen (voisi kieltämättä etsiä tarkemman lähteen). Pyrkimys luonnonvarojen saannin turvaamiseen on sikäli oleellinen, että se selittää Yhdysvaltojen toimintaa. --ML 26. huhtikuuta 2006 kello 12.12 (UTC)

Pötyä. Jos näin olisi, ei se tukisi Eurooppaa tai Intiaa. Yhtä hyvin voidaan sanoa, että Yhdysvallat pyrkii moninapaiseen maailmaan. Tai että sillä ei ole kantaa ja antaa maailmanpolitiikan vain kehittyä luonnollisesti. Tämä keskustelu eri poliittisen tieteen selityksistä voidaan artikkeliin toki sisällyttää, koska selityksiä on vain kolme. Jättäisin sen kumminkin liian pitkänä suhteessa merkitykseen. Luonnonvaroista: Yhtä hyvin voidaan sanoa, että vapauden levittäminen on oleellinen, koska se selittää Yhdysvaltojen toimintaa. Tai demokratian levittäminen. Tai maailmanpoliittisten ystävien etsiminen. Tai talouskasvun auttaminen muissa maissa. Tai rikosten estäminen. Artikkelissa ei yksinkertaisesti ole tilaa kaikille käsitellä kaikkia poliittisen tieteen esittämiä selityksiä, joten nuo kuuluvat ulkopolitiikan pääartikkeliin tai johonkin sen alaisista artikkeleista, ja silloinkin sinun on esitettävä noin radikaalille väitteelle lähteet, kuka väittää ja mitä väittää: katso Wikipedia:Käytäntöjä. --Donut 27. huhtikuuta 2006 kello 21.17 (UTC)

"Yhtä hyvin voidaan sanoa, että Yhdysvallat pyrkii moninapaiseen maailmaan. ". Ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa, ja järjetöntähän se maalaisjärjelläkin ajatellen olisikin, että omaa valtaa pyrkisi vähentämään. Osioon tarvittaisiin kieltämättä tarkempaa selitystä USA:n nykyisestä ideologiasta. --ML 28. huhtikuuta 2006 kello 10.59 (UTC)

Miksi sitten tuki Euroopalle ja Intialle? Nämä asiat ovat monimutkaisia, Yhdysvaltain ulkopolitiikka epäilemättä suosii enimmäkseen unipolaarisuutta, mutta myös monipolaarisuutta kun se (pakon edestä) on Yhdysvalloille edullisempaa. Ideologiasta? Yhdysvaltain ulkopolitiikassa toimii paljon sekä pysyviä että vaihtuvia ihmisiä ja tilanteet muuttuvat, eikä poliittinen tiede taida todellakaan kuvata sitä yksimielisisesti millään selkeällä ideologialla.--Donut 28. huhtikuuta 2006 kello 11.57 (UTC)

Suoria lainauksia nykyisen Yhdysvaltain ulkopoliitisen doktriinin, Paul Wolfowitzin kirjoittamasta raportista 'Rebuilding America's Defenses: Strategies, Forces and Resources for a New Century:

* "At present the United States faces no global rival. America’s grand strategy should aim to preserve and extend this advantageous position as far into the future as possible.".

* "Over the long term,Iran may well prove as large a threat to U.S. interests in the Gulf as Iraq has. And even should U.S.-Iranian relations improve, retaining forward-based forces in the region would still be an essential element in U.S. security strategy given the longstanding American interests in the region."

* "American landpower is the essential link in the chain that translates U.S. military supremacy into American geopolitical preeminence."

--Joonas (kerro) 28. huhtikuuta 2006 kello 12.26 (UTC)

Ja miten yhden think thankin joku kuusi vuotta sitten esittämä ehdotus on mielestäsi tärkeämmässä asemassa Yhdysvaltain ulkopolitiikassa kuin muut ehdotukset, viralliset kannanotot tai poliittisen tieteen tulkinnat? Enksylopediaan eivät kuulu omat tutkimukset. --Donut 28. huhtikuuta 2006 kello 14.09 (UTC)

Jos tuo on mielestäsi kannanotto, niin kyllä paljon vahvempi kannanotto on väittää että Amerikan tavoitteena on perinteisesti ollut "vapauden ja demokratian levittäminen". Kriitikot kyseenalaistavat tuon tyypillisesti listaamalla esimerkkejä Yhdysvaltain pönkittämistä diktatuureista ja sen kaatamista demokratioista (mm. Etelä-Amerikassa). --ML 29. huhtikuuta 2006 kello 12.48 (UTC)

