Ero sivun ”Martina Hellmann” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: {{MitalitaulukkoYlä}} {{MitaliMaa | {{Itä-Saksa}} }} {{MitaliLaji | Naisten yleisurheilu}} {{MitaliKilpailu|27px Olympialaiset}...
 
+ l
Rivi 30: Rivi 30:
{{Naisten kiekonheiton olympiavoittajat}}
{{Naisten kiekonheiton olympiavoittajat}}


[[Luokka:Saksalaiset kiekonheittäjät|Hellmann, Martina]]
[[Luokka:Itäsaksalaiset kiekonheittäjät|Hellmann, Martina]]
[[Luokka:Itäsaksalaiset kiekonheittäjät|Hellmann, Martina]]
[[Luokka:Itäsaksalaiset olympiavoittajat|Hellmann, Martina]]
[[Luokka:Itäsaksalaiset olympiavoittajat|Hellmann, Martina]]

Versio 14. heinäkuuta 2008 kello 17.19

Mitalit
Maa:  Itä-Saksa
Naisten yleisurheilu
Olympialaiset
Kultaa Kultaa Soul 1988 kiekko
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Helsinki 1983 kiekko
Kultaa Kultaa Rooma 1987 kiekko
EM-kilpailut
Pronssia Pronssia Stuttgart 1986 kiekko
Pronssia Pronssia Split 1990 kiekko

Martina Hellmann (o.s. Opitz, s. 12. joulukuuta 1960 Leipzig) on saksalainen, Saksan demokraattista tasavaltaa edustanut entinen kiekonheittäjä ja olympiavoittaja.

Martina Hellmann, silloiselta nimeltään Opitz, heitti vuonna 1979 kiekkoa 64,50 m. Kolmena seuraavana vuonna kehitystä ei tapahtunut, mutta vuonna 1983 hän voitti Helsingin MM-kilpailuissa kultaa.[1] Loppukilpailussa hän ei saanut ensimmäisellä kierroksella tulosta mutta oli toisen kierroksen jälkeen toisena tuloksella 66,42 m ja nousi kolmannella, 67,76 m kantaneella heitollaan kilpailun johtoon. Neljännellä kierroksella hän heitti tuloksen 67,22 m, viidennellä 68,74 m ja kuudennella lopullisen voittotuloksensa 68,94 m.[2] Hänen vuoden 1983 pisin heittonsa kantoi 70,40 m.[1]

Vuonna 1984 Hellmannilla oli viikon ajan nimissään Itä-Saksan ennätys[3]. Los Angelesin olympialaisiin hän ei päässyt sosialististen maiden boikotin vuoksi. Stuttgartin EM-kilpailuissa 1986 hän sai pronssia tuloksella 68,26 m. Rooman MM-kilpailuissa 1987 hän voitti toisen maailmanmestaruutensa. Hän johti kilpailua alusta saakka heitettyään ensimmäisellään 71,08 m. Seuraavat heitot kantoivat 68,90, 69,66 ja 71,62 m, viides heitto oli mitätön, ja kuudennen tulos oli 67,86 m[4]. Olympialaisiin Hellmann pääsi vihdoin Soulin kisoissa 1988 ja voitti kultaa tuloksella 72,30 m. Splitin EM-kilpailuissa 1990 Hellmann sai pronssia tuloksella 66,66 m ja Tokion MM-kilpailuissa 1991 Tzvetanka Hristova pudotti viimeisen kierroksen voittoheitollaan hänet neljänneksi tuloksella 67,14 m[5].

Lähteet

  • Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä, 2. painos, s. 891–892. WSOY, 1984. ISBN 951-0-11900-8.
  • Pekola, Tapio et al: Helsinki '83 – Yleisurheilun MM-kisakirja, s. 94. Juoksija-lehti, 1983. ISBN 951-9465-05-7.
  • Pekola, Tapio & Hannus, Matti: Rooma '87, s. 172, 223. Juoksija-lehti, 1987. ISBN 951-9465-12-X.
  • Pekola, Tapio & Hannus, Matti: Tokio '91, s. 215. Juoksija-lehti, 1991. ISBN 951-9465-13-8.

Viitteet

  1. a b Tuhat tähteä, s. 891–892
  2. Helsinki '83, s. 94
  3. Rooma '87, s. 172
  4. Rooma '87, s. 223
  5. Tokio '91, s. 215