Ero sivun ”Virtausmekaniikka” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
p typo
Rivi 23: Rivi 23:
==Kontinuumioletus==
==Kontinuumioletus==


Kaasut ja nesteet koostuvat [[molekyyli|molekyyleistä]], jotka törmäilevät toisiinsa. Kontinuumihypoteesissa fluideja pidetään kuitenkin jatkuvina: tiheyden, paineen ja lämpötilan kaltaisten ominaisuuksien katsotaan olevan määriteltyjä mielivaltaisen pienissä pisteissä. Kaasun todellinen molekyyliluonne jätetän huomiotta. Kontinuumioletus antaa kuitenkin erittäin tarkkoja arvioita fluidien todellisesta käyttäytymisestä, kunhan tarkastelu pidetään selvästi molekyylin kokoa (noin 10 <sup>-6<sup> metriä) suuremmissa mitoissa.
Kaasut ja nesteet koostuvat [[molekyyli|molekyyleistä]], jotka törmäilevät toisiinsa. Kontinuumihypoteesissa fluideja pidetään kuitenkin jatkuvina: tiheyden, paineen ja lämpötilan kaltaisten ominaisuuksien katsotaan olevan määriteltyjä mielivaltaisen pienissä pisteissä. Kaasun todellinen molekyyliluonne jätetään huomiotta. Kontinuumioletus antaa kuitenkin erittäin tarkkoja arvioita fluidien todellisesta käyttäytymisestä, kunhan tarkastelu pidetään selvästi molekyylin kokoa (noin 10 <sup>-6<sup> metriä) suuremmissa mitoissa.


{{tynkä/Fysiikka}}
{{tynkä/Fysiikka}}

Versio 10. marraskuuta 2005 kello 12.12

Virtausmekaniikka on kontinuumimekaniikan osa-alue, joka tutkii fluideja eli nesteitä ja kaasuja. Se voidaan jakaa edelleen mm. hydrostatiikkaan ja virtausdynamiikkaan.

Virtausmekaniikka tutkii kaasujen virtausta mm. aerodynamiikan sovellutuksissa, joita ovat lentokoneiden nostovoiman ja vastuksen määrittäminen. Nesteiden virtauksessa keskeisiä tutkimuskohteita ovat laivatekniset ja hydrauliikan sovellukset, geofysiikassa taas esimerkiksi valtamerien virtaukset.

Kokeelliseen virtausmekaniikkaan kuuluvat muun muassa tuulitunneleiden käyttö. Laskennallinen eli numeerinen virtausmekaniikka (CFD, computational fluid dynamics) on tuonut lisää mahdollisuuksia simuloida virtausongelmia.

Virtausmekaniikka pidetään usein kontinuumimekaniikan haarana:

Kontinuumi-
mekaniikka
Lujuusoppi eli kiinteiden aineiden mekaniikka: tutkii jatkuvasti jakautuneita kiinteitä aineita Elastisuus: aineet, jotka palaavat alkuperäiseen muotoonsa
Plastisuus: aineet, jotka muuttavat muotoaan pysyvästi Reologia: niiden aineiden tutkimus, joilla on sekä kiinteiden aineiden että fluidien ominaisuuksia
Virtausmekaniikka Ei-newtonilaiset fluidit
Newtonilaiset fluidit

Kontinuumioletus

Kaasut ja nesteet koostuvat molekyyleistä, jotka törmäilevät toisiinsa. Kontinuumihypoteesissa fluideja pidetään kuitenkin jatkuvina: tiheyden, paineen ja lämpötilan kaltaisten ominaisuuksien katsotaan olevan määriteltyjä mielivaltaisen pienissä pisteissä. Kaasun todellinen molekyyliluonne jätetään huomiotta. Kontinuumioletus antaa kuitenkin erittäin tarkkoja arvioita fluidien todellisesta käyttäytymisestä, kunhan tarkastelu pidetään selvästi molekyylin kokoa (noin 10 -6 metriä) suuremmissa mitoissa.

Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.