Ole tarkkana mitä kommentoit, siinä lukee "teemana". Yhdysvaltain ulkopolitiikassa on selkeästi viitattu usein käsitteisiin vapaus ja demokratia, samalla lailla kuin Neuvostoliitossa "kansojen välinen ystävyys" tai Suomessa "kansainvälinen oikeudenmukaisuus"(?), riippumatta mitä tekemistä näillä on ollut todellisuuden kanssa. Mielestäni teemojen käsittelyn voisi poistaa osiosta kokonaan ellei niille ole jotain erityistä tarvetta.--Donut 29. huhtikuuta 2006 kello 13.57 (UTC)

Muutin "jotkut sanovat"-tyyppiseksi ja yhdistin Irakin sotaan. --ML 28. huhtikuuta 2006 kello 12.16 (UTC)

"Tällä hetkellä Kanada, Saksa, Suomi ja monet muut osallistuvat YK:n alaisuudessa Afganistaniin, mutta eivät Irakiin." Tuo ei tee mitään eroa Afganistanin sodan ja sitä seuranneen rauhanturvaoperaation välille, antaen jopa ymmärtää Suomen osallistuneen Afganistanin sotaan. Toinen versio on paljon täsmällisempi. --ML 14. huhtikuuta 2006 kello 15.11 (UTC)

Kyllä se "tällä hetkellä" tekee selkeän eron. Katso myös ylläolevat aikaisemmat kommentit.--Donut 27. huhtikuuta 2006 kello 21.58 (UTC)

Eikä tee: se esittää että Afganistanin sota ja sen jälkeinen rauhanturvaoperaatio olisivat yksi ja sama. --ML 28. huhtikuuta 2006 kello 10.51 (UTC)

Missään tuossa kappaleessa ei puhuta Afganistanin sodasta, vaan kaikista tämän hetkisistä operaatioista Afganistanissa (sisältäen sodan tai ei, sillä ei olisi edes merkitystä).--Donut 28. huhtikuuta 2006 kello 11.57 (UTC)

Paitsi että sekoittamisvaara Afganistanin sotaan on, niin Irakin miehitys ja Afganistanin rauhanturvaoperaatiot ovat hyvinkin eroavia asioita, eikä niitä pidä verrata. --ML 28. huhtikuuta 2006 kello 12.01 (UTC)

Alussa mainitaan, että Yhdysvallat on mukana miehittämässä Afganistania ja Irakia. Sanan käyttö on todennäköisesti väärin koska sekä Afganistanissa että Irakissa valta annettiin paikalliselle hallinnolle ajat sitten. Afganistanin ja Irakin toiminnot eivät eroa muutenkaan: molemmat koostuvat rauhanturvaoperaatioista, jälleenrakennuksesta, koulutuksesta, jne.--Donut 28. huhtikuuta 2006 kello 12.13 (UTC)

Yhdysvallat miehittää Irakia, se on selvä asia. Afganistan tilannetta voidaan tuossa suhteessa pitää vähemmän selvänä. --ML 28. huhtikuuta 2006 kello 12.15 (UTC)

Kyllä juuri Afganistanin ja Irakin välillä on todella iso ero, ja se on se, että Afganistanin tapuksessa sotatoimet olivat YK:n turvallisuusneuvoston hyväksymiä, mutta hyökkäys Irakiin oli kansainvälisen oikeuden vastainen maan suvereenisuuden loikkaus ja hyökkäyssota. On kyllä käsittämätöntä itsepetosta kutsua toista Irakin sotaa rauhanturvaoperaatioksi. Edes Yhdysvaltain hallinto ei käytä noin orweliaanista uuskieltä. --Joonas (kerro) 28. huhtikuuta 2006 kello 12.47 (UTC)

Mikä on miehitys? Jos Irakin johto on "legitiimi" (onko se?) ja jos USA on siellä heidän virallisella suostumuksellaan, onko se miehitys? --128.214.205.4 28. huhtikuuta 2006 kello 12.17 (UTC)

Yhdysvallat ei kysele Irakin johdon mielipidettä siellä olleen. Tilanne on sama kuin Saksan ja Japanin miehitys WW2:n jälkeen. --ML 28. huhtikuuta 2006 kello 12.29 (UTC)

Millä lailla Irak eroaa Afganistanista? Maiden tilanteet ovat identtiset: valloitettiin, kansa äänesti oman hallituksen, ulkomaisia asevoimia toimii alueella turvaamassa vakautta, maata jälleenrakennetaan ja omia asevoimia koulutetaan. En tiedä onko maiden kohdalla kyseessä miehitys vai ei (voisiko joku etsiä sanakirjasta?), mutta maiden välillä ei ole eroa sen suhteen.--Donut 28. huhtikuuta 2006 kello 12.56 (UTC)

Ainakin joukkoja on siellä vähemmän. Siitä en ole varma, onko myös Afganistan miehitys, mutta vaatii jo melkoista orweliaanisuutta väittää että Irak olisi jotain muuta kuin miehitys. Myös Japanin ja Saksan miehitysten aikana niihin rakenneltiin omaa hallintoa. --ML 28. huhtikuuta 2006 kello 13.00 (UTC)

