Ero sivun ”Fysiologinen suolaliuos” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Albval (keskustelu | muokkaukset)
vähän lisää scienceä
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Fysiologinen suolaliuos''' on [[suola]]liuos, jonka osmoottinen vahvuus on yhtä vahva kuin [[veri|veren]].<ref name="BI4">{{BI4|177}}</ref> Ihmisen veren koostumusta vastaa 0,9 prosenttinen suolaliuos.<ref name="BI4" /> Suolaliuoksen on tärkeää olla [[osmoosi|osmoottisesti]] yhtä vahvaa, ettei se vahingoita kohteen soluja. Jos esimerkiksi punasoluja laittaa niiden väkevyyttä laimeampaan, hypotoniseen luokseen, ne pullistuvat räjähtäen lopulta.<ref name="BI1">{{BI1|172}}</ref> Väkevämmässä hypertonisessa liuoksessa ne taas menevät kasaan.<ref name="BI1" />
'''Fysiologinen suolaliuos''' on [[suola]]liuos, jonka osmoottinen vahvuus on yhtä vahva kuin [[veri|veren]].<ref name="BI4">{{BI4|177}}</ref> Ihmisen veren koostumusta vastaa 0,9 prosenttinen suolaliuos.<ref name="BI4" /> Suolaliuoksen on tärkeää olla [[osmoosi|osmoottisesti]] yhtä vahvaa, ettei se vahingoita kohteen soluja. Jos esimerkiksi punasoluja laittaa niiden väkevyyttä laimeampaan, hypotoniseen luokseen, ne pullistuvat ulkopuolisen nesteen siirtyessä niiden sisään ja solut räjähtävät lopulta.<ref name="BI1">{{BI1|172}}</ref> Väkevämmässä hypertonisessa liuoksessa ne taas menevät kasaan, koska soun sisältä siirtyy nestettä ulkopuoliseen väkevämpään liuokseen.<ref name="BI1" />


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 4. elokuuta 2008 kello 21.31

Fysiologinen suolaliuos on suolaliuos, jonka osmoottinen vahvuus on yhtä vahva kuin veren.[1] Ihmisen veren koostumusta vastaa 0,9 prosenttinen suolaliuos.[1] Suolaliuoksen on tärkeää olla osmoottisesti yhtä vahvaa, ettei se vahingoita kohteen soluja. Jos esimerkiksi punasoluja laittaa niiden väkevyyttä laimeampaan, hypotoniseen luokseen, ne pullistuvat ulkopuolisen nesteen siirtyessä niiden sisään ja solut räjähtävät lopulta.[2] Väkevämmässä hypertonisessa liuoksessa ne taas menevät kasaan, koska soun sisältä siirtyy nestettä ulkopuoliseen väkevämpään liuokseen.[2]

Lähteet

  1. a b Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 177. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
  2. a b Lahti, Kimmo et al.: Biologia: Elämä, s. 172. 8.–9. painos. WSOY, 2006. ISBN 951-0-28024-0.