Ero sivun ”Metafysiikan esitys” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Bennettin englanninkielinen käännös |
p w |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''''Discours de métaphysique''''' ("Tutkielma metafysiikasta") on [[Gottfried Leibniz]]in vuonna [[1686]] julkaisema lyhyehkö, noin kuusikymmensivuinen [[filosofia|filosofinen]] [[metafysiikka]]a käsittelevä tutkielma. Teoksessa Leibniz kehittelee filosofiaansa koskien fyysisiä [[substanssi|substansseja]], [[liike]] |
'''''Discours de métaphysique''''' ("Tutkielma metafysiikasta") on [[Gottfried Leibniz]]in vuonna [[1686]] julkaisema lyhyehkö, noin kuusikymmensivuinen [[filosofia|filosofinen]] [[metafysiikka]]a käsittelevä tutkielma. Teoksessa Leibniz kehittelee filosofiaansa koskien fyysisiä [[substanssi|substansseja]], [[liike (fysiikka)|liikettä]], kappaleiden [[resistenssi]]ä sekä [[Jumala]]n roolia maailmassa. Teos on jaettu 37:ään lukuun |
||
Leibnizin metafysiikan perusteet ovat, että Jumala on äärimmäisen täydellinen olento (I), että Jumala on hyvä, mutta hyvyys on olemassa Jumalasta itsenäisenä <!--(a rejection of [[divine command theory]])--> (II), ja että Jumala on luonut maailman täydellisessä järjestyksessä ja täydelliseksi (III-VII). |
Leibnizin metafysiikan perusteet ovat, että Jumala on äärimmäisen täydellinen olento (I), että Jumala on hyvä, mutta hyvyys on olemassa Jumalasta itsenäisenä <!--(a rejection of [[divine command theory]])--> (II), ja että Jumala on luonut maailman täydellisessä järjestyksessä ja täydelliseksi (III-VII). |
||
Versio 4. elokuuta 2008 kello 23.29
Discours de métaphysique ("Tutkielma metafysiikasta") on Gottfried Leibnizin vuonna 1686 julkaisema lyhyehkö, noin kuusikymmensivuinen filosofinen metafysiikkaa käsittelevä tutkielma. Teoksessa Leibniz kehittelee filosofiaansa koskien fyysisiä substansseja, liikettä, kappaleiden resistenssiä sekä Jumalan roolia maailmassa. Teos on jaettu 37:ään lukuun
Leibnizin metafysiikan perusteet ovat, että Jumala on äärimmäisen täydellinen olento (I), että Jumala on hyvä, mutta hyvyys on olemassa Jumalasta itsenäisenä (II), ja että Jumala on luonut maailman täydellisessä järjestyksessä ja täydelliseksi (III-VII).
Discours esitti omana aikanaan kiistanalaisen väitteen, jonka mukaan "skolastisten filosofien mielipiteitä ei tulisi kokonaan ylenkatsoa" (XI). Modernin filosofian varhaiset teokset 1600-luvulla perustuivat usein kaiken keskiaikaisen filosofian hylkäämiseen. Leibniz ei suhtautunut skolastiikan virheisiin aivan yhtä ankarasti. Hän kirjoitti: "Jos joku huolellinen ja mietiskelevä mieli näkisi vaivan selventääkseen ja ohjatakseen heidän ajatuksiaan analyyttisten geometrien tapaan, hän voisi löytää suuren aarteen tärkeitä totuuksia, jotka ovat täysin todistettavissa".
Leibniz selittää näkemystään fyysisistä substansseista laajemmin Monadologiassaan.
Lähteitä
- Leibniz, Gottfried Wilhelm: Discourse on Metaphysics and the Monadology (käännös George R. Montgomery). Prometheus Books, 1992.
Aiheesta muualla
- Leibniz: Discourse on Metaphysics (englanniksi)
- Leibniz: Discourse on Metaphysics (PDF) (englanniksi)