Ero sivun ”Kehäpäätelmä” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: ca:Argumentació circular |
p Kieliasua |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Kehäpäätelmä''' on virheellinen [[päättely|päätelmä]], jonka pätevyys perustuu |
'''Kehäpäätelmä''' on virheellinen [[päättely|päätelmä]], jonka pätevyys perustuu oletukseen johtopäätöksen totuudesta. Toisin sanoen kehäpäätelmä on hyväksyttävä vain siinä tapauksessa, että johtopäätös sattuu olemaan tosi. Kehäpäättely ei osoita mitään syitä, miksi kyseistä väitettä olisi pidettävä totena. |
||
Yksinkertaisimmillaan kehäpäätelmä kuuluu: Koska asia on näin, asia on näin. Kehäpäätelmän yleinen kaava on seuraava: |
|||
# A on B:n [[premissi]] |
# A on B:n [[premissi]] |
||
# |
# Todisteeksi B:lle esitetään A |
||
# |
# Alkuehdoksi (premissiksi) A:lle esitetään B |
||
Tavallisesti kehäpäätelmät piiloutuvat monimutkaisen esitystavan taakse eikä kehäpäätelmästä ole siksi helppoa antaa selkeää esimerkkiä. Kehäpäätelmässä voi olla myös useampia termejä kuin vain kaksi. Esimerkiksi seuraava päättely on kehämäistä: |
|||
* Jos suurin osa ihmisistä pitää jotakin väitettä totena, niin se on tosi. |
* Jos suurin osa ihmisistä pitää jotakin väitettä totena, niin se on tosi. |
||
Rivi 16: | Rivi 18: | ||
* Raamattu on totta, koska se on Jumalan sanaa. |
* Raamattu on totta, koska se on Jumalan sanaa. |
||
Kehäpäätelmää ei |
Kehäpäätelmää ei pidä sekoittaa [[Logiikka#Deduktiivinen_ja_induktiivinen_p.C3.A4.C3.A4ttely_sek.C3.A4_enthymeme|deduktiiviseen eli laskujohtoiseen päättelyyn]], jossa johtopäätös seuraa välttämättä alkuehdoista. Tällaista on esimerkiksi [[matematiikka|matemaattinen]] päättely. |
||
Kehäpäätelmä tunnetaan myös [[latina]] |
Kehäpäätelmä tunnetaan myös [[latina]]nkielisillä nimillä ''petitio principii'', ''circulus in probando'' ja ''circulus vitiosus''. |
||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
Versio 30. heinäkuuta 2008 kello 18.31
Kehäpäätelmä on virheellinen päätelmä, jonka pätevyys perustuu oletukseen johtopäätöksen totuudesta. Toisin sanoen kehäpäätelmä on hyväksyttävä vain siinä tapauksessa, että johtopäätös sattuu olemaan tosi. Kehäpäättely ei osoita mitään syitä, miksi kyseistä väitettä olisi pidettävä totena.
Yksinkertaisimmillaan kehäpäätelmä kuuluu: Koska asia on näin, asia on näin. Kehäpäätelmän yleinen kaava on seuraava:
- A on B:n premissi
- Todisteeksi B:lle esitetään A
- Alkuehdoksi (premissiksi) A:lle esitetään B
Tavallisesti kehäpäätelmät piiloutuvat monimutkaisen esitystavan taakse eikä kehäpäätelmästä ole siksi helppoa antaa selkeää esimerkkiä. Kehäpäätelmässä voi olla myös useampia termejä kuin vain kaksi. Esimerkiksi seuraava päättely on kehämäistä:
- Jos suurin osa ihmisistä pitää jotakin väitettä totena, niin se on tosi.
- Koska suurin osa ihmisistä pitää edellistä väitettä totena, on sen oltava tosi.
- Siis: Jos suurin osa ihmisistä pitää jotakin väitettä totena, niin se on tosi.
Toinen esimerkki yleisestä kehäpäätelmästä:
Kehäpäätelmää ei pidä sekoittaa deduktiiviseen eli laskujohtoiseen päättelyyn, jossa johtopäätös seuraa välttämättä alkuehdoista. Tällaista on esimerkiksi matemaattinen päättely.
Kehäpäätelmä tunnetaan myös latinankielisillä nimillä petitio principii, circulus in probando ja circulus vitiosus.
Aiheesta muualla
- Skepdic (englanniksi)
- An academic example (englanniksi)
- Dictionary.com (englanniksi)
- Common Errors in English Usage (englanniksi)
- BegTheQuestion.info (englanniksi)
- Petitio Principii (englanniksi)