Minäkin olen sinä mieltä, että miehitys on oikea sanamuoto, mutta kun väitit että Afganistan ei olisi niin kyllä "läsnäolokin" noiden operaatioiden kuvaamiseen sopii. Sekä Afganistanin että Irakin puolustuksesta ja rauhanturvaamisesta vastaa laajalti ulkomaiset joukot, ei niiden välillä ole muuta eroa kuin että Irakissa tarvitaan enemmän joukkoja. --Donut 28. huhtikuuta 2006 kello 13.55 (UTC)

Ja miten kansainvälisen oikeuden tulkinta liittyy käsitteisiin miehitys ja rauhanturvaaminen?--Donut 28. huhtikuuta 2006 kello 12.56 (UTC)

Kansainvälisen lain ja YK:n peruskirja on tässä hyvin yksiselitteinen. Yhdenkään maan suvereniteettia ei saa loukata sotilaallisesti poikkeuksena vain ja ainoastaan turvallisuusneuvoston päätökselle. On tärkeää huomata, että Nürnburing oikeudenkäynnin keskeisimpiä sotasyyllisyyssyytteitä oli hyökkäyssodan aloittaminen. Afganistanissa Yhdysvallat toimivat turvallisuusneuvoston valtuutuksella, Irakissa kyseessä oli laiton hyökkäyssota. --Joonas (kerro) 28. huhtikuuta 2006 kello 13.02 (UTC)

Jospa lukisit esittämäni kysymyksen uudelleen.--Donut 28. huhtikuuta 2006 kello 14.26 (UTC)

Afghanistanissa laillisuus lepäsi hyökkäyksen alkaessa semmoisessa tulkinnassa, että USA:lla nähtiin olevan oikeus itsepuolustukseen, koska siihen oli hyökätty Afghanistanista. Tämä tulkinta oli tietysti äärinmäisen ongelmallinen, ja USA olisi kaiketi saanut paremman päätöksen turvallisuusneuvostosta, mutta ei katsonut tarpeelliseksi hakea sitä. Täytyy tietysti kansainvälisestä laista puhuttaessa muistaa, että sillä ei ole samanlaista legitimiteettiä useiden silmissä kuin tavallisella lailla. Myöskään Kosovon sota ei ollut laillinen, mutta tämä ei estänyt länsimaiden poliittista johtoa kannattamasta sitä. Turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet voivat blokata kansainvälisen lain päätökset, mikä on keskeinen heikkous. Natsioikeudenkäynneissä taas ei syytetty natseja rikoksista (esim. siviilejä kohtaan tehdyt ilmapommitukset), joihin liittoutuneet olivat itsekin selvästi syyllistyneet --128.214.205.4 28. huhtikuuta 2006 kello 13.18 (UTC)

Amerikan aktiivinen ulkopolitiikka aiheuttaa maailmalla voimakkaita reaktioita puolesta ja vastaan

Passiivinen ulkopolitiikka aiheuttaa myös voimakkaita reaktioita puolesta ja vastaan->aktiivinen pois.--Donut 28. huhtikuuta 2006 kello 13.55 (UTC)

Sotatoimia on myös virallisesti perusteltu esimerkiksi demokratian ja vapauden levittämisellä. Etenkin kriitikoiden mukaan esimerkiksi Irakin sodan taustalla vaikuttaa supervaltahegemonian säilyttäminen, mikä on Yhdysvaltain tämän hetken ulkopoliittinen doktriini, ja siihen liittyvä luonnonvarojen saannin turvaaminen.

Miten sotatoimet ovat tässä oleellisia? Yhtä tärkeää on kansamurhien estäminen, diktatuurien poistaminen, kehitysmaiden auttaminen, kansainvälinen oikeudenmukaisuus, yksilönvapauksien toteuttaminen ympäri maailmaa, ilmaston lämpenemisen estäminen, jne. On hyvin NNPOV käsitellä vain sodista jaaritettelua.--Donut 28. huhtikuuta 2006 kello 13.55 (UTC)

