Ero sivun ”Saalinki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Muokkausta, kuvia, lisäystä |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Ship-toprig-nr.png|thumb|right|Saalinki (3), Vantti (4)]] |
|||
| ⚫ | |||
[[kuva:79526258 52590be4da o.jpg|thumb|Kolme saalinkiparia mastossa]] |
|||
| ⚫ | |||
== Purjevene == |
|||
''Purjeveneessä'' alin saalinki on yleensä noin kolmen metrin korkeudella; sen pituus ja niiden määrä riippuu veneen ja maston koosta, mutta keskiverto on noin 40 cm kummallekin puolelle. Saalingin kärjen kautta kulkee [[vantti]]. |
|||
''Purjeveneessä'' alin saalinki on yleensä noin kolmen metrin korkeudella; sen pituus ja niiden määrä riippuu veneen ja maston pituudesta, mutta keskiverto on noin 40 cm kummallekin puolelle. Saalingin kärjen kautta kulkee [[vantti]]. Saalingit lisäävät vanttien kanssa yhdessä toimiessaan maston vääntölujuutta. Kolmiomainen rakenne muuttaa tuulen ja purjeen aiheuttaman [[taivutusmomentti|taivutusmomentin]] vedoksi (vanttiin) ja puristukseksi (saalinkiin). Ilman saalinkeja maston paksuus ja siten myös paino olisi huomattavasti suurempi. Saalinkien lukumäärä antaa myös karkean suuruusluokan purjeveneen koosta sen ollessa kaukana. |
|||
== Moottorivene == |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
== Liput saalingissa == |
|||
[[Kuva:Viiristo.png|thumb|'''Helsingin Navigaattorit ry''':n viirit saalingissa arvojärjestyksessä: ylimpänä seuran [[kommodori]]n leveäviiri, sen alla Suomen Navigaatioliiton avomerilaivurin viiri kommodorin tunnuksella ja alimpana [[Seuraviiri]]]] |
[[Kuva:Viiristo.png|thumb|'''Helsingin Navigaattorit ry''':n viirit saalingissa arvojärjestyksessä: ylimpänä seuran [[kommodori]]n leveäviiri, sen alla Suomen Navigaatioliiton avomerilaivurin viiri kommodorin tunnuksella ja alimpana [[Seuraviiri]]]] |
||
| ⚫ | Saalinkien kärjessä ja joskus myös puolivälissä on nostimet viireille ja [[viestiliput|vietilipuille]. Yleissääntö on vasemmalle viestit, oikealle kohteliaisuusliput ja viirit. Oikeanpuoleinen saalinki on arvokkaampi: siihen nostetaan [[komentoviiri|komento-]] [[pätevyysviiri|pätevyys]]- ja [[seuraviiri]]t. Vasemmanpuoleinen saalinki on merkinantoa varten; sinne voi nostaa vaikkapa destinaatiolipun eli ulkomaille mennessä nostettavan kohdemaan pienoislipun. Ulkomailla oltaessa omat viirit siirretään vasempaan saalinkiin ja kyseisen maan lippu eli ns. kohteliaisuuslippu nostetaan oikealle puolelle. |
||
Viirien järjestys on tärkeä: ylimmäksi tulee aina |
Viirien järjestys on tärkeä: ylimmäksi tulee aina [pursilippu|pursilipusta]] johdettu eli veneenomistajan, kunniajäsenen, [[kommodori]]n tai varakommodorin viiri, sen alle [[pätevyysviiri]] ja alimmaksi [[seuraviiri]]. |
||
Samoin jos ulkomailla vuokraa veneen niin oman maan lipun voi nostaa oikeanpuoleiseen saalinkiin; |
Samoin jos ulkomailla vuokraa veneen niin oman maan lipun voi nostaa oikeanpuoleiseen saalinkiin; perälippu on sen maan lippu mihin vene on rekisteröity. Jos taas siirtyy esimerkiksi [[Kreikka]]an rekisteröidyllä veneellä [[Italia]]n vesille, oma lippu siirretään vasempaan saalinkiin ja Italian kohteliaisuuslippu tulee oikeanpuoleiseen. |
||
Viranomaiset käyttävät oikeanpuoleista saalinkia merkinantoon: vuoteen 1980 asti siihen nostettiin pysäytysmerkkinä käytetty [[Suomen_lippu#Tullilippu|Tullilippu]], nykyisin kelta-mustaruutuinen signaalilippu L sitä käytettäessä; näin tehdään harvoin, koska viranomaiset suosivat punavaloista taskulamppua tai punakeltaista Stop-käsikilpeä. |
Viranomaiset käyttävät oikeanpuoleista saalinkia merkinantoon: vuoteen 1980 asti siihen nostettiin pysäytysmerkkinä käytetty [[Suomen_lippu#Tullilippu|Tullilippu]], nykyisin kelta-mustaruutuinen signaalilippu L sitä käytettäessä; näin tehdään harvoin, koska viranomaiset suosivat punavaloista taskulamppua tai punakeltaista Stop-käsikilpeä. Vieraaseen maahan veneellä saavuttaessa pidetään mastossa keltaista "Q" (ei ruttoa)-[[Viestiliput|viestilippua]], kunnes maahatulotarkastus (tulli, passintarkastus) on suoritettu. |
||
==Katso myös== |
|||
| ⚫ | |||
*[[Purjehdus]] |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
* Suomen Veneilyliitto: Veneilijän lippukirja |
* Suomen Veneilyliitto: Veneilijän lippukirja |
||
* Suomen Veneilyliitto: Veneenpäällikkö - veneenpäällikkökurssin oppikirja |
* Suomen Veneilyliitto: Veneenpäällikkö - veneenpäällikkökurssin oppikirja |
||
* [http://www.partiopurjehtijat.fi/?page=98 Partopurjehtiat.fi Liput ja viirit] |
|||
[[Luokka:Purjealuksen rakenne]] |
[[Luokka:Purjealuksen rakenne]] |
||
[[en:Spreader (sailboat)]] |
|||
Versio 13. heinäkuuta 2008 kello 12.52
Saalinki on veneen mastossa oleva poikittaisrakenne, jota käytetään viirien ja merkkilippujen kiinnityspisteenä. Purjeveneessä saalingin päätarkoitus on tukevoittaa mastoa.
