Ero sivun ”Digitaalinen valokuva” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Argus (keskustelu | muokkaukset)
sivun lopusta turhaa roskaa pois
Tom~fiwiki (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 19: Rivi 19:
*[[Digitaalinen valokuvaus]]
*[[Digitaalinen valokuvaus]]


[[Luokka:Digitaalinen valokuvaus]]
[[Luokka:Valokuvauksen historia]]
[[Luokka:Valokuvauksen historia]]
[[Luokka: Valokuvaus]]
[[Luokka: Valokuvaus]]

Versio 14. elokuuta 2008 kello 08.41

Digitaalinen valokuva on digitaalikameran matriisikennolle valotettu fotonien varausta ilmaiseva digitaalinen tiedosto, jota voidaan tarkastella esimerkiksi tietokoneen näytöllä. Siitä täytyy tehdä valokuvavedos ennen kuin tiedosto saadaan käsin kosketeltavaan muotoon. Valokuvista voidaan tehdä digitaalisia vedoksia myös kuvanlukijalla.

Valokuvavedos valmistetaan joko valottamalla "immateriaalinen" digitaalinen tiedosto valonherkälle vedostusmateriaalille. Vedostusmateriaali on usein paperipohjaista, mutta se voi olla muovia tai siitä voidaan tehdä digitaalinen vedos esimerkiksi portable document format pdf-muotoon. Digitaalisia vedostusta kutsutaan yleisesti tulostamiseksi. Digitaalinen vedos voidaan tehdä myös painomenetelmällä. Digitaalinen vedos voi olla paitsi valoherkälle materiaalille vedostettu, myös esim. painomusteella eri materiaaleille siirretty painokuva, digitaalinen tuloste tai valokopio. Digitaalinen valokuva voidaan tuottaa myös "aineettomana" "immateriaalisena" vedoksena valkokankaalle tai näyttöpäätteelle.

Historia

Perinteinen tapa tarkastella digitaalisen valokuvan syntyä olisi aloittaa vuodesta 1839, jolloin Ranskan valtio lahjoitti valokuvauskeksinnön maailmalle, tai osana viestinnän kehitystä alkaen luolamaalauksista 30 000 vuotta sitten, jatkaen kirjoitustaidon kehittymisestä kirjapainon syntyyn, valokuvauksen keksimiseen ja lopulta nykypäivän digitaaliseen viestintään. Tavanomainen lineaarinen tarkastelutapa ei vastaa sitä, mitä todellisuudessa on tapahtunut. Kehitys ei koskaan ole ollut näin suoraviivaista ja näkemättä jäisi monia digitaalisen valokuvauksen kehityskulkuun vaikuttaneita tekijöitä.

Digitaalisen valokuvan käsite

Digitaalisen valokuvan kehitys ei ole yhden tietyn menetelmän tulosta, vaan monen erilaisen filosofisen, yhteiskunnallisen ja teknisen prosessin tuotetta. Valokuvan ja digikuvan kehitys on ollut todella kollektiivinen prosessi, jossa kaikki osapuolet ovat varastaneet ideoita ja ostaneet patentteja parhaansa mukaan. Äskettäin ilmestyneen Mikko Hietaharjun väitöskirjan nimi Valokuvan voi repiä viittaa paperikuvaan[1]. Valokuva ei kuitenkaan koskaan ole ollut yksinomaan paperikuva, vaan myös kuparille vedostettu daguerrotypia tai lasipositiivista taikalyhdyllä heijastettava diakuva [2].

Voidaan kysyä, eikö myös valon avulla camera obscuralla piirretyt taulut tai tietokoneen ruudussa tarkasteltavat digikuvat ole ”valokuvia”. Vuosisatoja sitten esiintyneet ilmiöt saattavat elää myös nykyisyydessä. Valokuvankin käsite on liitetty moneen erilaiseen tekniseen muotoon. Tekniikasta riippumatta lopputulos voi olla sama. Esimerkiksi negatiivista, diakuvasta, digitalisoidusta valokuvasta tai digikameran digikuvasta valmistettua painokuvaa ei pystytä erottamaan toisistaan [3].

Viitteet

  1. Hietaharju M. (2006) Valokuvan voi repiä. Valokuvan rakenne-elementit, käyttöympäristöt sekä valokuvatulkinnan syntyminen. Jyväskylän yliopisto.
  2. Huhtamo E. (1996) Elävän kuvan arkeologia. Yleisradio, Helsinki
  3. Mölsä, Pekka (2007) Digitaalinen valokuvaus on. Helsingin yliopisto

Katso myös