USA estää vain ne kansanmurhat, jotka tukevat sen geopoliittisia päämääriä. Esimerkiksi Saddam teki suuremmat joukkomurhansa 1980-luvun lopussa lännen hyväksymänä ja samoin Itä-Timorin kansanmurhaa ei estetty vuosituhannen lopussa. Samoin diktatuureja poistetaan vain jos se on "kansallisten etujen" mukaista. Kun Chavez syrjäytettiin vallankaappauksessa pariksi päiväksi pari vuotta sitten, niin USA ilmaisi heti tukensa syrjäyttäjille, vaikka nämä toimivat täysin epädemokraattisesti (mahdollisesti osallistui myös operaatioon). Samoin USA kidnappasi Haitin presidentti Aristiden viime vuonna. USA ei edistä yksilönvapauksia muuten kuin silloin kun se sopii sille. Esimerkiksi Guantamon vankileiri on pahempi ihmisoikeusrikos kuin mikään muu asia Kuuban saarella (Kuuban poliittiset vangit sentään saavat jonkinlaisen oikeuskäsittelyn), samoin USA:ta (tai muitakaan maita) ei harmita esimerkiksi Saudi-Arabian asettama naisten autolla-ajokielto, koska maat ovat liittolaisia. Myöskin USA teloittaa paljon ihmisiä, jota Euroopassa pidetään ihmisoikeusrikoksena. Ilmaston lämpenemisen suhteen USA on taatusti saanut enemmän kritiikkiä kuin kiitosta viimeaikoina. Se, että joku suurvalta (tässä siis USA) pyrkii turvaamaan hegemonian yms. tavallisimpia kaikkien kynnelle kykenevien maiden geopoliittisia tavoitteita, voidaan mainita koska se on kiistaton asia (mikä ei tarkoita etteikö joku sitäkin voisi yrittää kiistää, mutta siis asianmukaisten lähteiden nojalla). Sen sijaan noista sinun mainitsemistasi asioista ollaan jyrkästi erimieltä, joten ei niitä voi mainita. Voidaan mainita että joidenkin mielestä USA edistää ja toisten mielestä hankaloittaa ihmisoikeuksien toteutumista, mutta tällainen olisi aika turhaa. --128.214.205.6 29. huhtikuuta 2006 kello 10.55 (UTC)

"Yhdysvallat nauttii tällä hetkellä positiivista suhdetta muun muassa Yhdistyneen kuningaskunnan, Australian, Japanin, Puolan ja muiden Yhdysvaltojen kaikkiin tärkeimpiin kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin osallistuvien maiden kanssa."

"Nauttii ... posiitivista suhdetta", kankeaa kieltä, "kaikkiin tärkeimpiin kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin", varsin epämääräistä. --ML 29. huhtikuuta 2006 kello 14.13 (UTC)

"Muiden kansakuntien reaktiot amerikkalaista ulkopolitiikkaa kohtaan ovat usein voimakkaita vaihdellen ihailusta vihaan. ". Kokonaisilla kansakunnilla ei liene reaktioita, viha ei ole sama käsite kuin "antiamerikkalaisuus". --ML 29. huhtikuuta 2006 kello 14.14 (UTC)

viitteet

Mitä nuo ihmeelliset "luettu PVM" ja kommentoinnit lähdeluettelossa tekevät. Saako tuommoisia edes olla? --ML 31. toukokuuta 2006 kello 13.34 (UTC)

"Luettu PVM" on lähdeviiteohjeista (esimerkiksi [3], [4], [5]). --Hautala 1. kesäkuuta 2006 kello 12.46 (UTC)

Viitteettömät kulttuuriväitteet

"1900-luvun tunnettuihin yhdysvaltalaisiin kirjailijoihin lukeutuvat muun muassa Ernest Hemingway, John Steinbeck, William Faulkner ja Paul Bellow. 1800-luvun Mark Twain, Nathaniel Hawthorne ja Herman Melville."

Entä...

• Washington Irving
• William Cullen Bryant
• James Fenimore Cooper
• Edgar Allan Poe
• Dorothy Parker
• David Foster Wallace
• Dave Eggers
• Brett Easton Ellis
• Michael Chabon
• Jeffrey Eugenides
• Mark Haddon
• Audrey Niffenegger
• Michael Szymczyk
• Saul Bellow
• Philip Roth
• Bernard Malamud
• Grace Paley
• Isaac Bashevis Singer
• Woody Allen
• Dashiell Hammett
• Raymond Chandler
• Stephen King
• Isaac Asimov
• Ray Bradbury
• Harlan Ellison
• Philip K. Dick
• David Foster Wallace
• Dave Eggers
• Brett Easton Ellis
• Michael Chabon
• Jeffrey Eugenides
• Mark Haddon
• Audrey Niffenegger
• Michael Szymczyk

Jos väitetään, että kirjalijat *pistä-oma-suosikkisikirjailijasi-tähän* ovat juuri niitä tunnetuimpia jotka tietosanakirjan pitäisi mainita, pitäisi kertoa kuka näin väittää. Missä lähteet? Oma mielipiteeni on, että tunnetuimpia ovat Hemingway, Twain, Poe, King ja Oprah. Mutta minun tai sinun mielipiteellä ei ole merkitystä, vaan lähteillä.

"Filosofiassa keskeisiä hahmoja ovat semiotiikan isiin luettava Charles S. Peirce"

Entä...

