Ero sivun ”Virtausmekaniikka” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
käyttäisin muotoa "pidetään usein", koska muitakin mielipiteitä on |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Kokeelliseen virtausmekaniikkaan kuuluvat muun muassa [[tuulitunneli|tuulitunneleiden]] käyttö. Laskennallinen eli numeerinen virtausmekaniikka (CFD, computational fluid dynamics) on tuonut lisää mahdollisuuksia simuloida virtausongelmia. |
Kokeelliseen virtausmekaniikkaan kuuluvat muun muassa [[tuulitunneli|tuulitunneleiden]] käyttö. Laskennallinen eli numeerinen virtausmekaniikka (CFD, computational fluid dynamics) on tuonut lisää mahdollisuuksia simuloida virtausongelmia. |
||
Virtausmekaniikka pidetään usein |
Virtausmekaniikka pidetään usein kontinuumimekaniikan haarana: |
||
{|border=1 |
{|border=1 |
||
Rivi 23: | Rivi 23: | ||
==Kontinuumioletus== |
==Kontinuumioletus== |
||
Kaasut ja nesteet koostuvat [[molekyyli|molekyyleistä]], jotka törmäilevät toisiinsa. Kontinuumihypoteesissa fluideja pidetään kuitenkin jatkuvina |
Kaasut ja nesteet koostuvat [[molekyyli|molekyyleistä]], jotka törmäilevät toisiinsa. Kontinuumihypoteesissa fluideja pidetään kuitenkin jatkuvina: tiheyden, paineen ja lämpötilan kaltaisten ominaisuuksien katsotaan olevan määriteltyjä mielivaltaisen pienissä pisteissä. Kaasun todellinen molekyyliluonne jätetän huomiotta. Kontinuumioletus antaa kuitenkin erittäin tarkkoja arvioita fluidien todellisesta käyttäytymisestä, kunhan tarkastelu pidetään selvästi molekyylin kokoa (noin 10 <sup>-6<sup> metriä) suuremmissa mitoissa. |
||
{{tynkä/Fysiikka}} |
{{tynkä/Fysiikka}} |
Versio 10. marraskuuta 2005 kello 12.12
Virtausmekaniikka on kontinuumimekaniikan osa-alue, joka tutkii fluideja eli nesteitä ja kaasuja. Se voidaan jakaa edelleen mm. hydrostatiikkaan ja virtausdynamiikkaan.
Virtausmekaniikka tutkii kaasujen virtausta mm. aerodynamiikan sovellutuksissa, joita ovat lentokoneiden nostovoiman ja vastuksen määrittäminen. Nesteiden virtauksessa keskeisiä tutkimuskohteita ovat laivatekniset ja hydrauliikan sovellukset, geofysiikassa taas esimerkiksi valtamerien virtaukset.
Kokeelliseen virtausmekaniikkaan kuuluvat muun muassa tuulitunneleiden käyttö. Laskennallinen eli numeerinen virtausmekaniikka (CFD, computational fluid dynamics) on tuonut lisää mahdollisuuksia simuloida virtausongelmia.
Virtausmekaniikka pidetään usein kontinuumimekaniikan haarana:
Kontinuumi- mekaniikka |
Lujuusoppi eli kiinteiden aineiden mekaniikka: tutkii jatkuvasti jakautuneita kiinteitä aineita | Elastisuus: aineet, jotka palaavat alkuperäiseen muotoonsa | |
Plastisuus: aineet, jotka muuttavat muotoaan pysyvästi | Reologia: niiden aineiden tutkimus, joilla on sekä kiinteiden aineiden että fluidien ominaisuuksia | ||
Virtausmekaniikka | Ei-newtonilaiset fluidit | ||
Newtonilaiset fluidit |
Kontinuumioletus
Kaasut ja nesteet koostuvat molekyyleistä, jotka törmäilevät toisiinsa. Kontinuumihypoteesissa fluideja pidetään kuitenkin jatkuvina: tiheyden, paineen ja lämpötilan kaltaisten ominaisuuksien katsotaan olevan määriteltyjä mielivaltaisen pienissä pisteissä. Kaasun todellinen molekyyliluonne jätetän huomiotta. Kontinuumioletus antaa kuitenkin erittäin tarkkoja arvioita fluidien todellisesta käyttäytymisestä, kunhan tarkastelu pidetään selvästi molekyylin kokoa (noin 10 -6 metriä) suuremmissa mitoissa.