Purjevene
Purjeveneessä alin saalinki on yleensä noin kolmen metrin korkeudella; sen pituus ja niiden määrä riippuu veneen ja maston pituudesta, mutta keskiverto on noin 40 cm kummallekin puolelle. Saalingin kärjen kautta kulkee vantti. Saalingit lisäävät vanttien kanssa yhdessä toimiessaan maston vääntölujuutta. Kolmiomainen rakenne muuttaa tuulen ja purjeen aiheuttaman taivutusmomentin vedoksi (vanttiin) ja puristukseksi (saalinkiin). Ilman saalinkeja maston paksuus ja siten myös paino olisi huomattavasti suurempi. Saalinkien lukumäärä antaa myös karkean suuruusluokan purjeveneen koosta sen ollessa kaukana.
Moottorivene
Moottoriveneessä saalinki liittyy tavallisimmin hytin katolla tai tuulilasiveneissä keulakannella olevaan valomastoon, johon on sijoitettu aluksen kulkuvalot. Tällöin saalinkeja käytetään vain liputukseen.
Liput saalingissa
Saalinkien kärjessä ja joskus myös puolivälissä on nostimet viireille ja [[viestiliput|vietilipuille]. Yleissääntö on vasemmalle viestit, oikealle kohteliaisuusliput ja viirit. Oikeanpuoleinen saalinki on arvokkaampi: siihen nostetaan komento- pätevyys- ja seuraviirit. Vasemmanpuoleinen saalinki on merkinantoa varten; sinne voi nostaa vaikkapa destinaatiolipun eli ulkomaille mennessä nostettavan kohdemaan pienoislipun. Ulkomailla oltaessa omat viirit siirretään vasempaan saalinkiin ja kyseisen maan lippu eli ns. kohteliaisuuslippu nostetaan oikealle puolelle. Viirien järjestys on tärkeä: ylimmäksi tulee aina [pursilippu|pursilipusta]] johdettu eli veneenomistajan, kunniajäsenen, kommodorin tai varakommodorin viiri, sen alle pätevyysviiri ja alimmaksi seuraviiri.
Samoin jos ulkomailla vuokraa veneen niin oman maan lipun voi nostaa oikeanpuoleiseen saalinkiin; perälippu on sen maan lippu mihin vene on rekisteröity. Jos taas siirtyy esimerkiksi Kreikkaan rekisteröidyllä veneellä Italian vesille, oma lippu siirretään vasempaan saalinkiin ja Italian kohteliaisuuslippu tulee oikeanpuoleiseen.
Viranomaiset käyttävät oikeanpuoleista saalinkia merkinantoon: vuoteen 1980 asti siihen nostettiin pysäytysmerkkinä käytetty Tullilippu, nykyisin kelta-mustaruutuinen signaalilippu L sitä käytettäessä; näin tehdään harvoin, koska viranomaiset suosivat punavaloista taskulamppua tai punakeltaista Stop-käsikilpeä. Vieraaseen maahan veneellä saavuttaessa pidetään mastossa keltaista "Q" (ei ruttoa)-viestilippua, kunnes maahatulotarkastus (tulli, passintarkastus) on suoritettu.
Katso myös
Lähteet
- Suomen Veneilyliitto: Veneilijän lippukirja
- Suomen Veneilyliitto: Veneenpäällikkö - veneenpäällikkökurssin oppikirja
- Partopurjehtiat.fi Liput ja viirit