• William James
• John Dewey
• George Herbert Mead
• jne.

Julistukset filosofeista sopisivat vaikka Semiotiikka Amerikassa-artikkeliin, mutta uskon, että lukijan tutustamiseksi amerikkalaiseen kulttuuriin olisi tärkeämpää vaikka kertoa amerikkalaisista muusikoista, elokuvantekijöistä, tanssijoista, ruokalajeista.

"ja "virallinen toisinajattelija", kielititieteilijä Noam Chomsky."

Mikä "virallinen toisinajattelija"? Englanninkielinen Chmonsky-artikkeli ei sisällä mitään tuollaista. Jos toisia ihmisiä aletaan nimittelemään virallisiksi toisinajattelijoiksi, olisi syytä olla lähteet.

"Kulttuurikeskustelun alalla on kunnostautunut muun muassa Susan Sontag."

Mikä ihmeen kulttuurikeskustelu? Susan Sontagista löytyvät artikkelit eivät puhu mistään kulttuurikeskustelusta vaan melko tuntemattomasta esseististä, novellistista ja vasemmistolaisesta aktivistista. Sopisi paremmin johonkin listaan Amerikkalaisista kirjailijoista.

Kulttuurista kertovaan yhteenvetoon voisi laittaa varoituksen, etteivät kaikki lukijat käy lisäämässä sinne omia suosikkejansa, ellei maa ole todella pieni? --Aliz 4. kesäkuuta 2006 kello 10.01 (UTC)

superlatiivisiistiminen

Jos kulttuuriosiossa jokin tarvitsee superlatiivisiistimistä ja on NPOV-ongelma, niin sen alkupuolisko eikä kirjallisuus. Se on itse asiassa pelkkää hehkutusta ilman juuri mitään hyödyllistä informaatiota. --ML 4. kesäkuuta 2006 kello 12.17 (UTC)

Karsean näköinen Mozilla Firefoxissa

Tämä artikkeli näkyy aivan karseana Mozilla Firefoxissani (versio 1.0.7). Maailmankartta, jossa Ameriikka on vihreällä, laajenee koko näytön levyiseksi, leveämmäksikin, ja vääristää taulukon, jossa sen olisi tarkoitus olla. Kaikki taulukon solut eivät näy kokonaan. Viimeinen on osaksi "muilla kielillä" -luettelon alla. IE ja Opera näyttävät sivun varmaankin niin kuin on tarkoitus; aivan samoin kuin muidenkin valtioiden sivut.--Hamartolos 9. kesäkuuta 2006 kello 14.35 (UTC)

Johtui siitä, että joku oli ottanut pois karttakuvan kokomäärittelyn, jolloin kartta näkyi suhteessa 1:1 alkuperäiseen kuvatiedostoon. Onkelma on korjattu. --Tve4 9. kesäkuuta 2006 kello 14.38 (UTC)

Talous - väärennetyt dollarit

Tarkoittaako "On arvioitu, että noin 70% maailmalla dollaripohjaisista käteisvaroista on väärennöksiä.", että liikkeellä olevista dollariseteleistä (ja -kolikoista) 70% on väärennettyjä? Jos ymmärsin oikein, kuulostaa tämä mielestäni varsin uskomattomalta. Olisi mielenkiintoista tietää, kuka on arvioinut, ja mistä asiasta löytyy lisätietoa. Lähdettä ei ole kerrottu. Kommentin jätti 88.112.10.1 (keskustelu – muokkaukset).

Poistin noin viikko sitten tuon väitteen kun lähdettä ei kuulunut.--Teveten 16. tammikuuta 2007 kello 15.33 (UTC)

Nähtävyydet

Sopisiko jokin pieni tiivistelmä Yhdysvaltojen !tärkeimmistä" nähtävyyksistä, vaikkapa kulttuuri-otsikon alle? Niitä kun on melko paljon, mutta mount Rushmore, vapauden patsas, Grand Canyon, Seattlen Space Needle nyt olisivat minusta maininnan arvoiset.

Artikkelin luotettavuus ja neutraalisuus

Artikkeli on valitettavan täynnä superlatiiveja Usan ylivoimasta Suuresta ja mahtavasta, kunnon neuvostotyyliin. Monet näistä Suurin, Mahtavin, Rikkain, Kehittynein tyyliset hehkutukset ovat lähes poikkeuksetta lähteettömiä ja monet ovat selkeästi virheellisiä. artikkelista puuttuu myös kokonaan kriittinen näkökulma. On valitettavaa, että tämä neutraalin artikkelin näkökulma on unohdettu. Kriittisellä näkökulmalla en tarkoita "jenkit on paskoja maailmanpoliiseja" tyylisiä kommentteja, vaan myös USAn järjestelmän huonojen puolien mukaanottamista artikkeliin. Akuutein ongelma on kuitenkin kiistatta nämä virheelliset ja lähteettömät ylistykset. Toivon, että kyseisten kohtien kirjoittajat todistavat väitteensä tai edes merkitsevät lähteen. Muuten ehdotan kyseisten lähteettömien ja kyseenalaisten kohtein poistoa. Kehua saa, mutta lauseiden pitää olla faktoja, eikä mitä tahansa sooopaa.--Kalamies 15. tammikuuta 2007 kello 17.34 (UTC)

