Ero sivun ”Tervakankaan kalmisto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Ajoitus== |
==Ajoitus== |
||
Tervakangas on noussut merestä heti ajanlaskun alun jälkeen. Kankaalla vuosina 1990-1993 suoritettujen kaivausten perusteella kalmisto ajoittuu ajanjaksolle 100-500 jKr, eli |
Tervakangas on noussut merestä heti ajanlaskun alun jälkeen. Kankaalla vuosina 1990-1993 suoritettujen kaivausten perusteella kalmisto ajoittuu ajanjaksolle 100-500 jKr, eli roomalaiselle rautakaudelle. Tervakangas on siihen aikaan ollut niemi, aluksi saari, jonka pohjoispuolella, nykyisten Leinoperän ja Peltomaanperän alueella, oli laaja saaristo ja länsipuolella lähes avoin meri. Asutus ja kalmiston käyttö näyttää päättyneen viimeistään 600-luvulla jKr. |
||
==Muinaisjäännökset ja löydöt== |
==Muinaisjäännökset ja löydöt== |
||
Versio 24. heinäkuuta 2008 kello 11.08
Tervakankaan kalmisto sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla entisen Saloisten kunnan alueella Leinoperän kylällä Raahessa. Tervakangas on rautakautinen kalmisto eli hautausmaa ja mahdollinen asuinalue.
Ajoitus
Tervakangas on noussut merestä heti ajanlaskun alun jälkeen. Kankaalla vuosina 1990-1993 suoritettujen kaivausten perusteella kalmisto ajoittuu ajanjaksolle 100-500 jKr, eli roomalaiselle rautakaudelle. Tervakangas on siihen aikaan ollut niemi, aluksi saari, jonka pohjoispuolella, nykyisten Leinoperän ja Peltomaanperän alueella, oli laaja saaristo ja länsipuolella lähes avoin meri. Asutus ja kalmiston käyttö näyttää päättyneen viimeistään 600-luvulla jKr.
Muinaisjäännökset ja löydöt
Tervakankaan laen kivirakassa on toistakymmentä erimuotoista hautaa. Kaivauksissa on löydetty sekä poltto- että ruumishautauksia. Ensimmäiset esinelöydöt tekivät kivikasaan majanpohjaa raivanneet pikkupojat vuonna 1989, löydöt olivat palaneita luunpalasia sekä kaksi prossista rannerengasta, ensimmäiset Saloisista löydetyt pronssiesineet. Myöhemmin arkeologisissa kaivauksissa tehtiin seuraavat löydöt: hioinkivi, pieni rautaveitsi, rautasoljen kappale, pronssisormus, asbestikeramiikan paloja (Kjelmöy) kille- ja kivimurskasekoitteista keramiikkaa, palamaton maitohampaan pinta sekä pieni määrä palanutta luuta (0,4 g ja 1, 75 g). Metalliesineiden arvellaan olevan kylän omien seppien työtä. Alueelta on löydetty myös merkkejä pienimuotoisesta viljan viljelystä, asukkaiden päätoimeentulo lienee kuitenkin perustunut riistanpyyntiin ja kalastukseen.
Lähi tienoon muinaisjäännökset
Lähistöllä on myös muita muinaisjäännöksiä mahdollisesti samalta ajalta, niitä ei tosin ole tutkittu tarkkaan, Tärkeimmät niistä ovat:
- Korpelan Takalokangas: röykkiöitä 4 kpl.
- Lamunkangas: rakkakuoppia.
- Kivirakankangas: pyynti- ja/tai keittokuoppia.
Katso myös
Lähteet
- Raahen tienoon historia I, Aulis Forss, Pekka Toivanen 1990.
- Pohjois-Pohjanmaan kiinteät muinaisjäännökset, Mika Sarkkinen, Markku Torvinen 2000.
- Raahe-Pattijokialueen kolme muinaisretkikohdetta matka kivikaudesta rauta-aikaan esite vuodelta 1999.