Näitä todellisia varjopuolia joista ei artikkelissa puhuta ovat mm. Yhdysvaltojen Apartheid, eli rotuerottelujärjestelmä. Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamisen estäminen. Antoivat luvan vasta saatuaan syytesuojan omille sotilailleen. Etelä-amerikan oikeistolaisten diktaattorien tukeminen (mm. Augusto Pinochet, ja Ruandan kansanmurhan salliminen estämällä rauhanturvajoukkojen lähdön estämään kyseinen kansanmurha.--Kalamies 16. tammikuuta 2007 kello 15.10 (UTC)

Epäilyttävät kohdat voi merkitä {{lähde}} -merkinnällä ja jos sopivan ajan jakson (mieluiten useita viikkoja ellei artikkeli herätä erityistä huomiota) jälkeen lähteitä ei löydy niin pois. Todennäköisesti ainakin osa tekstistä on käännetty suoraan muun kielisistä Wikipedioista. --Harriv 16. tammikuuta 2007 kello 15.30 (UTC)

Samaa mieltä. Heti pisti silmään artikkelin puolueellisuus ja se vain tuntui jatkuvan joka osiossa.Jouniheikkila 26. maaliskuuta 2007 kello 22.10 (UTC)

Kuvia liikaa?

Onkohan nuo kaikki kuvat tarpeellisia ja Yhdysvaltoja kuvaavia? Esim. "tiedemies tutkimassa peltoa"? Tuo kuva voisi olla monesta muustakin maasta, joten se ei tuo esille mitään erityispiirrettä jenkkilästä. Nimittäin omalla 1600x1200 resolla nuo kuvat täyttävät KOKO oikean reunan (mistään kohtaa teksti ei pääse kuvien välistä)... pienemmillä resoilla ei ehkä. Lisäksi kuvia voisi sommitella jonkin verran myös artikkelin vasemmalle puolelle. --Majestic 15. helmikuuta 2007 kello 11.13 (UTC)

Bushin valintavuosi

Liittovaltion elimet -otsikon alla väitettiin Bushin tulleen valituksi 2001. Muokkasin vuodeksi 2000, joka on merkitty mm. Bushin omalla wikisivulla oikeaksi vuodeksi. Kommentin jätti 128.214.200.149 (keskustelu – muokkaukset).

Tuli valituksi 2000, astui virkaan 2001. -Les 13. toukokuuta 2007 kello 23.17 (UTC)

Vanhin perustuslaillinen tasavalta?

Englanninkielisen Wikipedia ei näytä väitävän, että USA olisi vanhin perustuslaillinen tasavalta vaan vanhin federaatio. "The United States is the world's oldest surviving federation."

Tosin FAQ taas arvelee, että ehkä sittenkin. http://en.wikipedia.org/wiki/Talk:United_States/Frequently_asked_questions Itse en kutsuisi tasavallaksi systeemiä, jossa vain maata omistavat valkoiset protestanttimiehet saivat äänestää. Kyseessä oli oligarkia, jos kyseistä porukkaa voi pitää "pienenä väehmmistönä". Jos ei voi pitää, en tiedä, miksi järjestelmää pitäisi kutsua. "Demokraattisia piirteitä omaavaksi harvainvallaksi"?

Inflaatio osakemarkkinoilla?

"Lainankasvu ja inflaatio osakemarkkinoilla aiheutti pörssiromahduksen vuonna 1929." En täysin itse ymmärrä lausetta. Pitäisikö olla "Lainanoton kasvu ja inflaatio aiheuttivat osakemarkkinoilla pörssiromahduksen vuonna 1929"?

Historia-osuus

Jos historiaosuutta haluaa lyhentää ja siirtää pääartikkeliin, niin tännekin pitäisi silti jäädä jotain muuta nyt tarjottu kahden virkkeen tynkä. --ML 13. huhtikuuta 2008 kello 10.10 (UTC)

Samaa mieltä. -- Piisamson 13. huhtikuuta 2008 kello 10.12 (UTC)

Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka

Eikö tästä aiheesta todellakaan sanota artikkelissa mitään? --ML 13. huhtikuuta 2008 kello 19.41 (UTC)

Asevoimat

Asevoimista kirjoitetaan seuraavasti:

Viime vuosina Yhdysvaltoja kohtaan on kohdistunut syytteitä nk. köyhdytettyä uraania sisältävien likaisten pommien käytössä Irakissa, Afganistanissa ja Jugoslavian alueella käydyissä sodissa. Nämä säteilevää jätettä sisältävät pommit ovat aiheuttaneet vakavia terveysongelmia niin paikalliselle siviiliväestölle kuin Yhdysvaltain omille sotilaille sekä pysyviä ympäristön säteilyongelmia.

Jahas. Mitään muuta kuin tavallisia kemiallisia haittoja (vrt. pakokaasupäästöt) ei ole koskaan ainakaan Säteilyturvakeskuksen mukaan havaittu ja Itä-Uusimaa olisi noilla standardeilla asumaton uraanihelvetti.[6] Lähes kaikki suuremmat asevoimat käyttävät köyhdytettyä uraania ammuksissa (ehkä Suomikin) ja samoin sitä käytetään siviililaitteissa. Poistan tuon aiheettomana. Mugabe 19. huhtikuuta 2008 kello 15.56 (UTC)

Kyllä tuollaisia syytöksiä on esitetty (yleistietoa). Lähdepyyntö ennen poistamista. --ML 19. huhtikuuta 2008 kello 16.03 (UTC)

Kun Säteilykeskus väittää täysin vastakkaista, tuon voinee laskea osioon "sonta". Jos jotain olisi lisättävä, niin tärkeää tietoa löytyisi ilmavoimien koosta tekniseen kehitykseen, mutta jätetään ne pääartikkeliin?Mugabe 19. huhtikuuta 2008 kello 16.53 (UTC)

Syytteitä on tosiaan esitetty, väitteeseen tulee lisätä lähde ja mainita syytösten esittäjä tai esittäjiä, ja vastapainoksi voidaan todeta esimerkiksi Säteilyturvakeskuksen näkemys asiasta. Kynnys Wikipediaan ei ole totuus, vaan tarkistettavuus. -- Piisamson 19. huhtikuuta 2008 kello 17.03 (UTC)

esimerkiksi tässä artikkelissa kerrotaan kuvan kera millä alueilla Irakissa USA käytti köyhdytettyä uraania. Ja ainii, kuva on siis asevoimien julkaisema. Eli kiista ei ole siitä käytettiinkö sitä vai ei, vaan kiista koskee sitä käytettiinkö köyhdytettyä uraania muuallakin kuin missä asevoimat on sen myöntänyt, ja kuinka vakavia terveysongelmia se on aiheuttanut niin paikalliselle siviiliväestölle kuin sotilaille--kalamies 19. huhtikuuta 2008 kello 17.42 (UTC)

Pikaisella googlauksella löytyy yllättävän paljon tietoa aiheesta[7]--kalamies 19. huhtikuuta 2008 kello 17.48 (UTC)

Haitallinen vai ei?

Vaikuttavin ja luotettavin tutkimus aiheesta lienee The Royal Societyn tutkimus, joka julkaistiin mm New Scientist lehdessä. Lisäsin tutkimuksen havainnot artikkeliin. Ja kuten siitä voi huomata tulokset olivat aivan erilaisia kuin stukin (johon en kyllä luottaisi sekuntiakaan, joten hyvä, että aiheesta löytyy myös luotettavampia tutkimuksia).--kalamies 19. huhtikuuta 2008 kello 18.46 (UTC)

Lähteestä vielä,Most soldiers have a negligible risk of dying of cancer caused by radiation from battlefield DU. A few soldiers, for instance those who clean up vehicles struck by DU, may have an excess risk of lung cancer and may develop short-term kidney damage. (eli kuten artikkelissa todetaan vaara riippu työtehtävistä.), siviiliväestöön liittyen taas sanotaan seuraavaa Ingestion of DU from contaminated water and food, and from soil, will be highly variable and may be significant in some cases: for example, children playing in areas where DU shells have impacted. (eli taas vaihtelee mutta on merkittävä joissakin tapauksissa)--kalamies 19. huhtikuuta 2008 kello 19.46 (UTC)

Alkuperäisen yhteenveto[8]:

Except in extreme circumstances any extra risks of developing fatal cancers as a result of radiation from internal exposure to DU arising from battlefield conditions are likely to be so small that they would not be detectable above the general risk of dying from cancer over a normal lifetime.

The greatest exposures will apply only to a very small fraction of the soldiers in a theatre of war, for example those who survive in a vehicle struck by a DU penetrator. In such circumstances, and assuming the most unfavourable conditions, the lifetime risk of death from lung cancer is unlikely to exceed twice that in the general population.

Any extra risks of death from leukaemia, or other cancers, as a result of exposure to DU are estimated to be substantially lower than the risks of death from lung cancer. Under all likely exposure scenarios the extra lifetime risks of fatal leukaemia are predicted to be too small to be observable.

Many soldiers on a battlefield may be exposed to small amounts of DU and the risks of cancer from such exposures are predicted to be very low. Even if the estimates of risk for these conditions are one hundred times too low, it is unlikely that any excess of fatal cancer would be detected within a cohort of 10,000 soldiers followed over 50 years.

Epidemiological studies complement assessments of actual exposures and radiation risks. Although epidemiological studies of occupational exposure to uranium are not sensitive enough to detect small increases in overall risks of cancer, they nevertheless tend to confirm the calculations of the risks derived from estimates of actual exposures to DU.

"In such circumstances, assuming the most unfavourable conditions, the lifetime risk of death from lung cancer is unlikely to exceed twice that in the general population" Kertoo selkeästi pahimman mahdollisen riskin. Lapsista sanotaan, että saattaa lisätä riskiä kun lapset sormeilevat raskasaineita ja pistävät sormet suuhun. Ja silloinkin riski jää tuohon pieneen syöpäriskin lisäykseen (pahan maun ja myrkyllisyyden lisäksi). Nykyisestä muotoilusta saa kuvan että se jotenkin koskisi lapsia ja olisi tilastollisesti varmaa. Voisitko korjata sen? Tässä on lähde suoraan WHO:n tutkimukseen [9] ja googlettamalla löydät muita tutkimuksia. Minusta tuo on aivan turha kappale koko artikkeliin, mutta jääkööt jos olet sitä mieltä.Mugabe 19. huhtikuuta 2008 kello 20.15 (UTC)

Miten tekstiä pitäisi konkreettisesti muuttaa?--kalamies 19. huhtikuuta 2008 kello 20.23 (UTC)

Nythän siinä sanotaan, että vaikutukset vaihtelevat, ja sota-alueilla ne ovat aiheuttaneet merkittäviä ongelmia, mutta eivät aina aiheuta.--kalamies 19. huhtikuuta 2008 kello 20.29 (UTC)

Riittää kun mainitaan pahimmat riskit. Missään ei puhuta hengenvaarallisesta. Kaikki riskit ovat mahdollisia eivätkä varmoja kuten artikkelissa yritettiin väittää.Mugabe 19. huhtikuuta 2008 kello 20.41 (UTC)

Lisäsin maininnan pahimmillaan, ja muutin hengenvaarallisen merkittäväksi. Kelpaako?--kalamies 19. huhtikuuta 2008 kello 21.00 (UTC)

Miksi artikkeliin ei voi kirjoittaa suoraa käännöstä mitä alkuperäisessä lähteessäsi sanotaan? Lähteesi "may cause" ei käänny muotooon "on aiheuttanut" vaan "saattaa aiheuttaa". Lähteessäsi ei puhuta mitään vastasyntyneistä! Lähteessäsi sanotaan että ympäristön säteilyongelmia ei ole, mutta epätodennäköisissä pahimmissa tapauksissa saattaa olla myrkyllisyysongelmia! Wikipedian käytäntö suosii lähteiden suoraa lainausta. Voisitko vaihtaa siihen alkuperäisen lähteesi yhteenvedon suoran käännöksen (tai palauttaa sen jonka poistit)? Mugabe 24. huhtikuuta 2008 kello 13.04 (UTC)

Nykymuoto on hyvä, sillä artikkelissa kerrotaan niistä tapauksista milloin se on aiheuttanut, ja annetaan ymmärtää, että se ei aina aiheuta. poistin vastasyntyneet. On selvää, että aine säteilee, jolloin se aiheuttaa säteilyongelmia, mutta muutin kohdan saastumisongelmaksi, sillä säteily ei lähteen mukaan ole ainoa ongelma.--kalamies 24. huhtikuuta 2008 kello 14.12 (UTC)

Hispano v. latino

"Hispano" ei ole suomen kielen sana, vaan surkea anglismi. Kirjoitusasultaan siedettävämpi "hispaniaano" on myöskin harvoin käytetty ja merkitykseltään epäselvä. Oman käsitykseni mukaan jenkkitilastoissa "hispaniaanoilla" tarkoitetaan ylipäätänsä Latinalaisesta Amerikasta kotoisin olevia ihmisiä, joten oikeaoppinen termi on "latino". Korjaan artikkelin. Valopeura 23. huhtikuuta 2008 kello 10.27 (UTC)

Palautin muokkauksia, mutta....

Huomasin, että Yhdysvaltain talous-artikkelissa on nyt päällekkäistä samaa tekstiä tämän artikkelin kanssa: sieltä on joskus kopioitu tekstiä tähän artikkeliin. Käyttäjä Mugabe ehkä oli huomannut tämän, mutta ei kertonut siitä yhteenvedossa? --Pasixxxx 24. huhtikuuta 2008 kello 19.29 (UTC)